Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö P-KTT ry:llä on toimipaikat nykyisin Joensuussa ja Lieksassa. Toimintaa vetävät Ritva Kurkinen ja Taina Ben Daoud sekä viestinnän vahvistuksena Krista Turunen (oik.). Aluetoiminta tukee ja neuvoo ja jakaa hyviä toimintamalleja ja käytänteitä. Aiempi työvoimaneuvoja Lea Vallius (toinen vas.).
Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry
Pohjois-Karjalassa on tehty uraa uurtavaa toimintaa työttömien neuvonnan ja järjestötoiminnan alueelliseksi kehittämiseksi jo 20 vuotta. Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö P-KTT ry toimii maakunnan työttömien yhdistysten kattojärjestönä. Keskeisenä tehtävänä on työttömien edunvalvonta, tiedon välittäminen ja neuvonta.
Ensimmäiset keskustelut yhteistoimintajärjestön perustamiseksi lähtivät liikkeelle vuonna 1999. Tavoitteena oli lisätä yhdistysten välistä vuorovaikutusta, tukea toimintaa ja vahvistaa edunvalvontaa. Pohjois-Karjala on maantieteellisesti laaja alue, jossa yhdistyksiä oli ja syntyi mm. Lieksaan, Nurmekseen, Juukaan, Kiteelle, Kesälahdelle, Tohmajärvelle, Wärtsilään.
– Rahoitus on aina kaikessa toiminnassa a ja o ja ensimmäinen toimintajärjestön projektiavustushakemus RAY:lle tehtiin vuonna 2001. Tukea saatiin ja minut palkattiin järjestön ensimmäiseksi työttömien neuvojaksi. Enimmillään P-KTT:ssa on ollut mukana 14 jäsenyhdistystä, muutamia vuosia sitten eläkkeelle jäänyt Lea Vallius muistelee.
– Kun toimintaa lähdettiin projektin myötä kehittämään, ei ollut mitään lähtökohtaa, josta ottaa mallia. Sanoinkin työhaastattelussa, että lähden kiertämään työttömien yhdistyksiä ja kysyn mitä he haluavat. Siitä se kehittämistyö alkoi, Vallius jatkaa.
TE-keskuksilta tukea yhdistystoimintaa
Yhdistysten toiminnan kannalta on tärkeää, että niissä olisi palkattu vetäjä. Toiminnanjohtajia tai -ohjaajia Pohjois-Karjalan työttömien yhdistyksiin saatiin palkattua 1990-luvulla TE-keskusten omatoimisuusavustusten tuella.
Rahoitus perustui silloiseen työllisyyslakiin, jossa todettiin, että työllisyysmäärärahojen avulla työllistetään erityisesti nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia sekä estetään ennalta työttömyyden pitkäaikaistumista ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja.
Tuki oli Lea Valliuksen mukaan oleellista, jotta työttömien neuvontatoimintaa saatiin laajennettua ja kehitettyä. Rahoitus merkitsi sitäkin, että työttömien neuvontatoimintaa oli alettu arvostaa yhteiskunnallisesti.
Yhteistyön edistämistä moneen suuntaan
Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö P-KTT ry:n rooli on ollut ja on edelleen moninainen. Taloudellinen neuvonta yhdistyksille on ollut tärkeä alue sekä hankehakemuksissa tukeminen. Yhdessä on luotu kuntien, yhdistysten sekä eri organisaatioiden välistä verkottumista.
– Uusien paikallisyhdistysten perustamisessa on myös kaivattu kuulevaa korvaa. Ei olisi syntynyt yhdistyksiä, jos ei olisi porukalla mietitty, missä olisi tarvetta työttömien tukemiseen. On etsitty yhdessä tiloja ja otettu yhteyttä kuntiin. Usein pelkkä keskustelu yhdistystoiminnasta on auttanut eteenpäin ja ratkaissut asioita, Lea Vallius sanoo.
Toinen tärkeä painopiste on työttömien edunvalvonnan kehittäminen. Suhteita alueen kansanedustajien kanssa on pidetty yllä järjestämällä säännöllisiä tapaamisia heidän kanssaan. Mukana tapaamisissa on ollut työttömiä henkilöitä ja yhdistysten jäseniä. Yhdessä on vaihdettu ajatuksia mm. lainsäädäntöuudistuksista ja työttömien arkeen liittyvistä asioista.
Työttömien Keskusjärjestön (aiemmin Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY) hallitukseen Lea Vallius valittiin vuonna 2004. Järjestön varapuheenjohtajana hän toimi vuosina 2016–2017. Keskusjärjestön edunvalvontaan on aina kuulunut lainsäädäntöön ja työttömien oikeuksiin vaikuttaminen. Lakisesityksiin on jätetty lausuntoja ja muihin asioihin on pyritty vaikuttamaan kannanotoilla, tapaamisilla, työryhmätyöskentelyllä ja nostamalla kysymyksiä julkisuuteen. TVY järjesti pitkäaikaisen puheenjohtajan Lea Karjalaisen aikana säännöllisesti vuosien ajan valtakunnalliset työttömien ihmisoikeuspäivät. Myös muita alueellisia ja valtakunnallisia tapahtumia järjestettiin.
Järjestöjen ja kuntayhteistyön tiivistämistä
P-KTT ry ollut mukana vahvasti yleisessä järjestötoiminnan kehittämisessä Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjala oli ensimmäinen alue, jonne maakuntaliiton alaisuuteen perustettiin järjestöasioiden neuvottelukunta. Työttömien Toimintajärjestöllä P-KTT:lla on alusta lähtien ollut edustus neuvottelukunnassa.
Neuvottelukunta nimeltään Jane kokoaa alueen yhdistysten osaamisen ja asiantuntemuksen ja pyrkii edistämään yhdistysten välistä yhteistyötä sekä vaikuttamaan yhdistysten toimintaedellytyksiin. Jane-toimintamallia on levitetty ympäri Suomen.
Tapahtumat ovat tärkeitä työttömille, on syy lähteä liikkeelle. P-KTT on mukana järjestämässä vuosittaista maakunnallista ihmisarvopäivää, joka on valtakunnallisesti tunnustettu. Joulumaaruokailua on järjestetty melkein 20 vuotta. Jouluaattona liki 400 ruokailijaa käy syömässä täydellisen jouluaterian Joensuussa. Enoon tapahtuma saatiin järjestettyä oma jouluruokailutapahtuma viime vuonna rahallisen tuen turvin.
Tiedon välittäminen ja koulutusten järjestäminen on yksi osa P-KTT:n arkityötä. Vaikka toiminta lähtökohtaisesti on yhdistysten tukemista, tavataan myös työttömiä ja neuvotaan heitä. Aluekokouksissa nousevat esille niin kehittämisen tarpeet kuin onnistumiset ja hyvät käytännöt.
– Yhdistystoiminta on tukena aivan tavallisille työttömille. Kun ollaan isommassa porukassa, tulee aina keskustelua, asiat nousee esille, mitä pitäisi lähteä viemään eteenpäin. Yhdistykset ovat viestin viejänä ja isossa roolissa niin maakunnallisella kuin koko maan tasolla. Tätä väylää pitää vain vahvistaa, Lea Vallius sanoo.
Työttömien yhdistyksissä toimintana ovat usein ruokalat ja kirpputorit, mikä on iso apu työttömille. Muuten ei ehkä saisi lämmintä ruokaa ja vaatevarasto olisi pienempi. Ruokajakeluakin tarvitaan, muun muassa EU-kassit menevät nopeasti jakoon. Yhdistykset järjestävät harrastustoimintaa, joka tukee henkistä hyvinvointia.
