Lausunto
21.02.2019Työttömien Keskusjärjestön mielestä aktiivimalli tulee kumota

Aktiivimallin tavoitteena on kannustaa työttömiä nykyistä enemmän hakemaan töitä avoimilta työmarkkinoilta. Esityksessä todetaan pääasiallisesti ”ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työttömyysetuus maksettaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei ole 65 edeltävän työttömyysetuuden maksupäivän aikana osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana. Lisäksi ehdotetaan, että omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään.”
Työttömien Keskusjärjestö vastustaa aktiivimallia
Työttömien Keskusjärjestö ry vastustaa aktiivimallin toteuttamista. Kaikille työttömille ei ole tarjolla työpaikkoja, eikä palveluita, joten tosiasiallisesti työttömien perusturvaa leikataan tällä esityksellä. Työttömyysongelman ytimessä on tarjolla olevan työvoiman kysynnän puute, eikä aktiivimalli ota tätä huomioon.
Aktiivisesta työnhaustaan huolimatta kaikki työttömät eivät saa työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta. Työttömillä myös palvelujen tarve on suurempi, mitä nykyisin pystytään järjestämään. Sekä kuntien, että järjestöjen kapasiteetti tarjota toimenpiteitä työttömille on rajallinen puuttuvien resurssien takia.
Aktiivimallin perusteluissa oletetaan, että työpaikkojen kysyntä todennäköisesti lisääntyy, kun työttömät pyrkivät välttämään työttömyysturvan leikkauksen. Miten tämä näkyy työpaikkojen tai toimenpiteiden tarjonnassa? Hallitus ei ole kohdentanut tähän uudistukseen riittävästi voimavaroja, jotta kaikille olisi tarjolla mahdollisuus välttää työttömyysturvan leikkaus.
Aktiivimalli ei kohtele työttömiä yhdenvertaisesti. Eri alueilla on vaihteleva määrä työpaikkoja ja palveluita tarjolla. Etenkin aktiiviset työttömät kokevat mallin epäoikeudenmukaisena, jos aktiivisuuteen ei saada vastinetta. Valitusten määrä sekä epäluottamus julkiseen palvelujärjestelmään kasvaa.
Esityksessä ei arvioida, mitä sosiaalisia tai terveydellisiä vaikutuksia voi syntyä siitä, kun on itse aktiivinen ja palvelujärjestelmä entistä kovemmin rankaisee epäonnistumisesta. Osa työttömistä työnhakijoista kokee jo nyt, että heitä syrjitään avoimilla työmarkkinoilla mm. ikänsä, kokemuksensa, vammansa, sairautensa, sukunimensä, seksuaalisen suuntautumisensa, sosiaalisen statuksensa tai ihonvärinsä takia. Se, että entistä enemmän sanktioidaan yksilöä siitä, ettei hän pääse töihin, vahvistaa mm. näistä ennakkoluuloista syntyviä kuiluja.
Työttömien Keskusjärjestö ry ihmettelee, miten tämä esitys voi läpäistä perustuslakivaliokunnan käsittelyn. Perustuslain 19 § mukaan, ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Työmarkkinatuki on osa työttömien perusturvaa.
Tämän esityksen negatiivisimmat vaikutukset iskevät pahiten pitkäaikaistyöttömiin, sillä mahdolliset leikkaukset kertautuvat ja vaikuttavat heidän toimeentuloonsa pitkällä aikavälillä. Osa näistä työttömistä joutuu jo nyt täydentämään ruokajonoissa omaa toimeentuloaan. Euroopan Unionin sosiaalisten oikeuksien komitea on nuhdellut Suomea liian alhaisesta toimeentulon tasosta ja tällä esityksellä siitä leikataan lisää.
Tällainen aktiivisuuteen perustuva työttömyysturvan malli olisi paremmin perusteltavissa, jos Suomessa olisi riittävän kattava palveluverkosto, jolla työnhakija todistettavasti voisi välttää leikkaukset ja työttömällä olisi subjektiivinen oikeus riittävään palveluun.
Arvoisa valiokunta, yllä oleva on lähes sanasta sanaan kopio aiemmasta lausunnostamme, jonka kirjoitimme työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan noin kaksi vuotta sitten, ennen kuin laki aktiivimallista astui voimaan.
Mitä tutkimuksista selviää?
Tiina Ruohosen opinnäytetyö aktiivimallista: Aktivointia vai kyykyttämistä – työttömien kokemuksia aktiivimallista.
