Toimintakertomus 1999

Puheenjohtaja: Lea Karjalainen.

 

1. Yleistä

Maamme taloudellinen kehitys on vuoden aikana heijastunut voimakkaasti työttömien määrän vähenemiseen Suomessa. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön TVY ry:n toiminta painottui kuluneena vuonnakin valtakunnallisesti työttömien edunvalvontaan.

TVY ry on jäsenyhdistystensä ohella kiinnittänyt huomiota siihen, että maaseutujen tyhjeneminen jatkuu ja uusia työpaikkoja syntyy väkirikkaille alueille. Työllisyystilanne parani, mutta kuitenkin normaaleille työmarkkinoille vaikeasti työllistettävien, (ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät, ammattia vailla olevat nuoret ja vammaiset) määrä lisääntyi.

Valtiovallan taholta on koulutus- ja tukityöllistymismahdollisuuksia lisätty vaikeimmin työllistettäville. Järjestö on omalta osaltaan tukenut työllistämistä, palkaten mm. Yhdistys Työnantaja-na-projektinsa avulla vuoden aikana 151 pitkaaikaistyötöntä omiin jäsenyhdistyksiinsä töihin.

TVY piti edelleen tärkeänä etsiä mahdollisuuksia niiden työttömien aseman helpottamiseksi, jotka odottavat työeläkkeelle pääsyä. Yhteistyöllä Elämä Hallintaan-projektin myötä pidettiin huolta työttömien henkisestä hyvinvoinnista. Rahoitusavustukset pienenivät ja suunta näytti jo siltä, että rahoitukset muuttuisivat yhä enemmän projektiluonteisiksi ja monella paikkakunnalla projekteja mm. työllisyyden edistämiseksi jo käynnistettiinkin. Järjestössä nähtiin yhtenä tärkeimmistä asioista se, että työntekijöitä tarvitaan yhdistyksiin työttömien jokapäiväiseen neuvomiseen ja auttamiseen.

EU:n Suomen puheenjohtajuuskausi heijastui työttömien tapahtumissa ja seminaareissa ja antoi näkyvyyttä työttömien toiminnoille niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin heijastuen koko Euroopan alueelle.

 

2. Jäsenet

Jäsenyhdistyksiä vuoden lopussa TVY:llä oli 227. Muutamia jäsenmaksunsa maksamatta jättäneitä yhdistyksiä poistui, mutta samalla tuli uusia jäsenyhdistyksiä lisää. Uusien jäsenyhdistysten perustaminen ja TVY:n jäseneksi liittyminen osoitti sitä, että työttömiä kiinnostaa yhteinen toiminta ja he kokevat hyödyn tulevan omaksi parhaakseen.

 

3. Hallinto ja henkilöstö

3.1. Kokoukset

3.1.1. Vuosikokous

TVY:n vuosikokous pidettiin 18. – 19.3.1999 Iisalmessa. Käytännön järjestelyistä vastasivat Pohjois-Savon yhdistykset päävastuun ollessa Iisalmen työttömien yhdistyksellä. Jäsenyhdistyksistä kokoukseen osallistui 275 varsinaista jäsentä 104 jäsenyhdistyksestä ja noin 40 seuraajaa. Vuosikokouksessa valittiin puheenjohtaja ja 15-jäseninen hallitus varajäsenineen työvoimapiireittäin (liite).

 

3.1.2. Hallitus

Hallitus kokoontui vuoden aikana 17 kertaa, joista puhelinkokouksia oli 5 ja edellisen hallituksen pitämiä kokouksia 5. Pykäliä kokouksista kirjattiin yhteensä 238. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan työvaliokunnan, talousjaoston, toimitus-ja tiedotusjaoston ja edunvalvontajaoston.(liite)

 

3.1.3. Työvaliokunta

Työvaliokunta piti 11 kokousta, joista 3 ennen vuosikokousta. Työvaliokunnan kokouksissa käsiteltiin asioita hallitukselle esitettäväksi ja hyväksyttäväksi.

 

3.1.4. Jaostot 

Talousjaosto kokoontui 3 kertaa vuoden aikana ja käsitteli järjestön talouteen liittyviä asioita hallituksen hyväksyttäväksi. Toimitus- ja tiedotusjaosto piti 3 kokousta, käsitellen järjestön tiedottamiseen liittyviä asioita ja lehden toimittamista ja julkaisemista. Edunvalvontajaosto kokoontui.

