Kansallisen mielenterveysstrategian mukaan vähintään joka toinen suomalainen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä mielen sairaudesta. Mielenterveyden keskusliiton sosiaaliturvan asiantuntija Riikka Mettälä tuo esiin, että mielenterveyden häiriöihin liittyy edelleen paljon ennakkoluuloja, vaikka niistä puhutaan aiempaa enemmän.
Kelan mukaan yli 100 000 ihmistä sai vuonna 2023 sairauspäivärahaa mielenterveyteen liittyvistä syistä, joista yleisin oli ahdistuneisuus. Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet viime vuosina nopeasti yleisimmäksi perusteeksi sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiselle.
Korona-aika lisäsi ihmisten yksinäisyyttä ja taloushuolia, kun monien paikallisyhdistysten toiminta jäi pitkäksi aikaa tauolle ja useat yritykset joutuivat irtisanomaan ja lomauttamaan henkilökuntaansa.
Mielenterveysjärjestöt huolissaan leikkauksista
– Nyt kun sosiaalietuuksien leikkauksia tehdään paljon, taloudellinen epävarmuus varmasti lisääntyy. Stressi taloudellisesta toimeentulosta vaikuttaa helposti siihen, että mielenterveys kärsii. OECD:n raportin mukaan köyhyyden ja mielenterveyden heikentymisen välinen yhteys on Suomessa ilmeinen, Riikka Mettälä kertoo.
Mielenterveyden keskusliiton toiminta on suunnattu ensisijaisesti mielenterveyden ongelmia itse kokeneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat mielenterveyden haasteita. Mettälän mukaan yksi liiton tehtävistä on vähentää mielen sairauksiin liittyvää häpeäleimaa ja rohkaista ihmisiä hakeutumaan hoidon piiriin.
Monelle matalan kynnyksen palvelut, kuten puhelimessa tai järjestöjen chat-palveluissa tapahtuva neuvonta, voivat olla ensimmäinen, helpoimmalta tuntuva askel etsiä apua. Ne tarjoavat mahdollisuuden keskustella asiantuntijan kanssa anonyymisti. Mielenterveyden keskusliitto palvelee ihmisiä puhelinneuvonnan ja Valoa-chatin kautta.
– On parempi ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, vaikka sinulla olisi vasta tunne siitä, että jotain on vialla. Puhelimessa tai chatissa voit käydä läpi tilannettasi ammattilaisen kanssa ja tarvittaessa sitten suosittelemme ottamaan yhteyttä johonkin tiettyyn tahoon esimerkiksi omalla hyvinvointialueellasi, Mettälä rohkaisee.
Jos ongelmiin päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa, ne eivät ehkä kehity niin vakaviksi, että tarvitaan raskaampia palveluja ja erikoissairaanhoitoa.
Nyt mielenterveysjärjestöissä on huoli sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistettavista leikkauksista. Miten tärkeät palvelut pystytään turvaamaan tulevaisuudessa? Järjestöt täydentävät ja korvaavat hyvinvointialueiden palveluja, kun resurssit julkisella puolella ovat vähissä. Ihmisillä ei Mettälän mielestä välttämättä ole enää yhtä korkeaa kynnystä kuin aiemmin hakea apua, mutta sitä on vaikea saada pitkien jonojen takia.
”Olen aina halunnut puuttua epäkohtiin”
Mielen asiat ovat aina kiinnostaneet Riikka Mettälää. Hän on työskennellyt Mielenterveyden keskusliitossa nyt viitisen vuotta. Sitä ennen hän toimi noin kymmenen vuoden ajan sosiaalityöntekijänä muun muassa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
– Olen aina halunnut nostaa esiin epäkohtia ja saada niihin muutosta. Halusin päästä vaikuttamaan laajemmin ja lisätä tietoisuutta erilaisista ilmiöistä ja epäkohdista palvelujärjestelmässämme, Mettälä kuvailee polkuaan töihin Mielenterveyden keskusliittoon.
Hänen työhönsä kuuluu ihmisten neuvomista sosiaaliturva-asioissa, kouluttamista, erilaisissa työryhmissä toimimista ja vaikuttamistyötä yhdessä liiton juristin kanssa. He antavat lausuntoja, esiintyvät mediassa ja kirjoittavat kannanottoja. Heidän tavoitteenaan on lisätä ihmisten tietoisuutta oikeuksistaan.
Suurin osa sosiaaliturvan asiantuntija Mettälään yhteyttä ottavista ihmisistä saa sairauspäivärahaa tai on työkyvyttömyyseläkkeellä.
– Työttömät näkyvät työssäni siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahapäivät ovat heillä täynnä ja kuntoutustuki hylätty. Silloin heidän on pakko olla työnhakijoina, jotta he saisivat jonkun etuuden, vaikka eivät mielestään olisi työkykyisiä.
Välillä aiemmin Mettälän kanssa keskustelleet ihmiset soittavat ja kertovat hänelle, että heidän tekemänsä valitus on mennyt läpi tai jokin asia ratkennut parhain päin.
– Kun saan asiakkaalta palautetta, että jokin asia on selvinnyt sen perusteella, mitä olen neuvonut, tulee tunne, että kyllä tällä työllä jotakin merkitystä on.
Sosiaaliturvan asiantuntija korostaa, että mielen sairaudet ovat sairauksia siinä missä somaattiset sairaudetkin.
– Asiakasyhteydenotoissa olen törmännyt siihen, että osa suomalaisista suhtautuu eri tavalla ihmiseen, jos on tiedossa, että hänellä on jokin mielenterveyden häiriö:Jos ihminen hakeutuu terveydenhuoltoon somaattisesta syystä ja hänellä on diagnoosi psyykkisestä sairaudesta, hänen oireitaan saatetaan vähätellä ja pistää psyykkisen sairauden piikkiin.
Vertaistuki voi herättää toivon
Mielenterveyden keskusliitto tuo toiminnassaan esille toivon ja vertaistuen keskeistä merkitystä mielen sairauksista toipumisessa. Liiton toiminnassa on mukana monia vertaistehtävissä toimivia vapaaehtoisia.
– Toivo voi ihmisellä herätä siitä, että joku toinen ihminen ymmärtää, mitä hän on kokenut ja näkee, että asiat voivat muuttua paremmiksi. On myös tärkeää, että jokaisella on elämässään merkityksellisiä asioita, jotka tuovat iloa elämään, Mettälä korostaa.
Johonkin yhteisöön kuuluminen on monelle tärkeää. Mettälän mukaan yhteiskuntamme on kuitenkin liian työkeskeinen: kaikki eivät haaveile töihin paluusta eikä se ole kaikille edes mahdollista.
– Monet ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, eikä kaikille heistä työ ole tavoite, vaan merkitykselliset asiat tulevat esimerkiksi vapaaehtoistyöstä tai harrastuksista.
Toipuminen alkaa usein siitä, että arki alkaa sujua. Toiset haluavat myös lähteä vertaisiksi kohtaamaan ihmisiä. Mettälä muistuttaa, ettei sairastunutta tulisi määritellä vain hänen sairautensa kautta.
– Sairaus on yksi osa ihmistä. Hän on myös paljon muuta, kuten ystävä, sisarus ja puoliso. Toiminnassamme näkyy vahvasti se, että sairastumisesta huolimatta ihminen voi elää hyvää elämää.
Teksti: Milla Suonio, Kuva: Mika Pollari
