Kuten #tyottomat-verkkolehden Pirkanmaan hyvinvointialuetta koskevassa kirjoituksessa nostettiin esille, Suomella ei ole varaa menettää työkykyistä työvoimaa ja siksi työkyvyn selvittäminen, arvioiminen ja tukeminen on merkittävä osa työikäisille tarjottavia peruspalveluja.
Osatyökykyisten reitit työllisyyteen- etuudet, palvelut, tukitoimet -selvityksen mukaan yksi suurimmista puutteista pitkäaikaistyöttömien työkykypalveluissa on palvelutarpeen riittämätön yksilöllisyys ja monialainen selvittäminen. Puutteeksi mainitaan myös terveydenhuollon osuuden riittämättömyys ja erityisesti lääkäreiden osaamisen vakavat puutteet työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. (Oivo ja Kerätär 2018, 45–46.) Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa vastaa näihin puutteisiin työkyvyn tuen palvelulla.
Työkyvyn tuen palvelu rakentaminen
Eloisan työkyvyn tuen palvelu on aloitettu rakentamaan valtakunnallisen Työkykyohjelman yhteydessä vuonna 2021. Tuolloin ministeriöohjauksessa toteutetuissa työkykyhankkeissa tavoitteena oli rakentaa tuleviin sote-keskuksiin työkyvyn tuen tiimejä. Työkyvyn tuen tiimien sijaan Etelä-Savossa haluttiin rakentaa kokonaisvaltainen työkyvyn tuen palvelu osaksi perusterveydenhuoltoa.
Oleellista oli myös varmistaa, että omassa organisaatiossa on kaikki se osaaminen, mitä työkyvyn tuen palvelussa vaaditaan. Nämä tavoitteet saavuttaakseen on pitänyt olla intoa, uteliaisuutta, rohkeutta ja myös peräänantamattomuutta. Työkyvyn tuen palvelu on reilun kolmen vuoden aikana onnistunut vakiintumaan, kehittymään ja houkuttelemaan tekijöiksi alan rautaisia ammattilaisia.
Työkyvyn tuen palvelu on kaikille työikäisille, joilla ei ole työ- tai opiskeluterveydenhuollon palveluja käytettävissään. Asiakkaat ohjautuvat työkyvyn tuen palveluun pääsääntöisesti työllisyyspalvelujen kautta, kun työ- ja toimintakyvyn selvittäminen on työllistymisen, opiskelun tai kuntoutuksen edistämisen näkökulmasta tarpeellista.
Työkyvyn tuen palvelun selvitysvaihe
Työkyvyn tuen palvelun perusajatus lähtee asiakkaan työ- ja toimintakyvyn selvittämisestä sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Palvelu alkaa alkukartoituksella ja sen jälkeen tehtävällä terveystarkastuksella. Terveystarkastuksessa ammattilainen selvittää asiakkaan kanssa yhdessä hänen palvelutarpeitaan. Työskentelyyn on mahdollista pyytää mukaan työkykykoordinaattori (sosiaalihuollon ja kuntoutuksen asiantuntija) tai tavata asiakasta ammattilaisverkoston kanssa. Verkosto kootaan niistä ammattilaista, jotka jo työskentelevät asiakkaan kanssa ja/tai olisi tarpeellista olla mukana. Jos asiakkaan työ- ja toimintakykyä on tarpeen selvittää laajemmin, käytössä on mm. fysioterapeutin arvio osana työkyvyn tuen palvelua. Joskus asiakkaan tilanne vaatii myös erikoissairaanhoidon tutkimuksia, joihin hän saa ohjauksen työkyvyn tuen palvelusta.
Terveystarkastuksen yksi tärkeä tavoite on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäisevä työ. Tällöin mm. elintapojen puheeksi otto on oleellista. Tarkoituksena onkin, että työkyvyn tuen palvelusta käynnistyisi tai alkaisi uudestaan asiakkaan tarvitsemia ehjiä hoito- ja palvelupolkuja.
Asiakkaalla on aina ns. omatyöntekijä (terveydenhoitaja tai työkykykoordinaattori), joka seuraa ja tarvittaessa koordinoi asiakkaan prosessia. Ammattilaisilla on tukenaan moniammatillinen työkykytiimi (lääkärit, terveydenhoitajat, työkykykoordinaattorit, sosionomit sekä tarvittaessa muita sote-ammattilaisia), joka kokoontuu viikoittain. Työkykytiimiin voi ammattilainen tuoda mieltä askarruttavia asioita asiakkaan prosessiin liittyen ja saada muulta tiimiltä konsultaatiotukea. Työkykytiimissä ei tehdä suunnitelmia, vaan annetaan ehdotuksia ja vinkkejä sekä jaetaan tietoa ja kehitetään palvelun toimintaa.
Työkyvyn tuen palvelun arviointivaihe
Työkyvyn tuen palvelussa työskentelee tällä hetkellä yksi työkykylääkäri (työterveyshuollon erikoislääkäri) sekä yleislääketieteen erikoislääkäreitä, jotka ovat perehtyneet työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Lääkäreillä on käytössään terveydenhoitajien, sekä tilanteen mukaan myös työkykykoordinaattorin, laajat selvitykset asiakkaan tilanteesta.
Esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa ja hakemisessa työkykylääkäri ja työkykykoordinaattori tekevät tiivistä yhteistyötä. Myös mahdolliset työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessit edellyttävät usein eri ammattilaisten tiiviimpää yhteistyötä. Asiakkaan luvalla ja toiveesta työkykykoordinaattori jää seuraamaan hakuprosesseja, ja mahdollisen kielteisen ratkaisun tullessa, tukee kuntoutustoimenpiteiden suunnittelua.
Osaamisen kehittäminen
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisalla on syksystä 2023 asti ollut saatavilla sisäinen koulutuspäivä, joka on tarkoitettu Eloisan yleislääketieteeseen erikoistuville lääkäreille. Koulutuksen aiheena on työkyvyn arviointi ja tukeminen. Koulutuspäivän tavoitteena on Eloisan työkykytiimin moniammatilliseen toimintaan tutustuminen, työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen syvempi ymmärtäminen sekä konkreettisten kuntoutuspolkujen hahmottuminen. Koulutus sisältää mm. työkykylääkärin työn havainnointia, konsultaatiota sekä työ- ja toimintakyvyn arviointia. Sisäinen koulutus on yksi keino varmistaa, että työkyvyn tuen palvelussa on riittävä osaaminen työ- ja toimintakyvyn arviointiin jatkossakin.
Motivoiva ja ratkaisukeskeinen työote
Työkyvyn tuen palvelussa lähdetään aina selvittämään asiakkaan ns. jäljellä olevaa työkykyä, toisin sanoen purkamaan työllistymisen esteitä. Koska työkykyyn liittyy paljon uskomuksia, kokemuksia ja tunteita, on motivointi ammattilaisten tärkein työväline. Se, millaiseksi yksilö työ- ja toimintakykynsä kokee, vaikuttaa välittömästi siihen, millainen työ- ja toimintakyky hänellä on. Siksi on tärkeää, että työkyvyn tuen palvelussa pyritään vahvistamaan asiakkaan pystyvyyden tunnetta sekä tukemaan asiakkaan omatoimijuutta.
Teksti: Sari Vauhkonen, asiantuntija, Työkyvyn tuen palvelu, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
Lähde:
Oivo, T. & Kerätär, R. 2018. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen- etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 34/2018. Viitattu 18.4.2025. Saatavissa
