Hyvinvointialueiden aloitus: Vahva vaikutus sote-järjestöihin

Aiheet:
Hyvinvointialueiden aloitus: Vahva vaikutus sote-järjestöihin

Anne Knaapi. Johtaja, varapääsihteeri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Aika sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuun siirtymiseen kunnilta hyvinvointialueille on laskettavissa enää enemmän päivinä kuin kuukausina. Uudenvuodenyö tulee jäämään suomalaiseen sote-historiaan yhtenä suurista merkkipaaluista.

Anne Knaapi, johtaja, Soste ry

Palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen vaikuttaa vahvasti sote-järjestöjen toimintaan. Kuntien kanssa yhteistyö jatkuu erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mutta palveluihin liittyvä toiminta muokataan hyvinvointialueen toimintaan yhteensopivaksi. Väliin jää vielä laaja niin sanottu yhdyspintatyön kenttä, jossa kunnat ja hyvinvointialueet joutuvat tekemään hyvin tiivistä yhteistyötä ja käymään vuoropuhelua – toivottavasti yhdessä järjestöjen kanssa.

Yksi esimerkki tästä on asumisen ja palvelujen välinen yhdyspinta. Asuminen on usein olennainen liitännäinen sosiaali- ja terveyspalveluille, mikä näkyy konkreettisesti palveluasumisessa tai tuetussa asumisessa.

Järjestöjen toiminta on otettava huomioon uuden organisaation perustamistoimissa aina toimielinten perustamisesta strategiaan ja hallintosääntöön, sillä muuten järjestöjen toiminta ei ole aidosti mukana sote-uudistuksen alueellisessa toteutuksessa. Lähtökohtaisesti järjestöjen jalanjälki näyttäisi painautuneen hyvinvointialueiden perustaan ainakin tyydyttävästi.

Lue lisää: Järjestöt hyvinvointialueilla 10/2022: Tilannekuva avustuksista, hyvinvointialuestrategioista ja järjestöille tärkeistä hallintorakenteista Innokylä-verkkopalvelussa (pdf)

Hyvinvointialueilla on erikoistumisen mahdollisuus ja eriytymisen riski

Työ on kuitenkin vasta alussa. Hyvinvointialueen strategiat ovat vielä kovin ylätasoisia ja vailla konkretiaa. Se kuuluu strategiatyön luonteeseen, jossa haetaan yhteistä tahtotilaa toivotulle toteutukselle. Minimisisältöä järjestöjen näkökulmasta voisivat edustaa sanat asiakas- ja/tai ihmislähtöisyys sekä monitoimijuus. Tämä paaluttaisi järjestöjen roolia ihmisten arjen äänenä ja toiminnallisena yhteistyökumppanina.

Muutoksen ydin tulee kuitenkin olemaan siinä, miten hyvinvointialueen toiminta pystyy parhaiten ja kustannustehokkaimmin vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin. Pelkkä rakenne ei riitä. On mentävä sisälle toimintaprosesseihin, työnjakoihin, teknologian ja uusimpien työtapojen hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä.

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia, joten kukin alue määrittelee palvelujen järjestämisen linjat itse. Tosin käytännössä rahoitus ja palvelujen sisältölainsäädäntö rajoittavat toimivaltaa. Periaatteessa hyvinvointialueiden itsehallintoon sisältyy kuitenkin sekä erikoistumisen mahdollisuus että eriytymisen riski.

Huoli värittää keskustelua sote-palveluista ensi vuonna

Julkisuudessa esillä olleet riskit häiriöistä palkanmaksussa ja palveluissa vuodenvaihteessa ovat todellisia, mutta oletettavasti väliaikaisia. Suurempi huoli liittyy siihen, miten hyvinvointialueiden rahoitus riittää palvelujen järjestämiseen.

On odotettavissa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat korkeimmat mahdolliset. Ja kuinka kipeää tuleekaan palveluverkkokeskustelusta, kun kaikkia palvelupisteitä tuskin pystytään pitämään edes entisellään? Entä mitä tapahtuu erilaisten etuuksien ja palvelujen myöntämiskriteereille? Palkat harmonisoidaan niin sanottuihin kärkipalkkoihin eli korkeimman mukaan, mutta entäpä omaishoitajan palkkion määräytymiskriteerit?

Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset muokkautuvat muutoksen mukana. Muutama hyvinvointialue on saanut järjestöjen avustusmallinsa valmiiksi ja julkistanut hakuajankohdan, mutta monella alueella mallin valmistuminen venyy yli vuodenvaihteen. Kunnat tulevat jatkamaan avustamista, mutta työnjako kahden tahon välillä on vielä epäselvä.

Huolet vahvuuksiksi

Hyvinvointialueiden ei ainakaan kannata luottaa omaan suuruuteen pohjaavaan auktoriteettiinsa ensi vuonna. Sitä niillä ei vielä ole, vaan se on ansaittava luottamusta rakentamalla. Yksi keino luottamuksen rakentamiseen on osoittaa rohkeutta kehittää toimintaansa yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa.

nuoli