Toiminnanjohtajan blogi: Ansiosidonnaisen porrastaminenko työllisyyskeino?

Blogi: Ansiosidonnaisen porrastaminenko työllisyyskeino?

Jukka Haapakoski

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski

Ansiosidonnaisen porrastamista tai lyhentämistä sekä työssäoloehdon tiukennusta on ehdotettu työllisyyskeinoksi osana hallituksen budjettineuvotteluja. Ansiosidonnaisen porrastamisen ideana on, että työttömyyden alkuvaiheessa ansiosidonnainen olisi nykyistä korkeampi ja myöhemmin matalampi. Logiikkana on, että saataisiin siirrettyä ns. työllistymispiikkiä ansiosidonnaisen loppupäästä lähemmäs työttömyyden alkupäätä ja siten työllisyysaste paranisi.

Työttömät jäsenemme vastustavat tätä ajatusta kategorisesti. Mitä ansiosidonnaisen porrastamisesta seuraisi?

Mitä pidempään työttömänä henkilö on, sitä kauemmin hän joutuu pärjäämään niukemmilla tuloilla. Ansiosidonnainen työttömyysturva on palkkatuloja pienempi, joten työttömäksi joutuessaan työtön joutuu jo sopeuttamaan talouttaan suhteessa palkkatuloihinsa. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä enemmän syntyy myös erialaisia tarpeita ja säästöt kuluvat.

Köyhtyminen vaikuttaa työttömän osallisuuteen

Periaatteessa kannustin voisi hyvinvointiyhteiskunnassa toimia toisinkin päin. Eli työttömyyden kestäessä pidempään, ansiosidonnainen nousisi, sillä köyhtyminen vaikuttaa työttömän osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen ja pitkässä juoksussa työkykyyn. Nämä seikat vaikuttavat negatiivisesti työllistymiseen ja siksi olisi hyvä, että työttömyyden jatkuessa pitkään myös tukitoimet paranisivat.

Kun ansiosidonnainen työttömyysturva kuluu loppuun, työtön joutuu perusturvan varaan työmarkkinatuelle. Hän voi jäädä monien tukien ns. köyhyysloukkuun, joka vaikeuttaa myös entisestään työllistymistä sekavine kannusteineen ja vaikeine byrokratioineen.

Tätä köyhyysloukkua jäsenistössämme pelätään ja siksi esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastamista vastustetaan. Perusviesti on, että kaikille työttömille ei ole työpaikkoja. Näillä kannusteilla ei ole merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Niukasta toimeentulosta ei tule leikata.

 Kannustimien rooli työllistymiseen on odotuksia vähäisempi

Kannustimien rooli työllistymiseen on poliittisia odotuksia vähäisempi. Esimerkiksi perustulokokeilussa selvisi, että positiivisilla kannusteilla ei pitkäaikaistyöttömien kohdalla saatu merkittäviä työllisyysvaikutuksia suuntaan tai toiseen. Työllisyys pysyi kokeilun aikana verrokkiryhmän mukaisena.

Ansiosidonnaisen porrastamisen argumenttina käytetään sitä, että kansainvälisessä tutkimuksessa ja suomalaisessa aineistossa ansioturvan loppuvaiheella on työllistymispiikki. VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä artikkelissaan ”lyhyempi työttömyysturva lyhentää työttömyyttä, mutta johtaa heikompiin ansioihin” huomauttaa, että työllisyyspiikin kohdalla aktivoituvat vain 0,4 % työttömistä. Tässä aineistossa on hyvä kuitenkin huomioida, että Suomessa julkisen sektorin työllisyystoimenpiteet vaikuttavat heti työttömyyden loppupäässä – esimerkkinä palkkatuet pitkäaikaistyöttömille.

Se mitä ansiosidonnaisen porrastamisella saadaan aikaan, on yhä eriarvoisemmat työttömät. Nopeasti työllistyvät saavat mahdollisuuden kikkailuun ansiosidonnaisella työsuhteiden välillä (mikäli ero ansiotuloihin kapenee merkittävästi uudistuksen myötä). Ne työttömät, joilla on muutenkin vaikeuksia työllistyä, joutuvat aiemmin köyhyysloukkuun.

Tanskan malli ilman palveluita ja paikallista sopimista

Tanskan mallia on väläytelty suomalaisessa poliittisessa keskustelussa jonkinlaisena ideaalina. Tanskan mallissa on kolme pilaria eli korkea työttömyysturva työttömyyden alkuvaiheessa, aikainen ”työllisyyspalveluaktivointi” sekä helppous irtisanoa ja palkata uutta henkilökuntaa. Työpaikkavaihtuvuus onkin Tanskassa suurta suhteessa Suomeen ja kokonaistyöttömyys on pysynyt matalalla. Kunnat järjestävät Tanskan työllisyyspalvelut.

Ansioturvan porrastaminen toimenpiteenä on Tanskan suuntaan nojalla oleva toimi. Mutta ilman nykyistä vahvempaa panostamista aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja vielä korkeampaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan sekä paikalliseen sopimiseen, Suomi taas tekee yhden toimenpiteen ilman kokonaisvaltaisempaa otetta työllisyyspolitiikasta.

Kun työllisyysastetta halutaan nostaa hyvinvointiyhteiskunnassa pysyvästi korkeammalle tasolle, tarvitaan kokonaisvaltaisempaa työllisyyspolitiikan mallia ja yhteiskuntasopimista.

Jukka Haapakoski

Toiminnanjohtaja
jukka.haapakoski@tyottomat.fi

+358 50 577 2580

 

Lähteet: Tomi Kyyrä, Hanna Pesola: Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia

 

 

nuoli