Työttömien Keskusjärjestön ja DIAK:n opiskelija Tiina Ruohosen opinnäytetyö perustuu kyselyyn työttömien kokemuksista aktiivimallista. Keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn osallistui 165 työtöntä. Kyselyn tulos vastaa yllättävän hyvin ennakko-oletuksia, miten aktiivimallin leikkuri vaikuttaa työttömyysturvan saajien mahdollisuuksiin välttää leikkuri.
60 % vastaajista ilmoitti, että he eivät olleet löytäneet aktiivimallin mukaista työtä, yritystuloa tai toimenpidettä tarkastelujaksoon tultaessa (kts. alla olevaa taulukkoa). Aktiivimallikyselyn vastaukset kertovat hyvin suoraa kieltä, miten negatiivisesti aktiivimalli koetaan. Vain 0,4 % vastanneista koki aktiivimallin hyvänä. TE-palvelut koettiin riittämättöminä. TE-palvelut eivät olleet tarjonneet edellisen kuuden kuukauden aikana 80 %:lle työttömistä työpaikkaa, ja 91 % ei ollut saanut koulutuspaikkaan ohjausta.
Aktiivimalli aiheuttaa vahvoja tunteita työttömissä: 46 vastaajaa mainitsi kokemiaan negatiivisia tunteita. Mainittuja tunteita olivat viha, raivo, aggressiivisuus, ärtymys, suuttumus, kiukku, vastenmielisyys, kurjuus, katkeruus, vitutus, masennus, lannistuneisuus, lamaannus, ahdistuneisuus, pelko, itsetuhoisuus, nöyryytys, turhautuneisuus, pahennus, harmistuneisuus, negatiivisuus, epävarmuus, loukkaantuneisuus, tulevaisuudenpelko, murhanhimo, stressi ja ristiriitaisuus.
30 vastaajaa sanoi aktiivimallin olevan vääryys työttömiä kohtaan, potkitaan maahan kaatunutta, pelkkää nöyryyttämistä, kiusaamista, eriarvoistamista, rasismia, sortoa, vähäosaisten kyykytystä, alistamista työttömästä johtumattomista syistä sekä lupausten pettämistä.
22 vastaajaa koki aktiivimallin olevan leikkuri, tapa leikata tukia tai, että sen avulla yritettiin kaunistella työllisyystilastoja.
Lainaus työttömän vastauksesta: ”se (aktiivimalli) on giljotiini, joka lisää rikollisuutta, mielenterveysongelmia päihdeongelmia, luottotietojen menettämistä, kansalaistottelemattomuutta, sosiaalisia ongelmia, toimeentulotukirahan jonotusmäärän kasvua ja esimerkiksi terveystietojen vääristämistä päästäkseen sairauspäivärahalle, lisää ruokajonon asiakkaita ja itsemurhia. Eriarvoistaminen jatkuu.”
SAK:n teettämät selvitykset
5.2.2019 Kyselytutkimus aktiivimallista – Avoimen palautteen analysointi. Raporttiin vastasi 3 184 jäsentä. 93 % vastanneista koki aktiivimallin kielteisenä.
16.12.2018 SAK:n kysely vahvistaa epäilyt: Aktiivimalli on työttömyysturvan leikkuri – kärsijöinä erityisesti yli 55-vuotiaat työttömät
16.12.2018 SAK:n kysely aktiivimallista SAK on tiedottanut, että leikkuri on iskenyt etenkin iäkkäisiin työttömiin, joista vain 13 % on onnistunut täyttämään aktiivimallin ehdot.
Työttömien Keskusjärjestö on edelleen sitä mieltä, että aktiivimalli tulee kumota!
Positiivisen, ei leimaavan kannustamisen elementtejä toivotaan tulevaan työllisyyspolitiikkaan. Aktiivimalli aiheutti tullessaan kysyntäpyrähdyksen. Esimerkiksi Uudenmaan TE-toimisto sai noin 30 % enemmän soittoja, kun aktiivimalli tuli voimaan. Jos olisi resursseja, joilla tarjota hyviä palveluja ja harjoitettaisiin positiivista kannustamista, saataisiin hyviä yhteiskuntaa ja työllisyyttä vahvistavia tuloksia näiden negatiivisten tulosten sijaan.
Työttömien Keskusjärjestön puolesta,
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry,
Rahakamarinportti 3 A,
00240 Helsinki
+358 50 577 2580
Twitter: jugetstu
jukka.haapakoski@tyottomat.fi