ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus KEHAn Työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli helmikuun lopussa yhteensä 326 400 työtöntä työnhakijaa. Tämä on 36 700 työtöntä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Prosentuaalisesti se on 12 prosenttia työvoimasta. Uusia avoimia työpaikkoja oli 16 900 vähemmän kuin viime vuonna. On tärkeää huomata, että suuri osa työttömiksi joutuneista työllistyy kolmen kuukauden sisällä uudestaan. Duunitorin mukaan työpaikkoja oli maaliskuussa 51 142. Työttömien määrä on moninkertainen verrattuna tarjolla olevien työpaikkojen määrään, ja kilpailu työmarkkinoilla on todella tiukkaa. Yhä useampi ei enää työllistykään muutamassa kuukaudessa. Miten pitkittynyt työttömyys vaikuttaa työttömiin ja etenkin heidän henkiseen hyvinvointiinsa?
Työ on muutakin kuin toimeentulon lähde
Työttömyys on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Useimmiten se nähdään ensisijaisesti taloudellisena haasteena. Sitä se tietenkin on, sekä ihmiselle itselleen että koko yhteiskunnalle. Toisaalta pitkittyessään työttömyys vaikuttaa yksilön taloudellisen tilanteen ohella moniin muihinkin elämän osa-alueisiin.
Työ ei ole pelkästään toimeentulon lähde, vaan usein työ nähdään tärkeänä osana itsetuntoa ja koko identiteettiä. Monet määrittelevät itsensä ensisijaisesti työn kautta, joten sen menetys voi riistää osan minuutta ja luoda epävarmuuden tunteita. “Miten töissä menee?” on tavanomainen kysymys sukulaisten ja tuttavien kohtaamisissa. Tämä voi olla todella ahdistavaa silloin, kun työttömäksi jääminen on itselle tuskallinen kokemus, jota ei ole vielä kunnolla käsitellyt. Monet kertovat nyt työttömäksi jouduttuaan huomanneensa, miten työkeskeistä suomalainen keskustelukulttuuri on. Sattaa olla helpompi eristäytyä sosiaalisista suhteista, jottei aina joudu vastaamaan kipeisiin kysymyksiin työn menettämisestä. Pahimmillaan työttömäksi joutuminen eristää ihmisen työyhteisön lisäksi myös muista sosiaalisista ympyröistä.
Meidän tulee tunnistaa työttömyyden vaikutukset mielenterveyteen
On hyvä muistaa ihmisten olevan erilaisia. Kaikki eivät koe työttömyyttä samalla tavalla. Jotkut ottavat työttömäksi joutumisen mahdollisuutena keskittyä hetkeksi omaan hyvinvointiin tai uusien mahdollisuuksien etsimiseen. Monet kokevat sen väylänä löytää uudelle alalle ja kehittää uusia taitoja. Työttömyyden pitkittyessä tämä positiivinen näkökulma usein kääntyy negatiiviseksi, yhdessä pankkitilin saldon kanssa. Pitkään jatkunut työttömyys voi saada ihmisen kokemaan itsensä epäonnistuneeksi, riittämättömäksi tai jopa arvottomaksi.
On ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunta tunnistaa työttömyyden vaikutukset ja uhat mielenterveydelle. Työttömille tulee kertoa heidän oikeudestaan maksuttomaan terveystarkastukseen. Työllisyyspalveluiden ja hyvinvointialueiden on turvattava oikea-aikaiset ja yksilölliset palvelut, esimerkiksi valmennukset, koulutukset ja kuntoutuspalvelut, jotta työttömille on tarjolla heidän tarvitsemaansa apua ja tukea.
Matalan kynnyksen terpiapalvelut ennaltaehkäisevät työttömien ongelmia
Matalan kynnyksen terapiapalveluiden saatavuus on erittäin tärkeää. Esimerkiksi lyhytterapiaa tai ns. walk in -terapiaa, jossa ihminen pääsee keskusteluavun äärelle odottamatta lähetettä tai ongelmien vaikeutumista, on hyvä keino tukea työtöntä vaikeassa elämäntilanteessa. Erityisesti nuorille olisi turvattava nopea keskusteluapu. Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät palvelut voivat estää ongelmien kasvamista kroonisiksi sairauksiksi ja täten pitkällä tähtäimellä itseasiassav säästää kustannuksia. Yksilöä itseään on aina kuultava siinä, minkälaista tukea hän kokee tarvitsevansa. Myös kolmannelta sektorilta, esimerkiksi työttömien yhdistyksistä löytyy paljon osaamista vaikkapa arjen tukeen, matalan kynnyksen kohtaamiseen sekä vertaistukeen. Läheisten ja ystävien tuki on korvaamattoma tärkeää.
Työttömyyden ja mielenterveyden välinen yhteys on monivaiheinen ja yksilöllinen. Onkin tärkää ymmärtää työttömyyden moninaiset vaikutukset mielenterveydelle ja tukea ihmisiä, jotka kamppailevat työttömyyden ja mielenterveyden haasteiden kanssa. Mielenterveyden varsinainen hoitaminen kuuluu tietyille ammattiryhmille, mutta koko yhteiskunnalla, erilaisilla yhteisöillä ja kaikilla meillä yksilöillä on mahdollisuus edistää hyvää mielenterveyttä. Joskus voi pelkästään vain kysyä, mitä sinulle kuuluu. Se ei maksa mitään.
Teksti: Elina Esala, Työttömien Keskusjärjestön Terveyttä työttömille -toiminnan sosiaalipalveluiden asiantuntija, työkykykoordinaattori ja lyhytterapeutti
Tutustu myös:
Monialainen yhteistyö tukee työttömien työkykyä Keski-Pohjanmaalla
Onko sosiaalinen kuntoutus riittävästi esillä yhteiskunnallisissa keskusteluissa?
Lähteet:
KEHA-keskus: Työnvälitystilasto, helmikuu 2025.
Rikala Sanna: Masennus, työkyvyttömyys ja sosiaalinen eriarvoisuus nuorten aikuisten elämänkuluissa. Yhteiskuntapolitiikka 2, 2018.
Työmarkkinapalvelu Duunitori: Työmarkkinat Suomessa 2025.
