Työttömien yhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä. Toiminnan vakauttamiseksi työttömien yhdistyksen tulisi järjestää toimintaa, joka vahvistaa sen aatetta ja aktivoi lisää toimijoita yhdistyksen piiriin. Vakiintunut toiminta vahvistaa yhdistystä ja edesauttaa rahoituksen saamista. Työttömien yhdistyksen toiminnan fokuksena tulisivat olla nimenomaan työttömien ja vähävaraisten hyvinvointi ja terveys.
Yhdistyksen toiminnan päärahoitus olisi hyvä saada hyvinvointialueelta tai kunnalta, jossa yhdistys toimii. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksen tulee tehdä aluetta hyödyttävää toimintaa ja se tulee osata myöskin heille perustella. Hyvä lähtökohta perustelujen hakemiseksi on Kelan työmarkkinatukiseuranta eli Kelasto. Kunnalta voi saada käyttöön huokeat tai ilmaiset toimitilat ja jotkut hyvinvointialueet/kunnat tarjota yhdistykselle toiminta-avustuksia tai jopa palkallisia työntekijöitä.
Työttömien yhdistysten toiminta
Työttömien yhdistysten toiminta voi olla varsin monimuotoista. Se voi olla kahvila- tai ruokalatoimintaa tai hävikkiruoan jakoa; juttutupaa, jossa työttömät ja vähävaraiset voivat keskustella keskenään yhteisistä asioista; retkiä ja tutustumismatkoja toisiin yhdistyksiin tai muunlaista yhteistä liikkumista; koulutus- ja kurssitoimintaa; hygienia-, tulityöpassien, hätä/ensiapukurssien, työturvallisuuskorttien tai muiden ammattiin liittyvien passien suorittamista; kielikursseja ja -kylpyjä; ammattimaista ompelupalvelua tai muuta käsitaidon ylläpitämistä, kuten puu- tai autonasennustöitä; kiinteistöjen hoitoa, rakentamista tai kiinteistöjen ylläpitoa; uraohjausta, työnhakua, työpaikka- tai rekrymessuvierailuja; ilmaisutaidon kursseja; johtamis-, hankehallinnointi- tai talousosaamista; teatteri-, musiikki tai muun taiteen tekemistä; tietojenkäsittelytaitojen opiskelua (Windows/Macintosh/Linus), tietojenkäsittelyä, sosiaalista mediaa, tekoälyä, medialukutaitoa, tietojenhakemista, hakukoneoptimointia sekä kirpputori-, urheiluväline- tai sähkö- ja elektoriniikkalaitteiden (SER) kierrätystä, purkua, kokoamista, varastointia ja myyntiä.
Lisäksi yhdistyksissä voi olla luonnossa liikkumista ja pidempiä matkoja. Joissakin yhdistyksissä voi olla Green Care -hankkeita osana ohjattua sosiaalista kuntoutusta. Voi myös olla kuoroja, bändejä sekä isompien kohteiden rakentamista ja ylläpitoa, kuten veneitä ja laivoja. Monenlaista tekemistä voidaan järjestää yhdistyksissä jäseninä olevien henkilöiden osaamisen mukaisesti. Työttömyyden ei tarvitse tarkoittaa toimeettomuutta.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
STEA ei tue aloittavia yhdistyksiä, vaan yhdistyksillä tulee olla vakiintunutta toimintaa saadakseen siihen rahoitusta STEAn suunnalta, mutta suoran STEA-rahoituksen vaihtoehtona on Työttömien Keskusjärjestön jakama Toimintatonni-avustus pienemmille jäsenyhdistyksilleen. Avustusta on mahdollista saada tuhat euroa vuodessa. STEA rahoittaa Työttömien Keskusjärjestön kautta työttömien yhdistysten matalan kynnyksen toimintaa. Toimintatonni-avustusta voi saada virkistystoiminnan kehittämiseen, matkustamiseen ja toimintojen ylläpitämiseen.
Saadakseen Toimintatonni-avustusta jäsenyhdistyksen tulee tehdä toimintaa, jossa sen sisältö vastaa STEAn avustuslinjauksia. Yhdistyksen säännöissä tulee ilmetä, että toiminta tukee työttömien terveyttä ja hyvinvointia. Työttömien Keskusjärjestön Toimintatonnin haku avautuu yleensä helmikuussa sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt STEAn avustusehdotukset.
Toimintatonnia ei voi saada, jos yhdistys saa muuta STEAn avustusta eli jos yhdistyksellä on esim. STEA-rahoitteinen hanke. Valtion tekemien leikkausten vuoksi STEAlta ei välttämättä ole avautumassa uusia hankehakuja tulevana vuonna.
Yhdistyksen rahoitus voi koostua useista rahoituskanavista. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakaa rahoitusta mm. kulttuuriin ja liikuntaan liittyvään toimintaan. Työttömien Keskusjärjestön verkkosivuilta löytyy lisää linkkejä muille rahoittajille.
Euroopan sosiaalirahasto (ESR+)
Eurooppalaisessa ESR+ -rahastossa on tarjolla paljon potentiaalista hankerahoitusta. Rakennerahaston sivustolla on listattu avoimia paikallisia ja valtakunnallisia hankehakuja ja niitä on syytä seurata pitkin vuotta, sillä hakuajat avautuvat eri ajankohtina. ESR+ -hanke vaatii hankeosaamista ja rahoituksen byrokratia on huomattavasti suurempi kuin esim. STEAn hankkeissa.
ESR+ -hankkeiden laajuudesta johtuen ei ole poikkeuksellista, että hankkeisiin etsitään useita toteuttajatahoja. Jos hanke on tarpeeksi kunnianhimoinen, voisi se kiinnostaa kuntaakin. Tällöin kunta voisi laajemmilla rahoitushartioilla olla hankkeessa mukana esim. hallinnoijatahona.
ESR+ -hankkeissa tulee olla uusia kehittämisideoita ja niiden pituus on rajattu yleensä kolmeen vuoteen. Lisäksi ESR+ -hankkeet vaativat, että hankkeessa on muutakin rahoitusta, kuten 20 % omarahoitusosuus. Jos hankkeen sisältö vastaa STEAn avustuslinjauksia, voi STEA toimia hankkeen omarahoitusosuuden maksajana. Omarahoitusosuutta voi yrittää hakea myös kuntien kautta.
Lopuksi
Parhaimmillaan työttömien yhdistys voi tuoda omaan elämään uutta merkitystä. Siinä pääsee auttamaan lähimmäisiään ja antamaan ihmisille tekemisen arvoa, jos katsoo, että sellaista ei saa esim. monipuolisesta seurakuntatoiminnasta. Yhdistystoiminta laajentaa tietämystä alueen muiden yhdistysten toiminnasta ja tuo ystäväpiiriin sellaisia toimijoita, jotka rikastuttavat omaa tietämystä asioista, jotka mahdollisesti ovat askarruttaneet, mutta niihin ei ole ollut kokemusasiantuntijoita kertomassa. Yhdistystoiminta mahdollistaa matkustamisen toisille paikkakunnille ja elämysmatkoille oman lähipiirin ulkopuolelle. Sopivilla kontakteilla myöskään ulkomaanmatkat eivät välttämättä ole poissuljettuja mahdollisuuksia.
Kirjoittaja: Juha Keränen, Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri
Lähteet
Rahoitukset:
- STEAn avustuslinjaukset löytyvät STEAn verkkosivuilta
- Toimintatonni (tyottomat.fi > Toiminta > Toimintatonni)
- ESR+ -hankkeiden hakuajat (rakennerahastot.fi > Etusivu > Hanketoimijalle > Hakuajat)
- OKM-avustukset
- Muita rahoituslähteitä (tyottomat.fi > Hallinto)
Yhdistysten perustaminen ja aputyökalut yhdistyksen toiminnan ylläpitämiseen:
- Yhdistyksen perustaminen (tyottomat.fi > Jäsenistö > Yhdistyksen perustaminen)
- Patentti- ja rekisteriyhdistys PRH: Yhdistysrekisteri
- Kelan työmarkkinatukiseuranta eli Kelasto
- Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistykset ja kannatusjäsenet (tyottomat.fi > Jäsenistö)
- Yhdistyksen pyörittämisessä tarvittavia aputyökaluja (tyottomat.fi > Työkalut)
- Hallinnon vaatimia velvoitteita, lakeja ja asetuksia (tyottomat.fi > Hallinto)
- Yhdistystoiminnan mahdollisuudet (tyottomat.fi > Jäsenyhdistysedut)
