Työttömien eduskuntavaalitavoitteet 2027

Työttömien eduskuntavaalitavoitteet 2027

Suomen talous- ja työllisyystilanne vaatii uudenlaista ajattelua. Sosiaaliturvan ja palveluiden leikkaukset eivät ole parantaneet työllisyyttä, vaan lisänneet työttömyyttä ja köyhyyttä. Työttömyyden hoito edellyttää sosiaaliturvan vahvistamista, laadukkaita palveluja ja pitkäjänteistä panostusta ihmisten työ- ja toimintakykyyn. Toimenpiteet vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, kun suomalaiset kohtaavat tulevaisuuden entistä epävarmemmat työllisyysnäkymät.

Vaalitavoitteet

1. Sosiaaliturvan leikkaukset on peruttava

  • Työttömille on turvattava riittävä toimeentulo:
    • on voitava elää ilman jatkuvaa pelkoa toimeentulon riittävyydestä
    • sosiaaliturvan on katettava perustarpeet ja joustettava erilaisten elämäntilanteiden mukaan
    • lapsiperheiden ja yksinhuoltajien tilannetta helpotettava erityisesti
  • Suojaosat on palautettava. Suojaosien tulee olla riittäviä etuuksissa, jotta työnteko on kannattavaa.
  • Osa-aikatyön tulee riittää täyttämään työnhaun velvoite. Se on monelle ainoa realistinen tie työelämään.
  • Etuudet on yhdenmukaistettava. Tulojen tulee vaikuttaa etuuksiin samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko ne palkka-, yrittäjä- vai pääomatuloja.

2. Työllisyyden edistämiseen on suunnattava lisää resursseja

  • Työllisyysmäärärahoja on lisättävä. Työttömyys ei ratkea leikkauksilla. Tarvitaan laadukkaita palveluja, riittävä rahoitus ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämistä.
  • Palkkatuelle on edelleen selkeä ja kasvava tarve. Sitä tulee kehittää.
  • Työttömien yhdistysten ja muiden järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava, jotta palvelut pysyvät monipuolisina ja yksilöllisinä:
    • sote-järjestöjen riittävä STEA-avustus on turvattava
    • järjestöjen ESR-omarahoitusosuus on pystyttävä kattamaan STEA-avustuksista
  • Työttömien koulutusta on kehitettävä:
    • vapaa koulutusoikeus työttömille (ilman viranomaisten tarveharkintaa)
    • opintoseteli tai vastaava tuki avoimille koulutusmarkkinoille
    • tarveharkintaa lievennettävä
    • aikuiskoulutusrahan kaltainen tuki palautettava
    • ulkomaisten tutkintojen hyväksymistä helpotettava
    • harjoittelujen ketjuttaminen estettävä
    • tekoälyharppaus tehtävä koulutuksessa ja päätöksenteossa
    • maahanmuuttajien kielikoulutus turvattava ja viestintää palveluista on selkeytettävä
  • Syrjintä on estettävä:
    • rekrytoinneissa torjuttava ikään, osatyökykyyn ja etniseen taustaan liittyvä syrjintä
    • rekrytointisyrjintään liittyvistä asioista perustettava selvitystyöryhmä, joka selvittää ongelman laajuutta ja tekee hallitukselle toimeenpantavat korjausehdotukset
  • Ulosottoa on kohtuullistettava, velkaneuvontaan on päästävä nopeammin ja ulosottoon menneiden velkojen tulee raueta viiden vuoden jälkeen.
  • Työttömyysturvan käsittelyaikoja on lyhennettävä. Selvitysajat on minimoitava ja käsittelijöitä lisättävä.

3. Terveyspalvelut ja kuntoutus turvattava

  • Työttömien lakisääteinen terveystarkastus ja muut terveyspalvelut on taattava.
  • Asiakasmaksulain 11 §:ää tulee soveltaa kaikkiin vähävaraisiin ja korvaavuus on ulotettava myös tasasuuruisiin maksuihin.
  • Kuntouttavan työtoiminnan tilalle on luotava uusi palvelu:
    • tulee perustua yksilöllisiin tarpeisiin
    • kulukorvaukset ja toimeentulo turvattava
    • yhteistyö työllisyyspalveluiden ja terveyspalveluiden kanssa tiivistettävä
    • palkkatyön ja kuntoutuksen yhdistäminen mahdollistettava
  • Niille, joilla ei ole tosiasiallista työkykyä, on tarjottava mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työllistymistä varhennetulta työkyvyttömyyseläkkeeltä täytyy helpottaa tarjoamalla riittävä tuki.

4. Työttömien terveyttä edistettävä

  • Työttömien terveyttä ja liikkumista on tuettava:
    • paikalliset yhdistykset, kansalaisopistot ja urheiluseurat voivat järjestää matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, niiden toimintaedellytykset on turvattava
  • Kunnille ja hyvinvointialueille tulee luoda kannustimia tukea työttömien hyvinvointia ja liikuntaa, sillä tämä vähentää sote-menoja ja parantaa työkykyä.

5. Ruoka-apua on vahvistettava

  • Ruoka-aputoiminnan riittävä valtionrahoitus on varmistettava.
  • Sosiaaliturvan riittämättömyys näkyy ruokaturvan heikkenemisenä:
    • ruoka-avun järjestelmiä vahvistettava
    • ESR:n aineellista apua kehitettävä
    • ESR aineellisen avun maksukorttien hallinnointia tulee yhdenmukaistaa siirtämällä ne kunnille/hyvinvointialueille –> kolmas sektori vastaa jakelusta ja rinnakkaistoiminnoista
    • kuntien tehostettava toimia koulujen ylijäämäruoan hyödyntämiseksi ja ruokahävikin minimoimiseksi –> kolmannen sektorin toimijat apuna
  • Ruoka-apuavustuksissa huomioitava toiminnan todelliset kustannukset, mukaan lukien hallinnolliset kulut kuten kirjanpito

Lisätietoa ja yhteydenotot:

Jukka Haapakoski
toiminnanjohtaja
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
050 577 2580

Niko Saarela
puheenjohtaja
niko.saarela@tyottomat.fi
044 491 4123

Edellinen tiedote

nuoli