Työttömien Keskusjärjestön lausunto HE 11/2023

Asia: HE 11/2023 vp Halli­tuk­sen esitys edus­kun­nalle työt­tö­myys­tur­vaa, julki­sia työvoima- ja yritys­pal­ve­luja sekä palk­ka­tur­vaa koske­vien lakien muut­ta­mista koske­vaksi lain­sää­dän­nöksi
https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+11/2023

Työvoimapoliittisten seuraamusten lisääminen palkkatuettuun työhön tai omaehtoiseen opiskeluun

Lausun­toe­si­tyk­sessä esite­tään, että palk­ka­tue­tun työn viimei­seen kuukau­teen ja omaeh­toi­seen opis­ke­luun liite­tään normaa­lit työn­haun velvoit­teita koske­vat seuraa­muk­set. Mikäli ei toimi työl­lis­ty­mis­suun­ni­tel­man mukaan (hae esim. vaadit­tuja 0–4 työpai­kan määrää), työt­tö­myys­tur­valla työl­lis­tetty tai opis­ke­leva henkilö saa muis­tu­tuk­sen tai vaka­va­vam­man seuraa­muk­sen.

Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö pitää hyvänä, että palk­ka­tu­ki­jak­son loppuai­kana tarjo­taan työl­lis­ty­mi­seen myös työvoi­ma­vi­ran­omais­ten tukea. Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö pitää kelvot­to­mana uudis­tuk­sena sitä, että työvoi­ma­po­liit­ti­set seuraa­muk­set ulote­taan tilan­tei­siin, joissa henki­löt ovat töissä tai opis­ke­le­massa.

Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön huoli liit­tyy tässä yhtey­dessä tiedon­kul­kuun. Onko palve­lu­jär­jes­telmä vielä riit­tä­vän hyvässä kunnossa, että työs­sä­käyvä työtön tai opis­ke­lija saa tarvit­ta­vat tiedot häneen liit­ty­vistä velvoit­teis­taan? Onko työvoi­ma­vi­ran­omai­sella asiak­kaan tilan­teesta riit­tä­vän hyvä käsi­tys, että velvoit­teet ovat asial­li­set?

Käydäänkö esimer­kiksi asiak­kaan kanssa henki­lö­koh­tai­nen keskus­telu? Mitä jos asiak­kaan tilanne on muut­tu­nut työsuh­teen aikana? Onko esimer­kiksi työky­kyyn tullut lisää rajoit­teita työn tai koulu­tuk­sen aikana? Palk­ka­tuet­tua työtä tarjo­taan usein henki­löille, joilla on jo lähtö­koh­tai­sesti ollut haas­teita työn­haussa tervey­del­li­sen, koulu­tuk­sen puut­teen tai muusta työn­ha­kua rajoit­ta­vasta seikasta johtuen.

On tilan­teita, joissa vasta palk­ka­tu­ki­jak­son aikana selviää asiak­kaan heikko tervey­den tila. Voi olla, että hädin tuskin on sinni­telty palk­ka­tu­ki­jak­son loppuun saakka. On tärkeä, että käydään asian­mu­kai­set keskus­te­lut asiak­kaan tilan­teesta, ennen kuin asete­taan vanhat työn­haun velvoit­teet. Keskus­telu tarjoaisi muuten­kin näky­mää tule­vai­suu­teen.

Tilan­tee­seen liit­tyy myös inhi­mil­li­set näkö­kul­mat. Sekä työn­te­koon, että opis­ke­luun liit­tyy varsin­kin työ/opiskelusuhteen lopussa erilai­sia stres­si­te­ki­jöitä. Stres­siä on töiden/opiskeluiden saat­ta­mi­sesta loppuun. Tietysti asiak­kaalla on huoli myös jatkosta, toimeen­tu­losta jne. Pitääkö näitä stres­si­te­ki­jöitä lisätä?

Työn­ha­ki­jat voivat saada aiheet­to­masti työvoi­ma­po­liit­ti­sia muis­tu­tuk­sia (muis­tu­tus­viesti työn­haun velvoit­ta­vuu­desta — ennen nämä olivat suoraan karens­seja), jotka jo stres­saa­vat asiak­kaita. Esimer­kiksi aiheet­to­mia muis­tu­tuk­sista voi tulla tieto­tek­ni­sistä virheistä, huoli­mat­to­muu­desta, tai väärästä neuvon­nasta. Muis­tu­tus seuraa työt­tö­myys­tur­van katkaisu porras­te­tulla mallilla, jossa seuraava rike on aina aiem­paa raskaampi. Tätä riskiä lisä­tään tässä esityk­sessä.

