Aino-Kaisa Pekonen. Sosiaali- ja terveysministeri
Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on yksi hallituksen keskeisimmistä uudistuksista, jonka parlamentaarinen valmistelu lähtee piakkoin käyntiin. Pohja uudistukselle on rakennettu Toimi-hankkeessa, jonka parlamentaarisella seurantaryhmällä oli sosiaaliturvan uudistamisen tarpeesta yhteinen näkemys. Uudistus tullaan toteuttamaan ylivaalikautisena hankkeena sen valtavan kokoluokan vuoksi, ja siksi parlamentaarisen yhteisymmärryksen löytäminen myös sen suuntalinjoista on tärkeää.
Komiteavalmistelua edellyttävien rakenteellisten uudistuksien lisäksi sosiaaliturvaa vahvistetaan ja kehitetään myös sosiaali- ja terveysministeriön omana valmisteluna. Ensi vuonna perusturvaa, pieniä eläkkeitä ja tiettyjä lapsiperhe-etuuksia korotetaan, minkä lisäksi epäoikeudenmukaisesta työttömyysturvan aktiivimallista luovutaan vihdoinkin. Näen itse aktiivimallin purkamisen tärkeänä lähtölaukauksena sosiaaliturvan norminpurulle ja järjestelmän selkeyttämiselle.
Sosiaaliturvan uudistamisen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvauudistus tullaan toteuttamaan perusturvaa heikentämättä ja sen keskeisiä periaatteita ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa. Sosiaaliturvan tulee vastata perustuslain mukaisesta välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon velvoitteesta.
Sosiaaliturvan tulee osaltaan vastata ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimisuutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista kaikissa tilanteissa. Sosiaaliturvan tulee taata ihmisille ennakoitava turva eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä. Uudistuksen tulee tukea yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa tavalla, joka on myös sopusoinnussa julkisen talouden ja työllisyyden parantamisen kanssa.
Uudistusta lähdetään tekemään järjestelmän sijasta ihminen edellä.
Aino-Kaisa Pekonen
Pidän keskeisenä, että uudistusta lähdetään tekemään järjestelmän sijasta ihminen edellä: alusta alkaen tulee pureutua siihen, kuinka tuen tarpeessa olevilla kansalaisilla on oikeus tarvittaviin etuuksiin ja palveluihin oikea-aikaisesti. Aina kun mahdollista, on pyrittävä yhden hakemuksen ja yhden luukun periaatteeseen. Kun haluamme parantaa työllisyyttä, meillä ei pitäisi olla varaa passivoivaan byrokratiaan tai siihen, että työtilaisuuksia joudutaan jättämään väliin etuuksiin liittyvien epäselvyyksien tai maksuviiveiden takia.
Sosiaaliturvaa uudistava komitea käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea sekä niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta, ja lisäksi palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin. Komitea selvittää ja valmistelee tarvittavat toimenpiteet keskenään samantasoisten perusturvaetuuksien lainsäädännön yhtenäistämiseksi. Tässä yhteydessä uudistustyö tarkastelee myös muita, esimerkiksi opiskeluun liittyviä etuuksia. Yleistä asumistukea pyritään kehittämään yksilöllisempään suuntaan huomioiden vaikutukset muihin etuuksiin.
Uudistus etenee vaiheittain siten, että osa uudistuksista voidaan toimeenpanna nykyisen hallituskauden aikana. Monista sosiaaliturvan uudistamiseen liittyvistä kysymyksistä on puolueiden välillä yhteistä näkemystä, mutta myös erottavia tekijöitä löytyy. Yksi tällainen on varmasti sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja suhtautuminen perustuloon, jota viime kaudella kokeiltiin osin lupaavinkin tuloksin.
Perustulo ei ole realistinen tavoite nykyisellä hallituskaudella, mutta eri vaihtoehtojen tutkimista ja kokeilua on syytä jatkaa. Hallitus toteuttaa valtiovarainministeriön valmisteluvastuulla negatiivista tuloveroa koskevan kokeilun hyödyntäen perustulokokeilusta saatuja kokemuksia. Sosiaaliturvan uudistamisessa on ylipäätään perusteltua hyödyntää kokeiluita, jotta uudistus voidaan toteuttaa tutkimusperusteisesti, kuten hallitusohjelmassa on linjattu. On edelleen laajalti epäselvää, millainen vaikutus esimerkiksi sanktioilla on työllisyyteen ja kuinka taloudellisiin kannusteisiin reagoidaan. Aktiivimallin osaltakin työllisyysvaikutukset jäivät osoittamatta, mutta tiedämme sen leikanneen enimmillään yli 100 000 ihmisen työttömyysturvaa.
Itselleni on tärkeää, että hallitusohjelmassa on sovittu sosiaaliturvan uudistamisesta perusturvan tasoa heikentämättä. Uudistuksen on tärkeää edistää työllisyyttä, mutta sitä ei missään nimessä voida tehdä köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisäävällä tavalla. Heikossa taloudellisessa tai yhteiskunnallisessa asemassa olevien kansalaisten näkökulmaa ei saa uudistuksessa unohtaa ja tulemme varmistamaan kansalaisten osallisuuden uudistukseen eri tavoin. Kansalaisyhteiskunnalle ja työttömien järjestöille sosiaaliturvan kokonaisuudistus onkin tärkeä vaikuttamisen paikka.
