Työttömien eduskuntavaalitavoiteet 2027

Suomen talous-ja työllisyystilanne vaatii uudenlaista ajattelua. Sosiaaliturvan ja palveluiden leikkaukset eivät ole parantaneet työllisyyttä, vaan lisänneet työttömyyttä ja köyhyyttä. Työttömyyden hoito edellyttää sosiaaliturvan vahvistamista, laadukkaita palveluja ja pitkäjänteistä panostusta ihmisten työ-ja toimintakykyyn. Toimenpiteet vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, kun suomalaiset kohtaavat tulevaisuuden entistä epävarmemmat työllisyysnäkymät.

Eduskuntavaalitavoitteet 2027

Työttömien eduskuntavaaliavoitteet on koostettu yhteistyössä Työttömien Keskusjärjestön hallituksen sekä työttömyyden kokemusasiantuntijoiden ääntä kuullen. Mikäli tavoitteisiin haluaa tuoda mukaan oman äänenesä, voi vastata oheiseen kyseilyyn. Välitämme tereiset edunvalvontatyömme mukana kansanedustajille sekä kansanedustajaehdokkaille.

Sosiaaliturvan leikkaukset on peruttava

• Työttömille on turvattava riittävä toimeentulo:
  • on voitava elää ilman jatkuvaa pelkoa toimeentulon riittävyydestä
  • sosiaaliturvan on katettava perustarpeet ja joustettava erilaisten elämäntilanteiden mukaan
  • lapsiperheiden ja erityisesti yksinhuoltajien tilannetta helpotettava
• Suojaosat on palautettava. Suojaosien tulee olla riittäviä etuuksissa, jotta työnteko on kannattavaa.
• Osa-aikatyön tulee riittää täyttämään työnhaun velvoite. Se on monelle ainoa realistinen tie työelämään.
• Etuudet on yhdenmukaistettava. Tulojen tulee vaikuttaa etuuksiin samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko ne palkka-, yrittäjä- vai pääomatuloja.

Työllisyyden edistämiseen on suunnattava lisää resursseja

• Työllisyysmäärärahoja on lisättävä. Työttömyys ei ratkea leikkauksilla. Tarvitaan laadukkaita palveluja, riittävä rahoitus ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämistä.
• Palkkatuelle on edelleen selkeä ja kasvava tarve. Sitä tulee kehittää.
• Työttömien yhdistysten ja muiden järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava, jotta palvelut pysyvät monipuolisina ja yksilöllisinä:
  • sote-järjestöjen riittävä STEA-avustus on turvattava
  • järjestöjen ESR-omarahoitusosuus on pystyttävä kattamaan STEA-avustuksista
• Työttömien koulutusta on kehitettävä:
  • vapaa koulutusoikeus työttömille (ilman viranomaisten tarveharkintaa)
  • opintoseteli tai vastaava tuki avoimille koulutusmarkkinoille
  • tarveharkintaa lievennettävä
  • aikuiskoulutusrahan kaltainen tuki palautettava
  • ulkomaisten tutkintojen hyväksymistä helpotettava
  • harjoittelujen ketjuttaminen estettävä
  • tekoälyharppaus tehtävä koulutuksessa ja päätöksenteossa
  • maahanmuuttajien kielikoulutus turvattava
  • viestintää palveluista on selkeytettävä
• Syrjintä on estettävä:
  • rekrytoinneissa torjuttava ikään, osatyökykyyn ja etniseen taustaan liittyvä syrjintä
  • rekrytointisyrjintään liittyvistä asioista perustettava selvitystyöryhmä, joka selvittää ongelman laajuutta ja tekee hallitukselle toimeenpantavat korjausehdotukset
• Ulosottoa on kohtuullistettava, velkaneuvontaan on päästävä nopeammin ja ulosottoon menneiden velkojen tulee raueta viiden vuoden jälkeen.
• Työttömyysturvan käsittelyaikoja on lyhennettävä. Selvitysajat on minimoitava ja käsittelijöitä lisättävä.

Terveyspalvelut ja kuntoutus turvattava

• Työttömien lakisääteinen terveystarkastus ja muut terveyspalvelut on taattava.
• Asiakasmaksulain 11 §:ää tulee soveltaa kaikkiin vähävaraisiin ja korvaavuus on ulotettava myös tasasuuruisiin maksuihin.
• Kuntouttavan työtoiminnan tilalle uusi palvelu:
  • tulee perustua yksilöllisiin tarpeisiin
  • kulukorvaukset ja toimeentulo turvattava
  • yhteistyö työllisyyspalveluiden ja terveyspalveluiden kanssa tiivistettävä
  • palkkatyön ja kuntoutuksen yhdistäminen mahdollistettava
• Niille, joilla ei ole tosiasiallista työkykyä, on tarjottava mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työllistymistä varhennetulta työkyvyttömyyseläkkeeltä täytyy helpottaa tarjoamalla riittävä tuki.

Työttömien terveyttä edistettävä

• Työttömien terveyttä ja liikkumista on tuettava:
  • paikalliset yhdistykset, kansalaisopistot ja urheiluseurat voivat järjestää matalan kynnyksen liikuntaryhmiä
• Kunnille ja hyvinvointialueille tulee luoda kannustimia tukea työttömien hyvinvointia ja liikuntaa, sillä tämä vähentää sote-menoja ja parantaa työkykyä.

Ruoka-apua on vahvistettava

• Ruoka-aputoiminnan riittävä valtionrahoitus on varmistettava.
• Sosiaaliturvan riittämättömyys näkyy ruokaturvan heikkenemisenä:
  • ruoka-avun järjestelmiä vahvistettava
  • ESR:n aineellista apua kehitettävä
• ESR aineellisen avun maksukorttien hallinnointia tulee yhdenmukaistaa siirtämällä ne kunnille/hyvinvointialueille à kolmas sektori vastaa jakelusta ja rinnakkaistoiminnoista
  • kuntien tehostettava toimia koulujen ylijäämäruoan hyödyntämiseksi ja ruokahävikin minimoimiseksi à kolmannen sektorin toimijat apuna
  • ruoka-apuavustuksissa huomioitava toiminnan todelliset kustannukset, mukaan lukien hallinnolliset kulut kuten kirjanpito.

Lisätietoa ja yhteydenotot:

Jukka Haapakoski
toiminnanjohtaja
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
050 577 2580

Niko Saarela
puheenjohtaja
niko.saarela@tyottomat.fi
044 491 4123

Työttömien Keskusjärjestö
Yliopistonkatu 5
00100 Helsinki

Oikeus työhön ihmisarvoa kunnioittaen!