Vaikutu (2017–2018)

Hankkeen nimi

Vaikutu – lisää vaikuttavuutta sosiaalisen tilinpidon menetelmällä -hanke

Hankkeen ajankohta

2017–2018

Käyttötarkoitus

Työttömien yhdistysten toiminnan vaikuttavuuden arvioimisen mallin kehittämiseen sosiaalisen tilinpidon menetelmällä (Vaikutu 2017–2018)

Haettu avustus

Avustusta haettiin Raha-automaattiyhdistys RAY:ltä. Budjetti: 72 568 € (2017), 106 019 € (2018). Henkilöstökulut (1 htv): 23 186 € (2017), 44 588 € (2018).

Avustuskohde: C 3165

Hankeen kesto

Hanke on suunniteltu kestäväksi kalenterivuodet 2017 ja 2018. Alkuvaiheessa vaikuttavuuden arviointikoulutus aloitetaan kaikkein kiireellisimmin ko. koulutusta haluavien jäsenyhdistysten kanssa; TVY:n jäsenkyselyn tuloksena viisi yhdistystä ilmoitti halukkuutensa/valmiutensa lähtemään pilottihankkeeseen. Koulutusta jatketaan ja modifioidaan edelleen saatujen kokemusten kautta niiden jäsenyhdistysten kanssa, jotka tiedostavat tarpeen koulutukselle/saatujen kokemusten pohjalta hankkeen kuluessa.

Hankkeen sisällöllinen toteutus

Ensimmäinen vuosi

Hankkeen sisällöllinen toteutus jakaantuu kahdelle vuodelle. Koska itse STmalli esimerkiksi Kaarinan Työttömät ry:ssä on raskas ja vaikea hahmottaa opetuksellisesti sekä se ei myöskään sellaisenaan suoraan sovellu toisen organisaation käyttöön, on sen koulutuksellista sisältöä testattava ensimmäisen pilottivuoden aikana. Mukana pilottivaiheessa olisi alkukartoituksen mukaan viisi yhdistystä eri puolelta Suomea.

Tavoitteena on, että jokaisen mukanaolevan yhdistyksen kanssa päästäisiin tehokkaasti eteenpäin luomalla heille räätälöity arviointimalli. Kaiken kaikkiaan koulutus kestää noin 4-6 koulutuspäivää / yhdistys, joista ensimmäinen koulutuspäivä olisi yhteinen (esim. Helsingissä järjestettävä) perehdyttämiskoulutus.

Alustavasti koulutusprosessi etenee seuraavasti:

1. Yhdistysten toiminta-ajatusten, tavoitteiden sidosryhmien tunnistamisosio. Jos näitä ei ole määritelty, ne rakennetaan yhdistykselle.
2. Määritellään kunkin yhdistyksen avaintoiminnot ja henkilöt. Muodostetaan kullekin yhdistykselle oma arviointitiimi, noin 2–3 hlöä/yhdistys.
3. Määritetään yhdistyksen strategiset ja toiminnalliset tavoitteet.
4. Luodaan tärkeimmille toiminnoille niitä kuvaavat tililuokat ja niiden alatililuokat.
5. Rakennetaan kullekin tililuokalle niitä mittaavat mittarit ja mittaustekniikat.
6. Tehdään alustava koejakso mittareiden toimivuuden testaamiseksi ja tehdään tarvittavat muutokset.
7. Tehdään arvioinnin pohjalta eri sidosryhmille suunnattavan raportoinnin/viestinnän malli.

Kouluttajat/asiantuntijat ovat yhdistysten käytettävissä myös koulutuspäivien välillä. Etäopetukset voidaan järjestää monelle eri tapaa: webbinaarikoulutuksena, skype-istuntoina jne. Ensimmäisen vuoden koulutusprosessi ei ole yksisuuntainen koulutustapahtumasarja. Sen vuorovaikutuksellisuuden tavoitteena on testata koko koulutusprosessia seuraavaa vuotta 2018 varten. Tällöin on tarkoitus testata arviointikoulutusjärjestelmää huomattavasti laajemmalle yhdistysjoukolle. Tämä edellyttää, että koulutusprosessi on rakennettava siten, että kukin osa-alue koulutuksesta voidaan suunnata mahdollisimman suurelle joukolle yhdistyksiä.

Toinen vuosi

TVY:n jäsenyhdistyksille annetaan testattua arvioinnin koulutusprosessia erillisinä seminaarikoulutuksina. Oletusarviona koulutuspäivien sisällöllisestä toteutuksesta on seuraava askellus:

1. Ensimmäisenä päivänä annetaan ns. teoriaopetuksena yleistietoa käytettävistä malleista ja niiden toteutuksesta. Samalla erilaisissa työpajoissa osallistujat käyvät ohjatusti prosessiosiot 1 ja 2 läpi. Osallistujat saavat kotiyhdistyksiinsä vietäväksi hyväksyttäväksi ylöskirjatut asiat sekä käydä ao. ihmisten kanssa kohdan 3 läpi. Tarvittaessa yhdistykset ja niiden avainihmiset voivat turvautua kouluttajien erikseen nimettyjen asiantuntijoiden apuun.
2. Toisena päivänä käydään läpi yhdistysten kotiläksyt sekä valmistellaan osallistujia päivän teemaan eli prosessivaiheisiin 3, 4 ja 5. Myös nämä osiot käytännössä rakennetaan työpajamaisesti pienryhmissä. Kouluttajat kiertävät työryhmissä ja tarvittaessa ohjaavat, opastavat mahdollisissa pattitilanteissa. Lisäksi päivän lopussa luodaan tarkat suuntaviivat testijakson etenemiselle.
3. Kolmannessa vaiheessa arviointimalli otetaan testikäyttöön kussakin yhdistyksessä. Kuten ensimmäisenäkin vuonna, kouluttajat / asiantuntijat ovat yhdistysten käytettävissä myös koulutuspäivien välillä sekä erityisesti testijakson aikana. Tarvittaessa voidaan tukeutua myös alan erityisasiantuntijoihin (esim. Kaarinan Työttömät ry:n rakentaessa omaa STmalliaan, sille kertyi monia yhteistyölinkityksiä mm. Turun yliopistoon ja Kauppakorkeakouluun, Aalto-yliopistoon sekä Turun Ammattikorkeakouluihin).
4. Neljännessä vaiheessa rakennetaan viimeisenä yhteisenä päivänä arviointimallien perusformaatti sidosryhmäviestintää ajatellen sekä luodaan raamit arviointimallin prosessin rakentamiseksi eli mallista tulee organisaation jatkuvan sisäisen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden mittariksi.

Kouluttajat antavat viimeisin päivän jälkeenkin yhdistyskohtaista neuvontaa viestintämallin saattamiseksi asiankuuluvaan muotoon.

Lopputulema

Hakemus on hylätty.

RAY:n perustelut: Avustusta ei esitetä. Harkinnassa on otettu huomioon keskeisin toimintaympäristöä käsittelevä tieto. Avustushakemuksessa ei ole kuvattu rajapintaa lainkaan esimerkiksi Kuntoutussäätiön Artsi-hankkeeseen, jonka tavoitteena on ollut tarjota sosiaali- ja terveysalojen järjestöille työkaluja ja malleja arviointi- ja seurantatiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen.