Pikaluotto – ei aina hyvä renki

Aiheet:
Pikaluotto – ei aina hyvä renki

Minna Mattila. Viestintä- ja neuvontapäällikkö, Takuusäätiö

Ylivelkaantuminen on kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Kalliit, helposti saatavat pikaluotot liittyvät lähes aina maksuongelmiin. Niiden maksaminen käy nopeasti ylitsepääsemättömäksi, etenkin kun elämäntilanne muuttuu esimerkiksi työttömyyden vuoksi.

Viime vuonna lähes 560 000 ihmistä oli ulosoton asiakkaana. Maksuhäiriömerkintä oli vuoden lopussa yli 380 000 henkilöllä. Lisäksi on joukko ylivelkaantuneita ihmisiä, jotka eivät näy missään tilastoissa. Heillä on ainakin toistaiseksi puhtaat luottotiedot, koska he maksavat velkaa velalla, yleensä pikaluotolla.

Kaikki kulutusluotot kuriin

Suomalaiset ovat poliitikkoja myöten närkästyneet pikaluottojen vuoksi. Muutoksia onkin tulossa.

Lainsäätäjä on asettanut uuden korkokaton. Korko saa olla ensi syksystä lähtien enintään 20 prosenttia. Se koskee kaikkia vakuudettomia luottoja, ei vain pikaluottoja. Myös kuluja rajoitetaan. Uudet helpotukset eivät kuitenkaan koske jo otettuja luottoja vaan vain uusia, ensi syksystä lähtien otettuja.

Lisäksi suunnitteilla on luottojen markkinoinnin rajoittaminen, valvonnan tehostaminen ja positiivinen luottotietorekisteri. Myös lainakatosta on puhetta.

Nykyisin maksuhäiriörekisteriin kirjataan vain tietoa velkojen maksamatta jäämisestä eli negatiivista luottotietoa. Positiiviseen luottotietorekisteriin kirjattaisiin hoidossa olevat velat. Silloin velkojat ja velalliset näkisivät kuinka paljon ja mihin eri paikkoihin velkaa on. Se hillitsisi ikäviä velkakierteitä. Lisäksi velkojia voitaisiin vastuuttaa liiallisesta velanmyöntämisestä, jos velallinen joutuu siksi maksuongelmiin.

Velkojen yhdistelylainoissa piilee riskejä

Maksuvaikeuksissa voi jättää kalliit luotot maksamatta ja päästää ne perintään. Se ei ole helppo päätös. Siksi monet maksavat sitkeästi korkeakorkoisia velkojaan. Toiset maksavat sinnikkäästi tinkien arjen menoista, jopa lääkkeiden ostamisesta. Toinen keino on ottaa isompi kallis luotto pienempien maksamiseen. Siitä saa helpotusta talouteensa, ainakin joksikin aikaa.

Velkojen yhdistelyluottoa mainostetaan näkyvästi ja houkuttelevasti. Korko ei ole kohtuuton, mutta pitkän takaisinmaksuajan vuoksi luotto tulee lopulta kalliiksi. Houkuttimena on mahdollisimman pieni kuukausierä. Tavallisen ihmisen on hyvin vaikea tajuta, kuinka iso vaikutus hiemankin suuremmalla kuukausierällä luoton lopulliseen hintaan voisi olla.

Esimerkkinä Takuusäätiön asiakas, joka oli ottanut 4 000 euron luoton ja valinnut pienimmän mahdollisen kuukausierän 83 euroa. Luoton korko oli 22,5 % ja takaisinmaksuaika 15 vuotta. Luoton kokonaiskustannukseksi olisi tullut lähes 14 900 euroa. Valitsemalla vain seitsemän euroa suuremman, 83 euron kuukausierän, hän olisi säästänyt luoton kokonaiskustannuksissa 4 200 euroa ja takaisinmaksuaika olisi lyhentynyt viidellä vuodella.