Jos työn­ha­kija saa ensin muis­tu­tuk­sen, mutta saakin työtä viimei­sen kk aikana palk­ka­tu­ki­jak­son aikana, saako hakija silti muis­tu­tuk­sen ja milloin muis­tu­tus vanhe­nee?

Lakie­si­tys aliar­vioi työn­ha­ki­joi­den sitou­mus­ten laatua ja merki­tystä. Aset­ta­malla näitä työn­ha­kuun liit­ty­viä velvoit­teita ja sank­tioita toimen­pi­tei­den ajalle, viran­omai­set muis­tut­ta­vat työl­lis­te­tylle ja opis­ke­li­jalle, että he teke­vät työtä tai opis­ke­le­vat vain julki­sen vallan armosta. Samalla se vies­tit­tää, että nämä toimen­pi­teet ovat toisar­voi­sia (oli näiden toimien sisältö ja arvo, mitä tahansa).

Oleel­lista on vain, ettei näitä tehtäisi julki­sella rahalla, koska toimen­pi­teet eivät ”vält­tä­mättä ole tarkoi­tuk­sen­mu­kaista, jos työn­ha­kija työl­lis­tyy muuten­kin.” Lainaus lakie­si­tyk­sessä viit­taa omaeh­toi­seen opis­ke­luun, mutta ajatus pätee kaik­keen muuhun­kin työl­li­syys­pal­ve­luun. Tämä logiik­kaa on omiaan heiken­tä­mään ihmis­ten arvos­tusta näihin toimen­pi­tei­siin, joilla pyri­tään tuke­maan työt­tö­mien osaa­mista ja sijoit­tu­mista työmark­ki­noille.

Tiedonsaantioikeuden laajentaminen

Lausun­nossa esite­tään työl­li­syys­vi­ran­omais­ten tiedon­saan­tioi­keu­den laajen­ta­mista siten, että viran­omais­ten ei tarvitse jatkossa kysyä asiak­kaan lupaa tarpeel­li­siksi katso­miinsa selvi­tyk­siin työvoi­ma­vi­ra­no­mi­silta ja palve­lun­tuot­ta­jilta. Nämä selvi­tyk­set on lakie­si­tyk­sessä määri­telty seuraa­vasti:

” 114 § Käsi­tel­tä­vät tiedot Henki­lö­asiak­kaasta voidaan käsi­tellä seuraa­via tietoja:

—

9) työt­tö­myys­tur­vaan ja vuorot­te­lu­va­paa­seen liit­ty­vät selvi­tyk­set ja työvoi­ma­po­liit­ti­set lausun­not sekä muut lausun­not ja ilmoi­tuk­set; mainit­tuja tietoja sekä työvoi­ma­po­liit­ti­sen lausun­non ja muun lausun­non anta­mi­seksi vält­tä­mät­tö­miä tietoja voidaan käsi­tellä myös silloin, kun luon­nol­li­nen henkilö ei ole henki­lö­asia­kas;”

Mitä ovat nämä vält­tä­mät­tö­mät tiedot, joita henki­lö­asiak­kaasta voidaan pyytää muilta viran­omai­silta ja mm. palve­lun­tuot­ta­jilta (jotka eivät ole viran­omai­sia) ilman asiak­kaan tietä­mystä? Pitäi­sikö asiak­kaan henki­lö­suo­jan kannalta nämä asiat määri­tellä vielä tarkem­min?

Olisiko nämä sellai­sia vaati­muk­sia, jotka tulisi kirjal­li­sesti doku­men­toida kaikissa tapauk­sissa, ja siten, että asia­kas voi itse tarkis­taa tieto­jen oikeel­li­suu­den? Saadut tiedot­han voivat vaikut­taa asiak­kaan perus­tur­vaan.

Esimer­kiksi Kela ei voi ilman asiak­kaan suos­tu­musta luovut­taa tietoja toisille viran­omai­sille. Asiak­kaan oikeu­det omaan dataan on katsottu ensi­si­jai­seksi.

Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön puolesta,

Jukka Haapa­koski
Toimin­nan­joh­taja
Raha­ka­ma­rin­portti 3 A, 3. krs
00240 Helsinki
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
050 577 2580