Veera Luoto. Sosiaalipalveluohjaaja, Terveydeksi-hanke
Työttömyydellä on tutkitusti negatiivinen vaikutus ihmisen terveyteen, ja terveydentilalla ja heikentyneellä työkyvyllä on suuri vaikutus henkilön työllistymiseen. Työkyvyn ongelmat ja terveydentilan puutteet vaikuttavat usein työllistymiseen sekä lisäävät työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymisen uhkaa.
Työttömien Keskusjärjestö ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ovat yhteistyössä toteuttaneet valtakunnallista kolmivuotista Terveydeksi-hanketta, jossa tavoitteena on, että mahdollisimman moni työtön tietää lakisääteisestä oikeudestaan maksuttomaan terveystarkastukseen. Lisäksi parannetaan yleistä tietoisuutta, että työttömät osaavat käyttää oman kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluita sekä tietävät mm. Kelan etuuksista ja järjestöjen palveluista.
Myös yhdistysten osaamista tuetaan palveluihin ohjaamisessa. Paikallista yhteistyötä aktivoidaan eri organisaatioiden ja viranomaisten kanssa. Heitä kutsutaan mm. yhdistyskäynneille sekä järjestään verkostotapaamisia.
Tällä hetkellä hankkeella on 550 yli 30-vuotiasta asiakasta, joita on ohjattu tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etuuksien pariin. Hanke on käynyt 56:ssa kunnassa 172:lla yhdistyskäynnillä, joista ruokajaoissa on tehty 42.
Työttömien terveystarkastus palvelupolun alkuna
Työttömien terveystarkastuksen järjestäminen on kunnan tehtävä ja se on aina maksuton. Tavoitteena on edistää työttömien terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Pelkkä tarkastus ei usein riitä, vaan tavoitteena myös kartoittaa tarpeenmukaisia jatkopolkuja, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille onnistuisi. Terveystarkastus vaatii ympärilleen riittävän toimivat rakenteet; koulutuksen, ja henkilöstöresurssit sekä tiedon palveluista ja etuuksista.
Jatkopolkujen kartoittamisen tarpeellisuutta korosti myös STM: Osatyökykyisten reitit työllisyyteen-raportissa (2018), jonka mukaan joka viides noin 63 000 pitkäaikaistyöttömästä hyötyisi hoidosta ja kuntoutuksesta. Joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän arvioitiin olevan väliaikaisesti tai pysyvästi työkyvytön. He ovat siten epätarkoituksenmukaisissa palveluissa.
Palveluun löytämisen haasteet
Työttömien hakeutumista terveystarkastukseen vaikeuttavat tiedottamisen ja siten tiedon puute. Tiedotus myös muista palveluista, esimerkiksi työkyky- tai eläkeselvittelyistä ja niiden käytännöistä on työttömien keskuudessa vähäistä. Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys ja siihen hakeutumisen polku on myös huonosti tunnettu.
Kasvokkaisen kohtaamisen puute ja oma-aloitteisuuden vaatimus koituvat myös monelle palveluihin hakeutumisen ja pääsyn esteeksi. Jos ei tiedä mitä palveluita kunnassa on tai mihin etuuksiin voisi olla oikeutettu, on niiden pyytäminen ja hakeminen hankalaa. Myös heikko osaaminen sähköisessä asioinnissa ja palveluiden tai tiedon haussa voivat syrjäyttää palveluista ja etuuksista.
Osalla hankkeessa tavatuista ihmisistä on viranomais- ja karenssipelkoja. Ne aiheutuvat usein epäreiluista kokemuksista ja saattavat johtaa sanktion pelossa myös tilanteen parantamiseen vaadittavien etuuksien ja palveluiden ulkopuolelle. Pitkään työttömänä olleilla köyhyys vaikuttaa myös: kaikilla ei ole varaa lääkäriin, lääkkeisiin tai suun terveydenhuoltoon. Väliinputoaminen ja yksin jääminen, mielialan lasku ja aloitekyvyn hiipuminen aiheuttavat ongelmien kasaantumista ja näköalattomuutta osalle asiakkaista.
Viranomaistoiminta vaatii resursseja ja tahtoa asiakaslähtöiseen kehittämiseen
Terveydeksi-hankkeessa tavatuista vain noin joka kahdeskymmenes työtön oli kuullut oikeudestaan maksuttomaan terveystarkastukseen kunnan terveyspalveluissa. Epäkohta vaatii viipymättä tehostettua tiedotusta. Kunnan ja TE-palveluiden yhteistyö on tässä avainasemassa.
Työttömien tarkastuksia tekeville terveydenhoitajille tulee myös järjestää riittävä koulutus ja perehdytys, sekä tarkempi ohjeistus kunnan terveystarkastuksien sisällölle ja luoda tarkastuksille laatukriteerit.
Moniammatillista yhteistyötä tulisi tehostaa ja ammattilaisten verkostoitumiselle tulisi olla aikaa ja tilaisuuksia, niin että työntekijöille mahdollistuisi aito konsultaatiomahdollisuus ja kollegiaalisuus asiakkaan kanssa hänen tilanteensa edistämisessä ja ratkaisun etsimisessä. Yhdistyksiin ja toimipaikkoihin jalkautuva viranomaistyö ja rinnalla kulkevat vertaiset ja kolmas sektori ovat avuksi ja tueksi palveluihin ohjautumisessa.
Työttömien kertomia kokemuksia palvelujen käytöstä
”Tuntuu, kuin olisin joku nappula, jota vain siirrellään. En ihminen.”
”Kukaan ei kysy multa missään siitä, miltä tää työttömyys musta tuntuu.”
”Mulla on toiminnanvaikeutta niin mä en ymmärrä ollenkaan nykyteknologiaa. Mä en ymmärrä mitä mun pitää minnekin ruutuun laittaa.”
”Mut koetaan hankalana, kun mä en ymmärrä mitään mitä mulle sanotaan, kun asiat sanotaan niin vaikeasti ja ohjeita tulee joka puolelta.”
”Kelaan on 30 kilsaa. Sinne pitää toimittaa sitä ja tätä kun mulla ei kunnollista nettiä.”
”Ne sanoivat mulle että olen väliinputoaja. En mä halua olla mikään väliinputoaja, mä olen ihminen.”
Työttömien terveystarkastukset tunnetaan huonosti kaikilla tahoilla
- Hankekäynneillä tavatut työttömät ovat harvoin kuulleet asiasta
- Terveyspalvelujen ajanvaraus usein tietämätön terveystarkastuksesta
- Kuntien verkkosivuilla tieto vaikeasti löydettävissä tai sitä ei ole lainkaan
- TE-toimiston työ- ja toimintakyvyn arvioinnin koordinointivastuu ei toteudu
- Tavatut työttömät kertovat saaneensa vähättelevää tai huonoa kohtelua asiasta kysyessään, vastaus saattaa olla erilainen palveluohjaajan selvittäessä asiaa.