 

3.2. Henkilöstö

Järjestöllä oli palkattuna kokopäivätoiminen toiminnanjohtaja, joka virka päätettiin lakkauttaa vuoden lopussa. Toiminnanjohtaja oli sairaslomalla toukokuusta lähtien ja sanoutui irti toimestaan marraskuun lopusta lähtien. Järjestösihteeri palkattiin elokuun alusta lähtien vuoden loppuun. Rahoitus on tullut RAY:n yleishallinnon avustuksesta. Puheenjohtaja on hoitanut tehtäviä Uudenmaan TE-keskukselta tulleen rahoituksen turvin palkattuna työntekijänä. Taloudenhoitaja on ollut palkallisena yleishallinnon ja projektien taloushallinnon rahoituksella. Toimistotyöntekijä on ollut yhdistelmätuella palkattuna. Tiedottaja palkattiin keväällä viideksi viikoksi TERVE-SOS-messujen käytännön järjestelyjä hoitamaan.

Hallitus hyväksyi uuden organisaatiokaavion ja sen mukaan lisättiin luottamusmiesten mahdollisuutta osallistua järjestön edustajina eri työryhmiin, päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Hallituksen jäsenille siirrettiin kaikkien yhteistyökumppaneiden neuvottelukuntien ja toimielinten edustus. Puheenjohtajan hallinnollista valtaa kasvatettiin siten, että puheenjohtaja on kaikkien työntekijöiden ylin esimies. Matkustussääntö, työohjesääntö ja taloussääntö vahvistettiin nykyistä käytäntöä vastaavaksi. Projektien vetäjät ovat uuden kaavion mukaan projekteissa työskentelevien työntekijöiden esimiehiä. Työntekijöiden työterveyshuoltosopimus tehtiin Hämeentien Lääkärikeskus Oy:n kanssa.

 

4. Talous

4.1. Avustukset

  • RAY:n A-avustus yleishallintoon oli 600.000 markkaa, RAY:n erityisrahasta kolmevuotinen Yhteistyöllä elämä hallintaan -projekti 4milj. markkaa ja  Yhdistys työnantajana -projekti 6,1 milj. markkaa.
  • Uudenmaan TE-keskukselta puheenjohtajan palkkauksen lisäksi saatiin omatoimisuusavustusta neljän valtakunnallisen seminaarin järjestämiseen.
  • Valtiovarainministeriöltä saatiin tiedotustukea.
  • Euroopan parlamentin tiedotustoimisto avusti kansainvälisten vieraiden matka- ja majoituskustannuksissa, heidän osallistuessaan työttömien Ihmisoikeuspäiville Järvenpäässä.
  • Maa- ja Metsätalousministeriöltä saatiin avustusta hallinnon kuluihin jaettaessa EU-ruoka-apua.
  • SAK:lta saatiin tukea vuosikokousjärjestelyissä.

 

4.2. Oma varainhankinta

  • Oma varainhankinta on edelleen pääpainoisesti yhdistysten jäsenmaksujen varassa. Hallituksen esitys jäsenyhdistysten jäsenmaksujen korotuksesta kuluneelle vuodelle ei mennyt vuosikokouksessa läpi,joten suunniteltua taloutta jouduttiin karsimaan kovan käden kautta.
  • Oman varainhankinnan kehittämiseksi julkaistiin ensimmäinen työttömien kalenteri vuodelle 2000. Kalenterin painos oli 10 000 kappaletta ja keskusjärjestö sekä jäsenyhdistykset hoitivat myyntiä ja markkinointia. Tavoitteeseen ei ensimmäisenä vuonna päästy, mutta yksi uusi varainhankinnan muoto kuitenkin löytyi.
  • Lisäksi kerättiin vapaaehtoinen ylimääräinen tukimaksu yhdistyksiltä.
  • Ilmoitusmyynti kaipaa yhä edelleen kehittämistä.
  • Mielenosoitusrahaston varat käytettiin vuoden aikana ja rahasto purettiin. Tositetarkastajina toimi kauden aikana puheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen. Vuosikokouksen nimeäminä tilintarkastajina toimi kaksi HTM tilintarkastajaa. Radio Novan kanssa tehtiin sopimus haastekeräyksen järjestämiseksi vuonna 2000.

 

5. Tiedotus

5.1. Karenssisanomat

Vuoden aikana ilmestyi neljä Karenssisanomat -lehteä.

  • 1/99 lehden teema: työtön vaikuttajana. Lehden kirjoittajina esiintyi ihmisiä, jotka ovat nousseet työttömistä vaikuttajiksi ja lehdessä käsiteltiin myös työttömien projekteja, joilla autetaan niin itseä kuin muitakin. – –  2/99 teema: työtön vaikuttajana Euroopassa. Lehdessä oli europarlamentaarikkojen tekstejä.
  • 3/99 lehden teema: Euro ja emu. Lehti julkaistiin valtiovarainministeriön EU:n tiedottamisen tuella. Lehden tekoon saa-tiin 25.000 markan avustus.
  • 4/99 lehden pääteema: vuoden viimeinen seminaari ja ihmisoikeuspäivät lokakuussa. Karenssisanomia kokoamaan palkattiin freelancer-toimittaja, TVY ry:n entinen tiedottaja.

