Järjestöillä on tärkeä rooli täydentävänä toimijana kuntoutuspalvelujen kumppanina sekä palveluntuottajana: ne tarjoavat monipuolista tukea ja asiantuntemusta. Tässä kuntoutuspalvelujen roolia pohtivassa jatko-osassa tarkastellaan, miten järjestösektori linkittyy kuntoutuspalveluihin sekä miksi ja miten sen rooli on erityisen tärkeä hyvinvointialueilla.
Järjestöt tarjoavat asiantuntemusta
Monet järjestöt ovat erikoistuneet tiettyihin sairauksiin, vammoihin tai elämäntilanteisiin liittyvään kuntoutukseen, kuten esimerkiksi neurologisiin sairauksiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin tai mielenterveysongelmiin. Järjestöt tuovat kuntoutuspalveluihin syvällistä asiantuntemusta ja kokemusasiantuntijuutta, jota ei välttämättä ole aina saatavilla julkisessa terveydenhuollossa tai hyvinvointialueiden palveluissa.
Parhaimmillaan järjestöt toimivat myös merkittävinä vaikuttajina kuntoutuspalvelujen kehittämisessä. Ne tuovat esille kuntoutuksen tarpeita ja haasteita sekä kuntoutujien itsensä ääntä poliittiseen päätöksentekoon. Järjestöjen aktiivinen vaikuttamistyö ja eturyhmien kuuleminen parantaa usein kuntoutuspalveluiden laatua ja tehokkuutta, kun kohderyhmän tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon.
Vahvuutena vertaistuki ja sosiaalinen kuntoutus
Järjestöjen merkittävä vahvuus on vertaistuen tarjoaminen kuntoutujille ja toipujille. Vertaistuki tarkoittaa kokemusten jakamista ja tuen saamista muilta samankaltaisessa tilanteessa olevilta. Vertaistuki voi olla erityisen tärkeää psyykkisen kuntoutuksen yhteydessä, kuten mielenterveystyössä tai päihdekuntoutuksessa. Se tarjoaa tilan käsitellä kokemuksia, ajatuksia ja tunteita muiden ihmisten kanssa. Kuntoutuksessa vertaistuellisella ulottuvuudella on myös selvä motivoiva ja sitouttava vaikutus.
Järjestöt hyvinvointialueiden kumppaneina
Hyvinvointialueiden kuntoutuspalvelut voivat joskus olla resurssiensa ja saatavuutensa puolesta rajallisia. Tässä haasteessa järjestöt voivat toimia täydentävinä kumppaneina, jotka tarjoavat lisäpalveluja tai erikoistuneita kuntoutusohjelmia. Järjestöt järjestävät esimerkiksi kuntoutuskursseja tai -leirejä, jotka keskittyvät tietyn diagnoosin tai sairauden kuntoutukseen.
Suomessa työttömien paikallisyhdistykset tarjoavat sekä sosiaalista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa että työkokeiluja. Monesti niissä on myös kohtaamispaikka ja kahvila tai ruokala, joka mahdollistaa matalan kynnyksen osallistumisen kaikenikäisille. Työttömien yhdistyksillä on kannustava ja vertaistuellinen kannatteleva vaikutus haastavassa työmarkkina-asemassa oleville.
Haavoittuvimmassa asemassa olevien tavoittaminen
Järjestöt toimivat usein lähempänä ihmisiä, kuin julkiset palvelut ja niillä on vahvat juuret paikallisyhteisöissä. Tämä tarkoittaa, että ne voivat tavoittaa niitä ihmisryhmiä, jotka eivät hakeudu tai pääse julkisten palveluiden piiriin. Tämä voi koskea esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, mielenterveyskuntoutujia sekä pakolaisia- ja muita maahanmuuttajia. Järjestöt tuovat usein palveluja myös kasvukeskusten ulkopuolelle ja kaupunkien lähiöihin, joissa julkiset palvelut saattavat olla paikoin niukkoja.
Tiivis yhteistyö järjestöjen kanssa vahvistaa kuntoutuspalveluita
Järjestösektorilla on siis tärkeä ja moninainen rooli kumppanina hyvinvointialueiden kuntoutuspalveluissa. Ne tarjoavat asiantuntijuutta, joustavia ja erikoistuneita palveluja sekä vertaistukea, jotka täydentävät ja vahvistavat julkista sektoria. Järjestöt tukevat kuntoutujia monella eri tavalla, ja niiden rooli korostuu erityisesti silloin, kun hyvinvointialueiden resurssit eivät riitä kattamaan kaikkien kuntoutujien tarpeita. Järjestösektorilla tavoitetaan myös niitä ihmisiä, joiden on vaikea saada palveluiden piiriin. Se on valtava resurssi esimerkiksi suomalaisten merkittävien sosioekonomisten terveyserojen kaventamisessa.
Hyvinvointialueiden ja järjestöjen välinen tiivis yhteistyö vahvistaa kuntoutuspalveluiden saatavuutta ja laatua. Hyvinvointialueiden tulisikin enenevästi hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta ja tarjota niille resursseja toiminnan jatkamiseen ja kehittämiseen. Tulevaisuudessa järjestösektorin ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on yksi tärkeä avain kuntoutuspalveluiden kehittämiseen ja alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Teksti: Veera Luoto – sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori
Osa 1 – Laadukkaat ja oikea-aikaiset kuntoutuspalvelut ovat kustannustehokkaita
