Startup Refugees -järjestön missio on monimuotoinen Suomi

Syksyllä 2015 Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita pääosin Irakista. Madventures-seikkailuohjelmasta tutuiksi tulleilla Riku Rantalalla ja Tunna Milonoffilla oli YLE:llä Docventures-sarja, jonka tiimoilta he järjestivät myös erilaisia kampanjoita, Startup Refugees -järjestön työllistämisohjelman johtaja Maiju Mitrunen kertoo. Vierailtuaan vastaanottokeskuksessa tapaamassa turvapaikanhakijoita miehet oivalsivat, että Suomeen tulleissa oli paljon potentiaalia.

– He pistivät pystyyn nettisivun nimellä Startup Refugees ja pyysivät kaikkia, jotka haluavat tehdä jotakin konkreettista Suomeen tulleiden ihmisten työllistämiseksi tai yrittäjyyden tukemiseksi, ilmoittautumaan mukaan. Sitten vähän vahingossa 200 Suomen suurinta yritystä, joiden joukossa oli myös valtion virastoja, ilmoitti nettisivun kautta, että he haluaisivat tarjota jotakin. Mediayhtiö mietti, mitä kaikelle tarjotulle tuelle tehtäisiin. Siitä meidän toimintamme alkoi, Mitrunen kuvaa.

”Olemme palvelleet yli 10 000 maahanmuuttajaa”

Kun Startup Refugees -järjestön toimintaa oli pyöritetty vuoden verran vapaaehtoisvoimin, syksyllä 2016 perustettiin taustayhdistys ja palkattiin ensimmäiset työntekijät. Nyt järjestöllä on jo kolme toimistoa ja 23 työntekijää ja sen jäsenverkosto on kasvanut alun 200:sta yli 2000 toimijaan.

– Haluamme ensin tietää maahan tulleiden ihmisten kokemuksen, osaamisen, tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet. Keräämme heiltä osaamisprofiileita, joiden perusteella ohjaamme heidät oikean ohjelman piiriin, Mitrunen avaa järjestön toiminnan konseptia.

Järjestö tarjoaa maahanmuuttajille työllistämiseen, yrityksen perustamiseen ja osaamisen kehittämiseen suunnattuja ohjelmia. Työllistämisen ohjelman kautta yritykset rekrytoivat maahanmuuttajia suoraan avoimille työmarkkinoille. Yrittäjyysohjelma tarjoaa neuvontaa heille, jotka haluavat perustaa yrityksen Suomeen tai kehittää yritystään. Osaamisen kehittämisen ohjelman kautta ihmiset, jotka eivät heti pysty työllistymään, voivat saada muun muassa mentorointia.

– Olemme palvelleet yli 10 000 maahanmuuttajaa, joista suurin osa on turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Työmme tuloksena on solmittu reilut 1740 työsopimusta ja yli kolminkertainen määrä ihmisiä on esitelty työnantajille. Yrittäjyyskursseillemme on osallistunut noin 1000 maahanmuuttajaa. Kurssin päämääränä ei ole tehdä kaikista yrittäjiä, vaan löytää ihmisille merkityksellistä työtä ja pitää huolta siitä, että perustetuilla yrityksillä on menestymisen mahdollisuuksia. Noin 90 yritystä on perustettu kauttamme ja niille on kerätty rahoitusta noin100 000 euroa, Mitrunen tuo esiin.

Startup Refugees palvelee yrityksiä ja työnhakijoita ennen ja jälkeen rekrytoinnin: ottaa yhteyttä yrityksiin, etsii työpaikkoja ja esittelee ja haastattelee työntekijäehdokkaita. Järjestö seuraa myös, miten heidän kauttaan palkatuilla työntekijöillä menee. He soittavat jokaiselle sen jälkeen kun nämä ovat olleet puoli vuotta töissä.

– Missiomme on tehdä Suomesta moninaisempi ja saada tänne muuttaneet osaksi työmarkkinoitamme ja yhteiskuntaamme mahdollisimman nopeasti. Henkilökuntamme on koostunut alusta asti pakolais- ja maahanmuuttajataustaisista ihmisistä. Suurelta osin kiitos kasvustamme kuuluu koordinaattoreillemme, jotka tekevät työtä maahanmuuttajien kanssa. Pystymme vaikuttamaan ihmisiin ja luomaan uskoa tulevaisuuteen, sillä he saavat meiltä henkilökohtaista tukea työnhakuun ja omaa kieltä puhuvan ihmisen, jolle voi soittaa.

