Onko sosiaalinen kuntoutus riittävästi esillä yhteiskunnallisissa keskusteluissa?

”Eikö sosiaalinen kuntoutus olekaan sama asia kuin kuntouttava työtoiminta?” Tätä kuulemme pohdittavan aina välillä, kun jalkautuvassa kohtaamistyössämme nostamme esille sosiaalisen kuntoutuksen. Keskeinen ero näiden kahden kuntoutusnimikkeen välillä on, että sosiaalinen kuntoutus painottuu yleiseen hyvinvointiin ja osallisuuteen, kun taas kuntouttava työtoiminta liittyy työelämään suuntautumiseen ja työllistymisvalmiuksien kehittämiseen.

Sosiaalinen kuntoutus on tärkeä, mutta vähemmälle huomiolle jäänyt osa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Se tarjoaa tukea juuri niille ihmisille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai joilla on vaikeuksia esimerkiksi työllistyä, osallistua yhteiskuntaan tai löytää paikkansa arjessa. Vaikka sosiaalinen kuntoutus on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (1301/2014, 17§) ja sen järjestämisestä vastaa sosiaalihuolto, sen merkitys ja toteutus eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota viime aikoina.

Kohtaamistyö ja matalankynnyksen kohtaamispaikat ovat keskeisiä sosiaalisessa kuntoutuksessa

Sosiaalista kuntoutusta voidaan toteuttaa monin tavoin, ja se voi tapahtua muun muassa matalankynnyksen palveluissa, kuten vertaistukiryhmissä tai muussa yhteisöllisessä toiminnassa. Konkreettisesti sosiaalista kuntoutusta voidaan lähteä toteuttamaan esimerkiksi jalkautuvan kohtaamistyön kautta, jossa työntekijä käy tapaamassa asiakasta hänen omassa ympäristössään, kotona tai muualla hänelle sopivassa paikassa. Tämä voi olla ensimmäinen askel kohti ulkomaailmaan palaamista.

Myös kokemusasiantuntijoiden rooli on tärkeä, sillä he voivat tuoda mukanaan omaa elämänkokemustaan ja tarjota vertaistukea, joka auttaa asiakkaita tuntemaan itsensä kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Kokemusasiantuntijan mukanaolo voi madaltaa kynnystä hakeutua palveluihin ja rohkaista asiakasta ottamaan ensimmäisiä askeleita kohti muutosta.

Jalkautuva kohtaamistyö ja matalankynnyksen kohtaamispaikat ovat keskeisiä sosiaalisen kuntoutuksen muotoja. Esimerkiksi terveydenhoitajana tekemäni terveysmittaukset ovat toimineet hyvänä pohjana keskustelulle, jossa voidaan kartoittaa myös muita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Näissä kohtaamisissa on syntynyt usein luottamuksellisia suhteita, joiden kautta ihminen voi tuntea itsensä kohdatuksi ja arvostetuksi. Tämä on erityisen tärkeää heille, joilla on aiempia kielteisiä kokemuksia palvelujärjestelmästä tai jotka kokevat jääneensä ilman apua.

Kohtaamispaikat tarjoavat muutoinkin turvallisen ympäristön, jossa vertaistuella on valtavan suuri merkitys. Monelle osallistujalle jo pelkkä mahdollisuus tulla kohdatuksi ilman suorituspaineita voi olla ensimmäinen askel kohti aktiivisempaa elämää. Kokemus siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön ja että oma tarina tulee kuulluksi, voi vahvistaa itsetuntoa ja rohkaista ottamaan seuraavia askelia esimerkiksi koulutuksen tai työllistymisen suuntaan.

Sosiaalisella kuntoutuksella ehkäistään syrjäytymistä ja sosiaalisia ongelmia

Yhteiskunnallisesti sosiaalinen kuntoutus on tukimuoto, jolla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja vähentää muita sosiaalisia ongelmia, kuten asunnottomuutta tai terveysongelmia. Kun ihmiset saavat oikea-aikaista ja tarpeenmukaista tukea, heidän mahdollisuutensa rakentaa elämäänsä eteenpäin, löytää työ- tai opiskelupaikka ja elää itsenäisesti paranevat merkittävästi.

Nykyisin puhutaan paljon työllisyyden edistämisestä ja hyvinvointipalveluiden kustannuksista, mutta sosiaalinen kuntoutus jää usein näiden keskustelujen ulkopuolelle. Tämä on huolestuttavaa, sillä juuri sosiaalinen kuntoutus voi olla ratkaiseva tekijä monen ihmisen kohdalla silloin, kun tavoitteena on integroituminen takaisin yhteiskuntaan. Sen sijaan, että keskitytään vain työllisyyslukuihin, tulisi ymmärtää, että moni tarvitsee ensin perustan ja tuen, jonka avulla voi siirtyä kohti työelämää.

Sosiaalisen kuntoutuksen rahoitus, resurssit ja käytännön toteutus vaativat enemmän huomiota niin päättäjiltä kuin sosiaali- ja terveysalan toimijoilta. Ilman kunnollista tukea moni jää ilman tarvitsemaansa apua, mikä pitkällä aikavälillä maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin ennaltaehkäisevät palvelut.

Olisiko aika nostaa taas sosiaalinen kuntoutus takaisin julkiseen keskusteluun ja ymmärtää sen merkitys osana toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa? Jokainen ihminen ansaitsee mahdollisuuden osallistua ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan, ja sosiaalinen kuntoutus on yksi avain siihen.

Teksti: Ulla-Maija Kopra, Työttömien Keskusjärjestön Terveyttä työttömille -toiminnan terveyspalveluiden asiantuntija ja työkykykoordinaattori

Tutustu myös:

Monialainen yhteistyö tukee työttömien työkykyä Keski-Pohjanmaalla

Työttömyyden vaikutuksista mielenterveyteen

Lähteet:

Sosiaalinen kuntoutus. Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli suunnitelmallisen aikuissosiaalityön tukena (2023)

Sosiaalinen kuntoutus, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2023)