Ehdotuksia koronakriisiin ja työllisyyden hoitoon

Jukka Haapakoski

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski

Päätoimittajalta #tyottomat-verkkolehdessä: Ehdotuksia koronakriisiin ja työllisyyden hoitoon

Yleensä, kun luen päivän lehtiä, pyrin tietoisesti suodattamaan lukemastani pahimmat yksittäisten ihmisten pahat teot. Kaikkea ei voi yksinkertaisesti sisällään kantaa. Mutta jostain syystä kuitenkin Espoon Mäkkylässä hiljattain tapahtunut veriteko sattui silmiini ja jäi mietityttämään.

Ilmeisesti vailla aiempaa rikostaustaa ollut henkilö teki itsemurhan. Oveensa hän oli asentanut kotitekoisen pommin, jonka räjähtämisen seurauksena kaksi poliisia loukkaantui.

Lehtitietojen mukaan itsemurhan tehnyt oli työtön ja puolitoista vuotta sitten hänet oli irtisanottu IT-alan työpaikastaan. Henkilöllä oli useita vuokrarästejä ja hänet oli juuri häädetty käräjäoikeuden tuomiolla kodistaan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1e698c69-8d09-4032-8752-59eb28d76a5c

Henkilö oli ennen työttömyyttään elänyt nuhteettomasti, mutta pidättyi omissa oloissaan. Hän sopi profiililtaan juuri siihen joukkoon, joita jäsenyhdistyksemme välillä tavoittavat. Ehkäpä, jos Mäkkylässä olisi tällainen yhdistys ollut, henkilö olisi hakeutunut välillä ihmisten seuraan ja saanut apua ajoissa, ettei hänen olisi kaikkia ongelmiaan tarvinnut kantaa yksin.

Yhdistys tukee työttömien elämänhallintaa ja työ- ja toimintakykyä

Työttömien yhdistyksillä on merkittävä rooli työttömien hyvinvoinnin ja terveyden tukijoina. Yhdistysten kohderyhmänä ovat yleensä pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset sekä maahanmuuttajat. Yhdistys tukee työttömien elämänhallintaa, työ- ja toimintakykyä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Yhdistys voi olla joillekin työttömille ainoa paikka, mistä saa päivän lämpimän ruuan ja paikan, jossa jutella muiden ihmisten kanssa kasvokkain.

Työttömien Keskusjärjestö vetoaa, että kunnat ja kaupungit huomioivat ja ymmärtävät työttömistä ihmisistä huolehtimisen omissa strategioissaan ja miettivät, miten kolmannen sektorin toimintaa voidaan ylläpitää koronakriisin aikana ja kehittää osana kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää työtä.

Valtio tukee osaltaan palkkatuella yms. työllisyyspoliittisilla keinoilla tätä toimintaa vähentäen kaupungin ns. työttömistä koituvia työmarkkinatuen sakkomaksuja. Yhdistykset voivat saada hankeavustuksia mm. STEAlta ja kuntien ja kaupunkien kannalta tällaiset rahoituksen mahdollistamat toimenpiteet ovat erittäin merkityksellisiä täydentäen osaltaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtävää työtä.

Koronakriisi loi uuden paradigman työllisyyden hoitoon

Kun tätä lehteä suunniteltiin alkuun, koronakriisi oli vielä melko kaukainen uhkakuva. Pohdimme silloin, että hallituksen työllisyyden edistämiseen liittyvät kuntakokeilut ja osatyökykyisten työllistymisen teemat tulee tuoda esiin. Nämä uudistukset ovat edelleen tärkeitä ja muodostavat lehden pääasiallista sisältöä.

Työttömyys on koronakriisin myötä kuitenkin räjähtänyt historiallisen poikkeuksellisella tavalla. Se on kaksinkertaistunut kahdessa kuukaudessa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 433 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 203 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Koronatauti velloo yhteiskunnassamme edelleen, vaikka yritysten ovia avataan hiljalleen. Markkinoita kriisi on sotkenut globaalilla tasolla, eikä häiriö tule noin vain poistumaan. Työttömyys tullee näillä näkymin pysymään pidempään korkeammalla tasolla, mihin se laski ennen kriisiä. Työttömiä tukevaa toimintaa tullaan tarvitsemaan yhä enemmän, mitä pidempään kriisi kestää.

Ehdotuksia koronakriisin ja työllisyyden hoitoon 

Omat välittömät ehdotukseni koronakriisiin ja työllisyyden hoitoon ovat julkisten työllisyyspalveluiden rahoituksen lisääminen, henkilökohtaisen kasvokkaisen asiakaspalvelun vahvistaminen myös yli 30 vuotiaille (vrt. kuntien kohtaamot/ohjaamot), vastavalmistuneiden oma työllisyysohjelma, jossa hyödynnettäisiin palkkatukea, jatko-opintoja sekä starttirahaa ja TYP-palvelu-uudistus sekä kuntoutuksen kokonaisuudistus, jossa työkyvyn laadukas tuki, työhönvalmennuspalvelut ja eläkeselvitykset tulisivat keskiöön. Lopuksi tarvittaisiin työvoimapoliittisen avustuksen laajempi käyttöönotto, jolla turvattaisiin järjestösektorille pitkäkestoisemmat toiminnan edellytykset työttömien tukemiselle.

Ajatuksena olisi siis tarjota paketti, joka huomioisi vastavalmistuneiden työllistymisen ja yritystoiminnan käynnistämisen tarpeet sekä mahdollistaa pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille nykyistä kestävämpiä työllistymisen ratkaisuja ja vapauttaa terveytensä kanssa kamppailevat työllisyydenhoidon palveluista eläkkeelle ja muiden toimintakykyä vahvistavien palveluiden piiriin. Toki tämän hengästyttävän listan lisäksi koulutussektoria täytyy vahvistaa esimerkiksi turvaten nuorille vähintään toisen asteen tutkinto ja kehittää verkossa tapahtuvaa kaikkien kansalaisten ulottuville tarkoitettua koulutustarjontaa.

Työtä riittää siis. Antoisia lukuhetkiä #tyottomat-verkkolehden parissa ja hyvää kesää!

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja

Lue lisää muista aiheista: Verkkolehti #tyottomat

nuoli