 

5.2. Sisäinen tiedottaminen

  • Jäsenkirjeitä lähetettiin jäsenyhdistyksille 12 kappaletta. Kirjeissä tiedotettiin ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.
  • Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat alueiden kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin sekä yhteistyötahojen seminaareihin ja tilaisuuksiin TVY:n edustajina tiedottaen järjestön asioista ja kannanotoista.
  • Järjestöstä ja sen toiminnasta kertova kalvosarja valmistettiin,jonka pohja annettiin tiedotustoimintaa valtakunnallisesti ja paikallisesti tekevien hallitusten jäsenten ja jäsenyhdistysten käyttöön.
  • Kiljavan Opistolla käytiin työttömien yhteistoimintakurssilaisille esittelemässä työttömien toimintaa.
  • TVY ry:n kotisivujen rakentaminen aloitettiin.
  • Toimintasuunnitelman tavoitteista poiketen tiedotuksen osalta Bulletin-tiedotteet jäivät yhteen kappaleeseen.

 

6. Edunvalvonta

TVY ry:n edustajat tapasivat ministereitä ja ministeriöiden edustajia edellisvuosia useammin. Vuoden aikana käytiin keskusteluja valtiovarainministerin ja työministerin kanssa TVY ry:n saamiseksi yleishyödyllisen kansalaisjärjestön asemaan, jonka tarvitsemat varat tulisivat suoraan valtion budjetista. Järjestön edustajat tapasivat ministereitä ja ministeriöiden edustajia edellisvuosia useammin. AY-liikkeen edustajia tavattiin säännöllisesti ja edunvalvonnassa erityistä julkista tukea vaatimuksille saatiin SAK:n taholta. Myös AKAVAn uuden puheenjohtajan tapaamisessa saatiin myönteistä suhtautumista näkemyksiimme.

Taistelumme yhdistelmätuella työllistettyjen puolesta palkan ja työssäoloehdon karttumisen puolesta ei tuottanut tuloksia. Toiveemme kuntalisän saamiseksi yhdistelmätukipalkkoihin eteni yhdistysten ihmisten aktiivisuuden johdosta. Taistelumme yhdistelmätuella työllistettyjen työssäoloehdon karttumisen puolesta ei tuottanut tuloksia ainakaan kuluneena vuonna.

 

6.1. Edunvalvontatapaamiset ja tilaisuudet:

  • 13.1.99 Tapaaminen SAK/Pekka Ahmavaara. Aiheena työssäoloehdon koulutusosuus Tupo-neuvotteluihin, jäsenmaksu liitoille yhdistelmätuen palkkausajalta, TATSIN toiminnan tunnetuksi tekeminen ja yhdistelmätukilaisille työssäoloehdon karttuminen koko työssäoloajalta.
  • 2.2.99 Työministerin tapaaminen
  • 3.3.  Kuntaliiton edustajien tapaaminen. Aiheena toimeentulotuki vastikkeelliseksi, kunnat työvoimatoimiston tehtäviä hoitamaan, toimeksiantoja kunnilta, soviteltuun päivärahaan katto 12-15000 mk, jos yli, niin verotus hoitaisi.
  • 6.4. Tapaaminen eduskunnassa/kansanedustaja Immonen. Aiheena TVY:n tavoitteet uuteen hallitusohjelmaan.
  • 7.4. Sos.dem-ryhmän tapaaminen eduskunnassa. Keskustelua TVY:n rahoitusongelmista ja puskurirahaston saamisesta valtiovallan taholta järjestölle.
  • 17.6. Valtiovarainministeri Siimeksen tapaaminen. Tavoitteena TVY ry:n yleishallinnon budjetin saaminen suoraan valtionhallinnon rahoista. Tavoite ei edennyt vuoden aikana toivomallamme tavalla.
  • 17.6. Työttömien kyselytunti-tilaisuus Eduskunnassa. Tilaisuuteen osallistui 55 TVY:n jäsenjärjestöjen edustajaa ja 25 kansanedustajaa, joiden taholta tuli esitys, että tällaisia tapaamisia pitäisi järjestää useammin.      Tärkeimmäksi asiaksi nousi työttömyyseläkeputki ja tulevaisuuden työttömyysturva       sekä pitkäaikaistyöttömien työllistyminen.
  • 7.9. Työasiainvaliokunta. Aihe: Valtioneuvoston selvitys EU-komission ehdotuksesta jäsenvaltioiden työllisyyden pohdinnan keskeisiksi suuntaviivoiksi. Asia no E90/1998 VP.
  • 5.10. Työasiainvaliokunta. TVY:n kannanotto työasiainvaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 40/1999 VP.
  • 11.11. Aktiivinen sosiaalipolitiikka-työryhmän toimeksiannosta asiantuntijakuuleminen. Hallituksen esitys 135/1999 vp laiksi työttömyysturvalain ja työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta.
  • 2.12. Sosiaali- ja Terveysvaliokunta. Aihe: Hallituksen esitys työttömyysturvalain muutosesityksestä HE 135/1999.
  • 7.12.  Kansanedustajien tapaaminen. TVY:n hallituksen edustajat tapasivat varapuheenjohtajan johdolla SDP:n, Vasemmisto liiton, Keskustapuolueen ja Remonttiryhmän kansanedustajia sekä työministerin erityisavustajan. Tapaamisen aiheena TVY:n toiminnan rahoituksen vakauttaminen ja pääsy suoraan  valtion budjettiin.
  • 7.12.  Kuulemistilaisuus Sosiaali- ja Terveysministeriön valiokunnassa. Kuulemistilaisuuden aiheena oli uuden sosiaali- ja terveyshuollon tavoiteohjelma, järjestöjen roolit ja tavoitteet ohjelman toteuttamisen seurannassa.

 

6.2. Edustukset

TVY ry:llä on edustukset

  • ENUn puheenjohtajuus kuluneena vuonna
  • ENU:n hallituksessa
  • EAPN-Finnin hallituksessa
  • Kirkon nälkätyöryhmässä
  • Ihmisoikeustyöryhmässä (2)
  • Työllistämisasiain neuvottelukunnassa
  • Terve-Sos –neuvottelukunnassa
  • Uusi Työ -projektin työryhmässä
  • Kumppanuuskokeilun toimeenpanotyöryhmässä
  • Kestävän kehityksen sosiaalipoliittisessa työryhmässä
  • Citizen Agenda 2000 -työryhmässä

 

7. Järjestötoiminta

7.1. Seminaarit ja koulutus

7.1.1. Vuosikokouksen seminaari

18.3. Iisalmessa vuosikokouksen yhteydessä. Aihe: Kohti aktiivista työvoimapolitiikkaa.Seminaari jakautui neljään työryhmään, Työllistyminen ja työllistymisen esteet, Työmarkkinatuki ja ansiopäiväraha, Yhdistelmätuki ja sen ongelmat ja Työttömien yhdistysten toiminnan turvaaminen.

 

7.1.2. Työttömien seminaari I/99

25.5.1999 Helsingissä Karjala-talolla. Seminaariin osallistui 60 henkilöä jäsenyhdistyksistä. Seminaarin aiheina olivat palvelukokonaisuus, koulutusvakuutuksen II vaihe ja tulevaisuuden työttömyysturva.

 

7.1.3. Työttömien seminaari II/99

12.8.1999 LEL:n auditoriossa Helsingissä. Seminaariin osallistui 104 henkilöä ja aiheina olivat EU:n tuomat muutokset verotukseen ja LEL-eläkeasiat.

 

7.1.4. Työttömien seminaari III/99

8.-10.10.1999 Seurakuntakuntaopistolla Järvenpäässä olleen kolmipäiväisen seminaarin aiheena oli EUROOPPA 2000 Työttömien ihmisoikeuspäivät. Kanavatyöskentelyn aiheena oli työttömien oikeuksien toteutuminen eri maissa, sosiaaliset oikeudet eri maissa, kenellä oikeus toimeentulotukeen/köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy, tulevaisuuden työttömyysturva/työssäkäyvät köyhät ja työvoimahallinnon palvelut & alueellinen eriarvoisuus

Päiville osallistui 200 henkilöä ja ulkomaisina vieraina oli ENU:n hallituksen jäseniä. Osa työskentelystä tapahtui tulkkaamalla. Kanavista kahden työkielenä oli englanti. Yleisluentojen alustajina oli asiantuntijoita yliopistoista ja kanavilla käytännön työtä tekeviä asiantuntijoita.

 

7.1.5.Työttömien seminaari IV/99

30.11.-01.12.Laivaseminaari. Mukana 133 jäsenyhdistysten edustajaa. Aiheina oli ESR:n rahoitusmahdollisuudet, omatoimisuusavustukset vuonna 2000, Raha-automaattiyhdistys ja työttömien toiminta vuonna 2000. Kouluttajina toimivat TE-keskuksen asiantuntijat ja RAY:n tarkastaja.