luottomäärä4000 €4000 €4000 €4000 €
korko22,50 %22,50 %22,50 %22,50 %
laina-aika15 vuotta10 vuotta7 vuotta5 vuotta
kuukausierä ja kulut 5 €/erä83 €90 €100 €116 €
kokonaiskustannus14 900 €10 700 €8 400 €7 000 €

Luoton kokonaishinnan vertailuun tarvitaan välineitä (Lähde: Ella Vuorisen blogikirjoitus). www.takuusaatio.fi

Aiemmin kun luottolainsäädäntöä on muutettu, markkinoille on tullut uusia luottomuotoja, joiden kannattavuutta eivät lain pykälät rajoita. Näin tulee varmaan tapahtumaan tälläkin kerralla.

Nyt on huomattu ainakin yksi ilmiö: luottoa tarjotaan niin, että luotonottaja hankkii luottoonsa myös muita osallisia. Erikoisin esimerkki on luotosta, joka myönnetään vain, jos siihen tulee takaaja. Lisäksi luotto maksetaan takaajan tilille. Muiden ottaminen osalliseksi takaajana tai kanssavelallisena voi johtaa erittäin hankaliin tilanteisiin, jos maksussa tulee ongelmia.

Veloista voi selviytyä maksuhäiriöistä, ulosotosta ja pienistä tuloista huolimatta

Velkoja voi yhdistää muutenkin kuin kalliilla kulutusluotoilla. Takuusäätiöstä voi hakea takausta pankkilainaan velkojen poismaksamiseksi. Korko on edullinen, neljä prosenttia. Laina voi olla enintään 34 000 euroa ja puolisoilla 45 000 euroa.

Takausta voi hakea, vaikka olisi maksuhäiriömerkintä ja velat ulosotossa. Sen sijaan vaaditaan riittävä ja vakiintunut maksukyky. Työttömänä takausta ei yleensä saa, vaan vasta työllistymisen tai eläkkeelle jäämisen jälkeen.

Pienemmissä velkaongelmissa apu voi löytyä myös sosiaalisesta luotosta. Niillä voi yhdistää yleensä enintään 2 000–10 000 euron velat. Sosiaalista luottoa on runsaassa 30 kunnassa.

Ulosotto voi olla järkevämpi vaihtoehto kuin velkakierteen ylläpito. Ulosotossa velat kasvavat viivästyskorkoa, mutta se on nykyisin alle seitsemän prosenttia. Koroista ja ulosottomaksuista huolimatta se on halvempi vaihtoehto kuin velkojen maksu pikaluotoilla. Esimerkiksi pienet velat voivat tulla maksetuksi kokonaan pois ulosoton kautta.

Velkoja ei kannata pitää ulosotossa vuosikausia. Parin vuoden kuluttua voi selvittää, voisiko saada yksityishenkilön velkajärjestelyn. Se ei vaadi maksukykyä eikä veloilla ole ylärajaa. Järjestely kestää tavallisesti kolmesta viiteen vuotta. Sen jälkeen maksamatta jääneet velat saa anteeksi.

Neuvontaa on tarjolla maksutta

Velka-asiat ovat monimutkaisia ja saatavilla olevaa tietoa on vaikea soveltaa omaan tilanteeseen. Yksin ei kannata jäädä miettimään, vaan kysyä ammattilaisilta. Ei myöskään tarvitse hävetä, sillä ammattilaiset ovat nähneet monenlaisia tilanteita ja keskittyvät ratkaisujen hakemiseen.

– Takuusäätiön Velkalinja, puh. 0800 9 809 arkisin klo 10.00–14.00
– Takuusäätiön Kysy rahasta -chat www.takuusaatio.fi. ma–to klo 12.30–15.00
– Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnat www.oikeus.fi
– Seurakunnan diakoniasta voi saada keskusteluavun lisäksi tukea laskujen avaamiseen ja taloustilanteen selvittämiseen.

nuoli