Maahanmuuttajien työllisyys on kasvanut Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten työllisyys on kasvanut viime vuosina Suomessa kansainvälisesti vertailtuna ripeästi ja jopa kantaväestöä enemmän, erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta. Ulkomaan kansalaisten työllisyysaste Suomessa oli noin 66 % ja Suomen kansalaisilla noin 75 %.

Ulkomaalaistaustaiset työskentelevät kuitenkin useammin epätyypillisissä työsuhteissa, kuten osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa tai tekevät vuokra- tai alustatyötä. Suomalais­taustaisista työllisistä lähes kaksi kolmasosaa oli kokoaikaisessa palkkatyössä vuonna 2021, mutta ulkomaalais­taustaisista noin 10 prosenttiyksikköä vähemmän. Tämän on havainnut myös Startup Refugees -järjestön Maiju Mitrunen.

– Vuokratyöfirmojen työllistämistarjouksia tulee nyt meille aiempaa enemmän. Kun tulee taloustaantuma, epätyypillisissä työsuhteissa olevat lomautetaan tai joutuvat työttömäksi ensimmäisinä, Maiju Mitrunen kertoo.

Vuonna 2023 sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisten työttömyys kasvoi Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan. Vuoden lopussa ulkomaalaistaustaisia työttömiä työnhakijoita oli Suomessa noin 38400, mikä oli 15 % kaikista työnhakijoista. Ulkomaalaistaustaisia pitkäaikaistyöttömiä oli kuitenkin ainoastaan 24 %, siinä missä suomalaistaustaisia oli 35 %.

Syrjintä ja kielitaidon ja verkostojen puute vaikeuttavat työllistymistä

Mitrusen mukaan maahanmuuttajat joutuvat edelleen kokemaan syrjintää työnhaussa. Jopa eurooppalaisia tutkintoja ja työkokemusta väheksytään suomalaisilla työmarkkinoilla. Etenkään turvapaikanhakijat ja pakolaiset eivät työllisty osaamistaan vastaaviin tehtäviin. He tekevät paljon suorittavaa työtä, vaikka samaan aikaan puhutaan osaajapulasta.

– Yleisesti Suomessa ajatellaan, että työperäinen maahanmuutto on ok, jos työntekijä maksaa veroja ja ei käytä juuri lainkaan julkisia palveluja. Kuitenkin tiedämme, että väestö ikääntyy ja tarvitsemme paljon ulkomaalaisia työntekijöitä ja myös heidän perheitään tänne. Pitäisi katsoa pitemmällä tähtäimellä: maahanmuuttajien lapset ovat verojen ja tulevien eläkkeiden maksajia. Toisaalta, vaikka ihminen ei olisi kokonaan työkykyinen, hän voi silti olla tärkeä osa yhteiskuntaa ja tehdä paljon hyvää. Kaikkea ei voi mitata rahassa, Mitrunen muistuttaa.

Startup Refugees kannustaa yrityksiä kohtuullistamaan kielitaitovaatimuksiaan. Suomen ja myös ruotsin kielen osaamisen puute vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä. Mitrusen mielestä suomen kielen opiskelusta pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa ja innostavaa tukemalla työajalla tapahtuvaa opiskelua.

Ammatillisten verkostojen puuttuminen on myös usein työllistymisen este vieraaseen maahan saapuvalla maahanmuuttajalla.

– Tähän yritämme järjestönä vaikuttaa. Sitä olemme jo onnistuneet hienosti tekemään sekä työllistämis- että yrityspuolella, Mitrunen iloitsee.

Kevään aikana uutisoimme lisää Startup Refugees -järjestön toiminnasta. Kerromme kahden Suomeen maahanmuuttajana tulleen ihmisen tarinan, jotka ovat työllistyneet ja aloittaneet yritystoiminnan Startup Refugees’in avulla.

Teksti: Milla Suonio, Sisällöntuottaja, Työttömien Keskusjärjestö