Hyvinvointialueteesit 2022

Työttömien Keskusjärjestö: Nyt on aika saattaa työttömien terveysasiat kuntoon: Teesejä hyvinvointialueiden valtuutetuille

Työttömien Keskusjärjestön hallitus on koonnut teestit hyvinvointialueiden valtuutetuille työttömien tilanteen huomioimiseksi uudistuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

1. Työttömien ja muiden vähävaraisten terveyspalveluiden saatavuus on huomioitava erityisesti hyvinvointialueiden strategiatyössä. OECD:n tutkimuksissa on todettu, että sosioekonomiset terveyserot Suomessa ovat suurimpia Länsi-Euroopassa. Mitä matalampi on henkilön sosioekonominen asema, sitä heikompi on terveys ja lyhyempi eliniänodote.
2. Työttömien lakisääteinen oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen tulee varmistaa kaikille työttömille. Lakisääteiset terveystarkastukset tulee järjestää oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Myös ennaltaehkäiseviin palveluihin ja niiden saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota.
3. Koronapandemian synnyttämä hoitovelka on purettava. Epidemian aikana työttömät eivät ole päässeet tarkastuksiin ja sitä kautta tarvitsemiinsa palveluihin.Asianmukainen terveydenhoito jatkopolkuineen tulee olla kaikkien työttömien ulottuvilla. Hyvinvointialueiden tulee panostaa terveyskeskusten toimivuuteen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoidon jatkuvuuteen.
4. Työttömien työnhakijoiden työkyvyn ylläpitoon liittyvä työkyvyn arviointi ja tarvittaviin palveluihin ohjaaminen ja pääsy tulee olla järjestetty sujuvalla tavalla. Valtakunnallista työkykyohjelmaa on laajennettava. Terveyspalveluissa on siirryttävä diagnoosiperusteisesta arvioinnista etenevästi toiminta- ja työkykypohjaiseen työkyvyn arviointiin. Tosiasiallisesti työkyvyttömät työttömät tunnistettava paremmin palvelujärjestelmässä. Työkykynsä menettäneiden työttömien työnhakijoiden tulee päästä eläkeselvittelyyn.
5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen tulee olla kohtuullisia. Vähävaraisten kohdalla tulee huolehtia, että asiakasmaksulain 11 pykälää maksun alentamisessa tai perimättä jättämisessä noudatetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ei saa päätyä ulosottoon. Vuonna 2020 ulosottoon päätyi yli 600 000 kpl sosiaali- ja terveysmaksua. Ulosottokierre tuo kohtuuttomia kuluja sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
6. Kuntouttava työtoiminnan rooli työttömien palveluissa on selkeytettävä. Kuntouttava työtoiminta ei ole työllisyyspalvelua, vaan sosiaalipalvelua. Hyvinvointialueilla on kehitettävä kuntouttavan työtoiminnan lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestöjen tuottama koulutus, vertaistuki ja muu jäsentoiminta on tunnistettava hyvinvointialueilla ja kunnissa erittäin tärkeäksi työmuodoksi työttömien työ- ja toimintakyvyn vahvistumiselle.
7. Työvoimapalveluista tulee olla sujuva ohjaus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hyvinvointialueiden työtä tulee kehittää siten, että koordinaatio kuntien työvoimapalveluiden ja hyvinvointialueen palveluiden välillä on sujuvaa kaikilla tasoilla: palveluohjauksessa, palveluiden järjestämisessä, tiedon vaihdossa ja tietojärjestelmissä. Hyvinvoiva kuntalainen ja hyvinvoiva työnhakija on yhteiskunnan kokonaisetu.
8. Sosiaalinen luototus tulee turvata jatkossa kaikilla hyvinvointialueilla osana aikuissosiaalityötä Sosiaalinen luototus tulee turvata jokaisella hyvinvointialueella ja sosiaalisen luototuksen kriteerejä tulee helpottaa.  Sote-uudistuksen myötä ollaan lakkauttamassa monissa kunnissa olevaa sosiaalista luototusta. On tärkeää, että tulevilla hyvinvointialueilla sosiaalinen luototus tulee osaksi palvelujärjestelmää. Sosiaalisen luototuksen kriteerit ovat olleet kunnissa monelle liian vaativat ja luototuksen tarpeessa olevia on jäänyt ilman tarvittavaa apua. Tilanne on kärjistänyt sosiaalisen luototuksen tarpeessa olevien köyhyyttä. Hyvinvointialueiden tulee rakentaa inhimillisempi sosiaalisen luototuksen järjestelmä.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi