Toiminnanjohtajan blogi: Pitkäaikaistyöttömyyden lasku erittäin tahmeaa

tj Jukka Haapakoski kasvokuva

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski

Pitkäaikaistyöttömyyden lasku erittäin tahmeaa

Suomessa työllisyysaste on miltei 90-luvun jälkeisissä ennätyslukemissa hyvässä mielessä (73,7 % maaliskuussa), mutta pitkäaikaistyöttömyyden lasku on tuskastuttavan hidasta. TEM:n mukaan heitä yli 100 500. Yli 40 % työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä.

Väittäisin, että työllisyysasteen nousu on pitkälti suhdannepolitiikan ansiota, sillä palvelu-uudistukset eivät ole erityisesti vielä pureutuneet työttömyyden alkupäähän. Sitkeässä pitkäaikaistyöttömyydessä on nähtävissä palvelujärjestelmän epäonnistumista. Olisiko osasyynä työllisyyden kuntakokeilujen tahmea alku?

Työttömistä työnhakijoista 53,9 % on tällä hetkellä työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaita. Työllisyyden kuntakokeilujen alkaessa vuosi sitten 1.3.2021 heitä oli 48,9 %. Eli kokeilujen aikana valtion ja kuntien välisessä työttömyystilanteessa on tapahtunut 5 % suhteellinen heilahdus – huonompaan suuntaan työllisyyden kuntakokeilujen osalta. Selittävätkö tämän tilanteen vain alueelliset työpaikkaerot, vai olisiko palveluillakin merkitystä?

Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste oli vuonna 2021 maaliskuussa 7,19 % ja vuonna 2022 maaliskuussa 8,87 %. Erittäin huonoja tuloksia molemmat, jotka kielivät, että suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on täysin oman onnensa varassa.

Uusi työvoimapalvelumalli käynnistyi toukokuun alusta

Kokeiluilla on vielä aikaa hioa mallejaan, ennen kuin voidaan tehdä tarvittavat johtopäätökset. Hiottavaa riittää, sillä nyt työllisyyspalvelupakkaan ovat tulleet uudet lakisääteiset kortit. Toukokuun alusta kolmeen ensimmäiseen kuukauteen työttömyyttä tulee pakolliset seitsemän haastattelua. Näin niissäkin tapauksissa, joissa työttömällä on tiedossa varma työpaikka neljän kuukauden päästä työttömyyden alkaessa.

Pitkäaikaistyöttömien kannalta palvelutilanne ei hurjasti muutu, sillä sama keskimääräinen haastatteluintensiteetti heillä on myös jatkossa. Voi olla, että saavat entistä vähemmän palvelua, jos viranomaisten henkilöresurssit valuvat ensimmäisen kolmen kuukauden työttömyyden selvittämiseen.

Se mikä muuttuu, ja millä voi olla vaikutusta työllisyyteen ovat pakolliset 0–4 työpaikanhakua kuukaudessa. Tämä on mielenkiintoinen uudistus, jolla voi olla työllisyysvaikutusta, vaikkei se välttämättä kaikkien kohdalla olekaan kiva uudistus. Ensisijaisesti huolettaa osatyökykyiset työnhakijat, jotka joutuvat entistä haastavampaan asemaan pallotellessaan työnantajien ja työllisyyspalveluvirkailijoiden odotusten välillä, mikäli heidän todellista tilannettaan ei palveluissa tunnisteta.

Osatyökykyisyyden laadun ratkaisee työllisyyspalveluvirkailija, ei välttämättä edes oma lääkäri.

Hintojen kova nousu on etenkin pitkäaikaistyöttömien toimeentulon kannalta erittäin huolestuttava

Suomen hallitus on huomioinut kehysriihessä ylimääräisen indeksitarkistuksen mm. työttömyysturvaan. Tästä iso kiitos! Indeksitarkistus tuskin kompensoi tulevan ruokakriisin todellisia kustannuksia. Nyt tulee olla todella tarkkana, miten tilanne kehittyy ja rakentaa tarvittavat toimenpiteet, että saadaan edelleen heikommassa asemassa olevat ihmiset pidettyä mukana yhteiskunnassa.

Jukka Haapakoski

Toiminnanjohtaja

nuoli