 

7.1.6.Hallituksen jäsenten koulutus

15.-16.04. Seitaranta/Rovaniemi. Hallitusta koulutettiin tuntemaan YEH-projekti.

16.-17.09. Tammivalkama/Turku. Koulutuksen aiheena verkostojohtaminen. Koulutukseen osallistui myös Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhdistysten edustajia.

 

7.2. EU:n ruoka-apu

EU:n ruoka-apua jaettiin jäsenyhdistyksille kaksi kertaa vuoden aikana. Ruoka-apupaketin sisältö oli makaronia, kauraryynejä, vehnäjauhoja ja säilykelihaa. Kevään jako saavutti laajasti jäsenkentän köyhimpiä mutta syksyn lisäjaossa saatiin ruokaa vain 15 paikkakunnalle, joista sitä jaettiin edelleen muille yhdistyksille. Ruoka-apu katsotaan kaikissa avun jakopisteissä tarpeelliseksi. Jakoa pidetään määrältään liian pienenä ja sitä toivotaan edelleen lisättävän.

 

7.3. Alueellinen toiminta

Hallituksen jäsenet toimivat 15 TE-keskuksen alueella työttömien aluevastaavina. He hoitivat yhteistyötä ja tiedon välitystä keskusjärjestön ja paikallisten yhdistysten kesken.

Aluekokouksia on pidetty alueista riippuen 8 – 12 kertaa vuoden aikana.

Aluevastaavat ovat olleet yhdistysten apuna järjestämässä alueellisia ja paikallisia tapahtumia. Heidän tehtävänsä TVY:n hallituksen jäseninä ja aluevastaavina tehostui ja sai alueellista näyttävyyttä. Alueilla on otettu kantaa työllisyyspolittiisiin kysymyksiin sekä TVY:n kautta, että suoraan eduskunnan päättäjille. On tehty yhteistyötä TVY:n kanssa ja osallistuttu eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Kumppanuus on myös ollut osa alueellista työtä. Alueellinen toiminta on rekisteröitynyt jo Kainuussa, Pohjanmaalla, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Savossa.

 

7.4. Jäsenyhdistysten toiminta

Jäsenyhdistysten pääasiallisena tavoitteena on ollut auttaa työttömiä selviytymään työttömyysajan tuomista elämänhallinnallisista tilanteista. Yhdistykset ovat järjestäneet toimitiloissaan ja paikkakunnilla yhteisiä tapaamisia, koulutusta, virkistys- ja liikuntatapahtumia, erilaisia teemapäiviä ja mahdollisuuden kädentaidollisiin tekemisiin. Suurella osalla yhdistyksiä järjestettiin viikottaiset ja joissakin päivittäisetkin työttömien ruokailut. Näkyvimmät yhteistyökumppanit yhdistyksillä ovat olleet seurakunnat ja kunnat sekä keskusjärjestö TVY. Toimintaa on rahoitettu omalla varainhankinnalla sekä RAY:n, TE-keskusten ja kuntien avustuksilla. Isommilla yhdistyksillä on ollut myös projektirahoitusta. Yhdistykset ovat työllistäneet toimitiloihinsa työttömiä, mutta paljon on myös vapaaehtoisvoimat olleet toiminnoissa mukana.

 

8.   TAPAHTUMAT

8.1. Talous kasvaa – Köyhyys lisääntyy -seminaari 11.2.1999

Temppeliaukion kirkossa Helsingissä pidettiin Köyhyysseminaari yhteistyössä Kirkko palvelujen kanssa. Seminaariin osallistui runsaasti työttömien yhdistysten vetäjiä ja jäseniä. TVY hoiti hernekeiton ja kahvin tarjoamisen tapahtumassa. Puhujina olivat mm. Emeritus arkkipiispa Wikström, eduskunnan puhemies Uosukainen ja kansanedustajat Jäätteenmäki ja Stenius-Kaukonen.

 

8.2. Terve-SOSmessut 24.-26.5.1999

Messut järjestettiin Messukeskuksessa Pasilassa. TVY ry esitteli messuilla toimintaansa. Mukana olivat yleishallinnon työntekijöinä puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä esittelyssä projektimme Yhdistys työnantajana  ja Yhteistyöllä elämä hallintaan vetäjien esitteleminä.

 

8.3. Messutapahtuma Turussa 18.-19.6.1999

TVY ry oli mukana esittelemässä toimintaansa Turun työttömien uusien toimitilojen yhteydessä pidetyillä messuilla.

 

8.4. Raisio-päivän tapahtuma 26.8.1999

Järjestön toiminta oli esittelyssä Raisio-päivillä yhteistyössä Raision Työttömien yhdistyksen kanssa.

 

8.5. Työttömien kolmannet kulttuuripäivät 3.-5.9.1999

Työttömien kolmannet kulttuuripäivät pidettiin Joensuussa. Käytännön järjestelyistä vastasi Aktiiviset Työtä Hakevat ry. Kulttuuripäivien ensimmäisen päivän aikana pidettiin seminaari, jossa pohdittiin asiantuntijoiden johdolla ”Mitä työttömien kulttuuri on ?” Päivät saivat paikallisesti hyvin näkyvyyttä ja esitykset ja kädentaitojen näyttely antoivat hyvän poikkileikkauksen työttömien yhdistysten harjoittamasta toiminnasta. Kulttuuripäivien aikana pidettiin valokuvakilpailu, jonka tuomaristona olivat joensuulaiset ammattivalokuvaajat. Kilpailuun osallistujia oli runsaasti ja kuvista valittiin ensimmäisen Työttömien Allakan kuvat.

 

8.6. Citizen Agenda 2000 3.-5.12.1999 Tampere

Citizen Agenda 2000 -tapahtumassa TVY ry:n toiminta oli esittelyssä työllistämisvastaavan vetämänä. Messu osaston valvontaan osallistuivat myös Pirkanmaan alueen työttömien yhdistysten jäsenet.

 

9. Kansainvälinen toiminta

9.1. Täystyöllisyyskonferenssi  4.-6.2.1999

Euroopan Parlamentissa Brysselissä järjestettyyn Eurooppalaiseen Täystyöllisyyskonferenssiin osallistui Suomesta kahdeksan henkilöä.

Ryhmätyöskentelyjen aiheina olivat:

  • Talous ja työ
  • Työajan lyhentäminen, työn laatu ja tasa-arvo
  • Sosiaalisten oikeuksien tulevaisuus
  • Uusia työpaikkoja Euroopassa

Taloudellisesti matkan mahdollistivat Eu-parlamentaarikot,KTV:n ammattiliitto ja TVY:n kansainvälinen toiminta. Isäntinä toimivat Eu-parlamentaarikot Outi Ojala ja Riitta Myller.

 

9.2. Eurooppalainen marssi

Marssi työttömien oikeuksien puolesta toteutettiin läpi Suomen tapahtuvana marssina neljällä eri reitillä. Isommilla paikkakunnilla järjestettiin alueellisia tapahtumia, joihin järjestön puheenjohtaja osallistui Seinäjoella. Marssin aikana Lapissa kerättiin työttömien nimiä porontaljaan ja muualla Suomessa rulliin. Kesäkuun alussa Kölnissä tapahtuneeseen marssin päätapahtumaan Suomesta osallistui noin 100 henkilöä eri järjestäjien toimesta. Marssi keräsi Kölniin noin 7000 ihmistä eri EU-maista. Matkan järjestelyistä vastasi Kuhmon työttömien yhdistys ja vetäjinä toimi kaksi hallituksen jäsentä.

”Eurooppalaisen Marssin” -tapahtuma kuului osana Eurooppalaisen marssi -järjestön tapahtumasarjaan puheenjohtajamaiden pääkaupungeissa. Järjestö teetätti tapahtumaan marssiliivejä ”Eurooppalaisen marssin” -tunnuksilla.

Syyskuussa EU-ulkoministereiden kokouksen aikana Lapin alueen työttömät luovuttivat porontalja-vetoomuksen Suomen ulkoministerille, joka toimitti vetoomuksen edelleen Suomen työministerille. Vetoomuksessa vaadittiin myös syrjäseutujen huomionottamista kehitettäessä työllisyyttä koko EU:n alueella. TVY avusti Lapin työttömiä tapaamisen järjestelyissä.

 

9.3. Suomi puheenjohtajamaana- Helsingin tapahtuma 10.12.1999

TVY ry oli mukana Suomen puheenjohtajuuskauden aikana joulukuussa järjestetyssä tapahtumassa, joka pidettiin Eduskuntatalon edessä. Tapahtuman käytännön järjestelyistä vastasi Helsingin Työttömät ry. Tapahtumaan osallistui myös MTK. Helsinkiin saapui Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen työttömiä yhteensä noin 100.  Tilaisuudessa vastustettiin Sosiaaliturvalla työhön-järjestelmää sekä vaadittiin kaikille ihmisenarvoisen tulotason mahdollistamista. Paikallisesti Kajaanin työttömien yhdistys tempaisi omalla tapahtumalla paikkakunnallaan näyttävästi, jossa työttömät marssivat mm. Kelan, työvoimatoimiston ja TE-keskuksen toimitiloihin käyden tervehtimässä yhteistyökumppaneita.

 

10. Projektit

10.1.Yhteistyöllä elämä hallintaan -projekti

YEH-projektin tavoite on ollut pitkäaikaistyöttömän syrjäytymisen ehkäiseminen, toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantaminen ja palauttaminen sekä työllisyysmahdollisuuksien edistäminen.

 

10.1.1. Hallinto

TVY:n hallituksen alaisuudessa projektin hallinnosta on vastannut johtoryhmä, johon kuuluu 5 jäsentä, sekä ohjaus- ja arviointiryhmä, joka on koostunut 10 eri yhteistyötahojen edustajasta. Toimintavuoden aikana hallinnon edustajat ovat tavanneet tukihenkilöitä yhteisissä kouksissa ja starttiviikoilla. Lapin ja Vaasan yliopistojen tutkijat ovat olleet mukana, koska tekevät seuranta-ja arviointitutkimusta projektista.

 

10.1.2. Työntekijät

Projektissa on ollut vetäjänä projektipäällikkö ja loppuvuodesta lähtien myös projektisihteeri. Jokaisella projektipaikkakunnalla on palkattuna tukihenkilö, jonka tehtäviin on kuulunut hoitaa ja vetää projektia paikallisesti. He ovat raportoineet kuukausittain projektin etenemisestä käytännössä. Lisäksi yhdistelmätuella projektiin on palkattu 14 henkilöä. Toiminnassa mukana olleet työttömät ja paikalliset ”työrukkaset” ovat osallistuneet alueilla työn kehittämiseen ja toteuttamiseen.

 

10.1.3. Pilkeryhmät

Pilkeryhmätoiminnan avulla on aluksi kuntoutettu työttömän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia. Samalla henkilökohtaisia ongelmia on ratkottu ja tukihenkilötoiminnan avulla kuljettu aina kuntoutuksen, koulutuksen, tukityön portaita edestakaisin niin, että ylimpänä tavoitteena on ollut avoimille markkinoille työllistyminen. Pilkeryhmiä on ollut vuoden aikana yhteensä 51, joihin osallistui 826 työtöntä.

 

10.1.4. Teemaryhmät

Teemaryhmätoiminnan tavoitteena on ollut työttömien aktivointi, toimintakyvyn palauttaminen ja säilyttäminen sekä vertaistuen saanti. Ryhmissä on etsitty mielekästä yhteistä toimintaa kädentaitojen, keskustelupiirien ja liikunnan avulla. Erilaisia teemaryhmiä on ollut lähes 100, joihin työttömät ovat osallistuneet aktiivisesti.

 

10.1.5. Yhteenveto

YEH -projektin toiminta on ollut tapahtumarikasta kaikilla kahdeksalla paikkakunnalla; Iisalmessa, Joensuussa, Jämsänkoskella, Kajaanissa, Kankaanpäässä, Kokkolassa, Vantaalla ja Sodankylässä. on palkattu Projektipaikkakunnilla paikalliset työttömien yhdistykset ovat tukeneet toimintaa hyvin. Yhteistyötahoja ovat olleet sosiaalitoimi, työhallinto, asuntotoimi, velkaneuvonta, erilaiset lähiö- ja kyläprojektit, kumppanuushankkeet ja muut työllisyysprojektit sekä terveydenhuollon toimipisteet kuten A-klinikat ja erilaiset mielenterveyden palveluyksiköt. Työttömien terveydenhoitoon ohjaus ja yhteistyö työttömien terveydenhoitajien kanssa on onnistunut kaikilla paikkakunnilla hyvin ja sopimuksia yhteistyöstä on tehty. Projektipaikkakuntien työrukkaset, jotka ovat muodostuneet yhteistyötahoista ovat oman alueen asiantuntijoita. Heidän ja paikallisten yhdistysten kanssa on etsitty ne painopistealueet, jotka voivat   jäädä ”elämään” projektista. Ohjaus- ja arviointiryhmän asiantuntemus projekteista, työttömyydestä, järjestötyöstä jne. on ollut arvokasta projektille.

Toiminnan avulla työhön on sijoittunut 153 henkilöä, koulutuksen on aloittanut 67 henkilöä, kuntoutuksen on aloittanut 74 henkilöä, sosiaaliturva- ja työttömyysturva-asioita on korjaantunut 87 henkilöllä ja asuntoasioita on korjaantunut 22 henkilön kohdalla.

