Työttömien terveyspalvelujen tarve jää usein täyttymättä

Aiheet:
Työttömien terveyspalvelujen tarve jää usein täyttymättä

On tiedossa, että työttömät ovat sairaampia kuin työssäkäyvät ja siten heidän terveyspalvelujen tarpeensa on suurempi. Tarpeita vastaavien terveyspalvelujen saaminen vaatii kuitenkin työttömältä paljon: oman palvelutarpeen tunnistamista, oikeiden palvelujen löytämistä ja kykyä kiinnittyä palvelujen käyttäjäksi.

Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat yhtä lailla tärkeitä: onko työttömällä esimerkiksi varaa matkustaa bussilla kaukana sijaitsevaan terveyskeskukseen ja maksaa alati kallistuvat asiakasmaksut sekä tarvittavat lääkkeet. Jos palveluun pääsy pitkittyy, se voi heikentää työkykyä entisestään ja aiheuttaa taloudellisia haasteita. Merkittävä vaikuttava tekijä on luottamus palveluja kohtaan: millaisia aikaisempia kokemuksia terveyspalveluista on saanut ja luottaako siihen, että saa sellaista apua kuin kokee tarvitsevansa. Uskaltaako hakea apua mielenterveys- tai päihdeongelmiin ilman pelkoa leimaantumisesta ja työnhaun hankaloitumisesta?

Tuore tutkimus tuo esiin työttömien kokemuksia

Tutkimuksissa (Väisänen & Sinervo 2021; Lappalainen ym. 2018) on todettu, että erityisesti pitkäaikaistyöttömillä terveyspalvelujen käyttö on polarisoitunutta: osa ei käytä palveluja lainkaan ja osa käyttää palveluja runsaasti. Kuntoutussäätiön ja THL:n tuore tutkimus (Rinne ym. 2025) valaisee asiaa lisää työttömien omasta näkökulmasta. Tutkimuksessa verrattiin Terve Suomi-kyselyaineiston (2022–2023) perusteella työttömien ja työssäkäyvien kokemaa terveyspalvelujen tarvetta, erityisesti tapauksia, joissa koettiin tyydyttämätöntä tarvetta tai ei koettu olevan ollenkaan tarvetta terveyspalveluille. Työttömät kokivat työllisiä useammin, ettei heillä ollut terveyspalveluille tarvetta, etenkin kun vertailussa huomioitiin pitkäaikaissairaudet ja työkyky. Työttömistä 39 % (työllisistä 22 %) puolestaan koki tyydyttämätöntä lääkärin tai hoitajan vastaanottopalvelujen tarvetta. Tässä joukossa korostuivat työttömät, joiden työkyky oli rajoittunut.

Toisin sanoen meillä on joukko osatyökykyisiä työttömiä, jotka kokevat tarvitsevansa enemmän terveyspalveluja kuin mitä he tällä hetkellä saavat ja lisäksi joukko työttömiä, jotka eivät itse koe tarvitsevansa terveyspalveluja, vaikka tosiasiallista tarvetta todennäköisesti olisi. Mitä tilanteessa pitäisi tehdä? Rinne ja kumppanit (2025) ehdottavat muun muassa työttömien terveystarkastusten johdonmukaisempaa hyödyntämistä, työllisyysalueiden virkailijoiden osaamisen kehittämistä terveyspalveluihin ohjaamisessa sekä terveydenhuollon osaamisen kehittämistä työkyvyn tukemisessa. Työttömien erityistarpeet tulisi huomioida ja tarjota oikea-aikaisesti työkykyä tukevia integroituja, moniammatillisia ja kuntouttavia palveluita. Lisäksi olisi tärkeää lisätä yksilöiden terveystietoisuutta sekä ymmärrystä omasta työkyvystä ja terveydestä.

Yhteistyötä tarvitaan

Kolmas sektori voi parhaimmillaan toimia tehokkaana yhteistyökumppanina työttömien tavoittamisessa ja terveystietoisuuden lisäämisessä. Esimerkiksi Terveyttä työttömille -toiminnassa jalkaudumme jatkuvasti tapaamaan työttömiä matalan kynnyksen kohtaamispaikoihin, kuten työttömien yhdistyksiin. Neuvomme ja jaamme tietoa terveyteen, elintapoihin ja toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä ja autamme työttömiä ohjautumaan heidän tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Viime vuonna 54 % kohtaamistamme työttömistä sanoi aikovansa kiinnittää terveyteensä jatkossa enemmän huomiota tai etsivänsä lisää tietoa terveytensä tueksi.  Jaamme myös tietoa työttömän terveystarkastuksesta, josta yllättävän moni työtön ei ole koskaan kuullutkaan.

Kolmannen sektorin toiminta ei voi korvata julkisia terveyspalveluja. Sen sijaan se voi täydentää niitä ja auttaa tavoittamaan ihmisiä, jotka muuten jäisivät palvelujen ulkopuolelle.

Teksti: Heli Niromaa, terveyden edistämisen koordinaattori, TtM – Terveyttä työttömille -toiminta, Työttömien Keskusjärjestö ry

Lähteet:

Lappalainen K, Mattila-Holappa P, Yli-Kaitala K, Hult M, Räsänen K. Pisimpään työttömänä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja. Lääkärilehti.2018;73:2421–8.

Rinne, H. ym. Unmet need for healthcare services among unemployed people – findings from a national survey in Finland. BMC Health Services Research (2025) 25:1616.

Väisänen V, Sinervo L. Työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö rekisteritietojen valossa. THL, 2021.

nuoli