Työttömien Keskusjärjestö on erittäin huolissaan 100 miljoonan leikkauksista sosiaalipalveluihin. Näihin kuuluu mm. kuntouttavan työtoiminnan palveluiden siirto kunnille vuodesta 2027 alkaen. Kuntouttavan työtoiminnan osalta tavoitellaan 12,5 miljoonan säästöjä. Lisäksi sitä halutaan kehittää työllisyyttä edistäväksi. Kuntouttavalla työtoiminnalla on oma paikkansa aikuisten työ- ja toimintakykyä edistävänä palveluna. Jos tämä palvelu katoaa, miten kuntoutusta tarvitsevat työttömät saavat jatkossa riittävästi tukea?
Työttömät tarvitsevat kuntouttavia palveluita
Kuntouttava työtoiminta on nimensä mukaisesti kuntoutusta. Sen ensisijaisena tavoitteena ei ole työllistyminen, vaan hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Työllistymistä suoraan avoimille työmarkkinoille tapahtuu vähän. Kuntouttava työtoiminta on kuitenkin monelle hyvin tarpeellinen, riittävän matalan kynnyksen ensiaskel työllistymispolulla. Vaihtoehtona voi olla täydellinen syrjäytyminen yhteiskunnasta.
Kuntouttava työtoiminta voi alkaa lähtökohdasta, jossa työtön on tuetusti töissä 4 tuntia, yhtenä päivänä viikossa. Joillekin palvelun aloittaneille tämäkin vaatimus voi olla liikaa, jos arjen ja päihteidenhallintaa tai muutoin riittävää terveyttä ja työkykyä ei vielä ole. On vahingollista puskea työttömiä töihin heidän terveytensä kustannuksella. Kuntoutumiseen on varattava sen vaatima aika ja omat tukitoimensa. Kuntouttava työtoiminta ei ole tehostettavissa työllisyystoimeksi ilman, että se menettää työ- ja toimintakykyä tukevat rakenteensa.
Kuntouttavan työtoiminnan siirtäminen kuntiin ei tuota lisäarvoa
Kuntouttava työtoiminta ei ole toteutunut hyvinvointialueilla lain tarkoittamalla tavalla. Tämä ilmenee valtioneuvoston 2024 koostamista hyvinvointialueiden tilannekuvista. Jonot palveluun ovat pidentyneet, toimintaa on paikoin siirretty ostopalvelusta hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi tai muutoin uudelleenorganisoitu. Kuntouttavaan työtoimintaan on hyvinvointialueilla tehty merkittäviä muutoksia ja koitettu löytää säästöjä. Mistä taiotaan resurssit taas yhteen muutokseen, kun kuntien rahoitusta koettelevat jo nyt alakanttiin budjetoidut työllisyyspalvelut?
Ei ole lähtökohtaisesti loogista siirtää kuntouttavaa työtoimintaa kuntiin, sillä se on osa aikuissosiaalityötä. Sen toteuttamiseen tarvitaan hyvinvointialueiden resursseja ja osaamista. Kunnissa palvelun tuotanto aloitetaan herkästi nollista, etenkin niissä tapauksissa, joissa hyvinvointialue on jo ehtinyt katkaista ulkopuolisten palvelutuottajien sopimukset ja sulauttanut kuntouttavan työtoiminnan omiin toimintoihinsa. Isot muutokset palveluissa tarkoittavat työttömien näkökulmasta nyt vain lisää katkoksia ja viiveitä kuntoutumiseen.
Sosiaalipalveluista ei voi säästää
Säästöjen hakeminen tehostamalla työllistymistä ja leikkaamalla rahoitusta ei yhtälönä tuota muuta kuin lisää työttömyyttä. Leikkauspolitiikka on jo kasvattanut työttömyyttä Suomessa liiaksi. Moni työtön on todella pahassa ahdingossa. Kehysriihessä aiotut säästöt kuntouttavasta työtoiminnasta vaikuttavat silmänkääntötempulta.
Lisätiedot ja yhteydenotot:
Jukka Haapakoski – toiminnanjohtaja
050 577 2580
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
Irma Hirsjärvi – hallituksen puheenjohtaja
050 591 5461
irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Kuva: Kindel Media/Pexel