 

10.2. Yhdistys työnantajana  -projekti

Yhdistys Työnantajana-projektin tavoite vuodelle –99 oli 100 työsuhteen solmiminen työttömien yhdistyksiin eri puolille maata. Tavoite on ylitetty, työllisteetyjen määrä on 133 henkilöä. Kaikissa työsuhteissa on käytetty yhdistelmätukea ja muutamissa lisäksi ns. kuntalisää. Yhdistelmätukipalkkoja maksettiin yhteensä 6,1, milj.mk.

Työllistettyjä projektin kautta oli eniten ns. ”synkillä” työttömyysalueilla mm. Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Työllistettyjen alueellinen jakauma oli seuraavanlainen:

LAPPI 16, POHJOIS-POHJANMAA 10, ETELÄ-POHJANMAA 9, KAINUU 7, POHJOIS-KARJALA 31, KESKI-SUOMI 14, POHJOIS-SAVO 5, ETELÄ-SAVO 2, SATAKUNTA 14, VARSINAIS-SUOMI 8, UUSIMAA 13, KAAKKOIS-SUOMI 3, PIRKANMAA 1.

Työtehtävissä ruokalatyöntekijöiden osuus oli suurin. Muita olivat esim. toimistotyöntekijä, askartelu-/ompeluohjaaja sekä kirpputorimyyjä.

Koulutus

Projektin kautta on järjestetty koulutustilaisuuksia eri TE-keskusten alueilla yhteensä 32 koulutuspäivää. Kaikki koulutukset ovat olleet yhden päivän mittaisia.

Koulutusaiheina ovat olleet:

  1. Työnantajana toimiminen/velvoitteet
  2. Työsuojelu ja – turvallisuus 3. sektorilla
  3. Kirjanpito uuden kirjanpitolain mukaan
  4. Verkostojohtaminen

Yhteistyö muiden valtakunnallisten  sekä alueellisten työllistämisprojektien kanssa on vuoden aikana ollut mittavaa. Myös muiden sidosryhmien, ( esim. työvoimahallinto ja kuntien sosiaalitoimi, sekä muut kansalaisjärjestöt) mukanaolo työllistämiseen liittyvässä tehtävässä on todettu tarpeelliseksi.

 

10.3. Kumppanuustoiminta

TVY ry asetti uusia tavoitteita ja reunaehtoja mukana oloonsa kumppanuudessa. TVY ry piti tavoitteena, että hankkeet ovat itsenäisiä ja TVY ry edellyttää, että päätöstenteossa myös työttömien ääntä paikallisesti kuullaan. Hankkeisiin tulee sitoutua kaikkien mukana olleiden. Toiveenamme on ollut kansallisen kumppanuuden rahaston perustaminen, johon ohjattaisiin rahaa EU:lta ja eri sektoriministeriöiltä.

Valtakunnallinen kolmivuotinen kumppanuuskokeilu päättyi vuoden 1999 lopussa hankkeilla oli kuitenkin mahdollisuus anoa jatkorahoitusta säästyneistä varoista 30.6.2000 saakka.        

Euroopan Unionin komission peräänkuuluttamasta kumppanuuden  toimintatavasta onkin tullut laajalti hyväksytty toimintatapa myös Suomessa. Toisaalta viranomaistahot eivät ole välttämättä suhtautuneet suopeasti hankkeiden itsenäiseen asemaan ja omaan rahoitukseen. TVY:n ja sen useiden jäsenyhdistysten toivomuksesta tehtyyn selvitykseen ja sen pohjalta toimeenpanoryhmän tekemään esitykseen työllistymisen/työllistämisen esteiden poistamiseksi asianomaiset ministeriöt eivät ole reagoineet.

Toimeenpanoryhmä teetti vuoden aikana myös tutkimuksen työttömien osallistumisesta kumppanuushankkeisiin. Kaikki vastanneet yhdistykset pitivät hankkeiden itsenäisyyttä tärkeänä ja vaativat toiminnan jatkamista ja kehittämistä. Parhaana tuloksena pidettiin luotuja uusia yhteistyöverkostoja, mutta samallla kaivattiin aidon tasa-arvon parempaa toteutumista ja konkrettisia tuloksia eli työpaikkoja. Pettyneimpiä oltiin työn jakamisen eri muotojen vähäiseen käyttöön.

 

TM:n tutkimus:

Kevättalveen mennessä oli saavutettu lukumääräisiä tuloksia:

  • 300 projektia käynnistetty hankkeiden avulla
  • työpaikkoja n. 8000, joista 1800 yhdistelmätuella (1600 kolmannelle sektorille) ja ilman tukea n. 1000
  • koulutuspaikkoja n 3500
  • mukana eri toiminnoissa yhteensä 31000 työtöntä, joista yli puolet pitkäaikaistyöttömiä.

 

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry

nuoli