Terveyttä työttömille -toiminnan lähtökohtana oli huolestuttava havainto. Huolimatta vuonna 2010 säädetystä terveydenhuoltolaista, joka takasi työttömälle oikeuden maksuttomaan terveystarkastukseen, tieto ei tavoittanut työttömiä eikä palvelu toteutunut yhdenvertaisesti. Useita vuosia lain voimaantulon jälkeen moni työtön ei edelleenkään tiennyt oikeudestaan terveystarkastukseen, ja kunnissa käytännöt vaihtelivat suuresti.
Työttömien Keskusjärjestössä heräsi ajatus, että asiaan oli tartuttava. Jos palvelut ja tieto eivät tavoita työttömiä, on jalkauduttava sinne, missä työttömät ovat: työttömien yhdistyksiin, kohtaamispaikkoihin ja ruokajakeluihin. Samalla tunnistettiin, että pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy usein terveysongelmia, heikentynyttä työkykyä, yksinäisyyttä ja epäluottamusta viranomaisjärjestelmää kohtaan. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry valikoitui yhteistyökumppaniksi, sillä pitkittynyt työttömyys oli riskitekijä myös alkoholin käytössä. EHYT ry:llä oli myös laaja kohtaamispaikkaverkosto.
Terveyttä työttömille -tiimi vuonna 2021: Veera Luoto, Katriina Lehtovaara ja Ulla-Maija Kopra.
ESR-hankkeena liikkeelle – STEA-avustuksella vakiintuneeksi toiminnaksi
Terveyttä työttömille -toiminta käynnistyi elokuussa 2016 Työttömien Keskusjärjestön ja EHYT ry:n yhteisenä Terveydeksi-nimisenä ESR-hankkeena. Tavoitteena oli kehittää konkreettinen, valtakunnallinen toimintamalli, joka tavoittaisi työttömät ja tukisi heitä palveluihin ohjautumisessa.
ESR-hankkeen myönteisten tulosten pohjalta toiminnalle myönnettiin jatkoa ensin STEA:n kohdennetulla toiminta-avustuksella Terveydeksi 2.0 -hankkeena, ja vuodesta 2023 lähtien toiminta on jatkunut nimellä Terveyttä työttömille.
Jalkautuva työ Terveyttä työttömille -toiminnan ytimenä
Toiminnan ydin on koko kymmenen vuoden ajan ollut jalkautuva, matalan kynnyksen työ. Terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä ovat vierailleet työttömien yhdistyksissä ja kohtaamispaikoissa tarjoten tietoa, henkilökohtaista palveluohjausta ja konkreettista tukea. Kohtaamiset ovat usein alkaneet terveysmittauksista, mutta johtaneet syvällisempiin keskusteluihin ja palvelupoluille ohjautumiseen. Myöhemmin toimintaa on täydennetty työkykykoordinaattorin ohjauksella, joka tarjoaa pidempikestoista tukea asiakkaille, joilla on haasteita työkyvyssä tai oikeisiin palveluihin ohjautumisessa.
Monille ihmisistä juuri kohtaaminen on ollut merkittävää, ensimmäinen hetki pitkään aikaan, jolloin joku kuuntelee rauhassa ja suhtautuu arvostaen. Tämä kokemus on noussut toistuvasti esiin asiakaspalautteissa.
Työkykykoordinaattorit Veera Luoto ja Ulla-Maija Kopra vierailulla Näre ry:llä Nurmeksessa.
Laajeneva toiminta ja kasvava luottamus
Kymmenessä vuodessa Terveyttä työttömille -toiminta on jalkautunut eri puolille Suomea satoja kertoja. Vaikka koronapandemia keskeytti jalkautuvan työn hetkellisesti, toiminta ei pysähtynyt, vaan mukautui ja kehittyi. Sitä sopeutettiin tilanteeseen muun muassa luomalla verkkosisältöjä ja järjestämällä webinaareja. Toisaalta korona-aika opetti, kuinka suuri merkitys kasvokkaisella kohtaamisella on työttömille. Koronavuosien jälkeen asiakasmäärät ovat kasvaneet merkittävästi: yhdellä käynnillä kohdataan nykyisin moninkertainen määrä ihmisiä verrattuna toiminnan alkuvuosiin, parhaimmillaan jopa yli 60.
Toiminnan kasvun ja vakiintumisen taustalla on luottamuksen rakentuminen. Alkuvaiheessa hanketyöntekijöihin saatettiin suhtautua varauksella, mutta nykyisin yhdistykset ottavat usein itse yhteyttä ja pyytävät työntekijöitä paikalle. Toiminta koetaan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi.
Osaamisen vahvistamista ja uusia avauksia
Palveluohjauksen rinnalle on kehitetty koulutuksia yhdistystoimijoille. Ajatuksena on ollut vahvistaa myös työttömien yhdistysten valmiuksia tukea työttömiä. Yhdistystoimijoille on tarjottu koulutuksia muun muassa huolten puheeksiotosta ja päihde- ja mielenterveysteemoista. Vuonna 2019 valmistunut ja 2023 päivitetty käsikirja “Terveydeksi! Ota huoli puheeksi ja ohjaa palveluihin” on vakiintunut yhdistysten käytännön työkaluksi.
Uusimpana kokonaisuutena on kehitetty työttömyyden kokemusasiantuntijakoulutus, joita on järjestetty vuosina 2024–2025. Tavoitteena on ollut tuoda työttömien oma kokemustieto näkyväksi ja osaksi palvelujen kehittämistä ja yhteiskunnallista keskustelua.
Vaikuttamista ja yhteistyötä
Valtakunnallinen vaikuttamistyö on kulkenut rinnakkain kenttätyön kanssa. Keskiössä on ollut työttömien oikeus lakisääteiseen terveystarkastukseen. Lisäksi toiminnassa on nostettu esiin työttömien terveyseroja, palveluihin pääsyn esteitä sekä sosiaaliturvaan liittyviä epäkohtia. Jalkautuvassa työssä saadut havainnot on viety tiedotteisiin, lausuntoihin, verkostoihin ja päätöksenteon tueksi.
Yhteistyöverkostot ovat olleet laajoja ja monipuolisia. Mukana on ollut järjestöjä, seurakuntia, viranomaisia ja oppilaitoksia. Yhteistyön kautta on syntynyt muun muassa koulutuksia, tapahtumia ja materiaaleja, jotka tukevat työttömien hyvinvointia. Työ on tapahtunut yhtä aikaa yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla.
Terveyttä työttömille työkykykoordinaattorit Ulla-Maija Kopra ja Veera Luoto tapasivat kansanaedustajan ja SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin yhdessä Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakosken kanssa.
Miksi Terveyttä työttömille -toiminta on tärkeää?
Kymmenessä vuodessa on kohdattu lukematon määrä ihmisiä, jotka ovat tulleet kuulluiksi ja ohjautuneet palveluihin. On vahvistettu yhdistysten roolia työttömien hyvinvoinnin tukijoina ja tuotu näkyviin rakenteellisia epäkohtia, jotka ilman järjestölähtöistä työtä jäisivät helposti piiloon.
Terveyttä työttömille -toiminnan historia osoittaa, että pieni mutta osaava toimija voi vaikuttaa merkittävästi, kun työ perustuu havaittuihin tarpeisiin, yhteistyöhön ja pitkäjänteiseen toimintaan. Tarve työlle ei ole kadonnut – pikemminkin päinvastoin.
Teksti: Heli Niromaa, terveyden edistämisen koordinaattori
Terveyttä työttömille -toiminta
