Vetäytyykö valtio aktiivisesta työvoimapolitiikasta?

Ministeri Juuso otti oman aikalisän STM:n 100 miljoonan euron lisäleikkausten suhteen. Säästötoimina on harkittu muun muassa kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamista. Mikäli hallitus leikkaisi kuntouttavan työtoiminnan on aihetta jo kysyä, vetäytyykö valtio aktiivisesta työvoimapolitiikasta?

Kuntouttava työtoiminta on pitänyt sisällään hyvin kirjavan määrän erilaisia toteutuksia. Parhaimmillaan se on kuntouttanut esimerkiksi päihdeongelmaisia kohti palkkatöitä ja luonut perustaa päihteettömälle elämälle. Nuorille kuntouttava työtoiminta on voinut olla tärkeä elämänhallinnan tukipilari ja esimerkiksi tukenut opintojen loppuun saattamista ja itsenäistä pärjäämistä.

Aktiivisesta työvoimapolitiikasta leikkaaminen vaarantaa heikoimmassa asemassa olevien tuen

Maan hallitus haluaa ymmärrettävästi tukea kaikkein vaikuttavampia keinoja. Kuntouttavasta työtoiminnasta ei odoteta, että työllistyttäisiin suoraan, vaan siitä jatketaan kohti muita työllisyystoimenpiteitä. Olen kuullut kuntouttavan työtoiminnan asiakkailta itseltään todistusta toiminnan tarpeellisuudesta. Eräskin nainen sanoi, että hän olisi katuojassa ilman kuntouttavaa työtoimintaa. Hän ei ole ainoa, joka puhuu, että on suorastaan hullua lopettaa kuntouttava työtoiminta.

Kuntouttava työtoiminnan rooli on syrjäytymisen ehkäisyssä, mikä itsessään pitäisi olla yhteiskunnassa jo perusarvo. Talouden näkökulmasta syrjäytymisen moninaiset kustannukset näkyvät yhteiskunnassa muiden sosiaali- ja terveyskustannusten kasvuna.

Luopuessaan kuntouttavasta työtoiminnasta, hallitus luopuisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työttömien tukemisesta. Kun tähän yhdistetään se, että palkkatukimäärärahat on jo monin paikoin sidottu tälle vuodelle, ei jäljelle jää keinoja edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä sekä työllistymistä.

Palkkatukimäärärahojen vähyys on sikäli jo oma lukunsa, että eräs työtön kertoi jo päivystävänsä virkailijoita, milloin palkkatukimäärärahoja taas ruvetaan myöntämään. Eräänlaista tehottomuutta tämäkin.

Pitkäaikaistyöttömät ovat vailla tarvitsemiaan palveluita

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan noin 93 % pitkäaikaistyöttömistä on tällä hetkellä oman onnensa nojassa, eikä osallistu työllisyyttä edistäviin palveluihin. Näiden työttömien määrä on kasvanut yli 20 % viime vuodesta (22,5 % TEM työllisyyskatsaus, Tammikuu 2025). Aika tikittää, kuinka moni näistä työttömistä syrjäytyy pysyvästi pois työmarkkinoilta.

KEHA-keskuksen tilastojen mukaan lähes kolmannekselta työttömistä ei odoteta työpaikkojen hakua ollenkaan. Kuntouttavan työtoiminnan poistuessa ei näiltä ihmisiltä enää odotettaisi muuta kuin työttömänä pysymistä. Työkyvyttömyyseläke olisi monelle myös helpotus. Ihmisarvon näkökulmasta ei ole oikein ylläpitää tuhansien ihmisten statusta työttömänä, vailla toivoa paremmasta. Kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamisen sijaan työttömien tukea täytyy vahvistaa. On tuettava sellaisia ratkaisuja, joilla työttömät voivat työllistyä, kuntoutua tai sairastaa vailla pelkoa toimeentulonsa menettämisestä.

Teksti: Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja