Työttömien terveystarkastus on vaikuttavaa työkyvyn tukea

Työttömien terveystarkastus on kulkenut Suomessa pitkän tien ja muuttunut hajanaisista paikallisista kokeiluista lakisääteiseksi, osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa vakiintuneeksi palveluksi. Sen merkitys korostuu erityisesti tilanteessa, jossa työttömyys kasvaa, työurat katkeilevat ja hyvinvointialueet kamppailevat sekä rahoitus- että resurssipaineiden kanssa.

Historiallinen kehitys

Ennen 1990‑lukua ehkäisevä terveydenhuolto rakentui Suomessa pitkälti työterveyshuollon varaan, eikä työttömille ollut järjestelmällisiä terveystarkastuksia. 1990‑luvun lama nosti esiin työttömyyden yhteyden heikompaan terveyteen ja työkykyyn, minkä seurauksena työttömyys alettiin nähdä myös kansanterveydellisenä kysymyksenä. 2000‑luvulla kunnissa kokeiltiin terveystarkastuksia hankerahoituksella, ja vuoden 2011 terveydenhuoltolaki loi niille valtakunnallisen perustan.

Vakiintunut mutta edelleen kehitystä vaativa palvelu

2010-luvulla työttömien terveystarkastukset vakiintuivat osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa, mutta samalla havaittiin palvelun heikko tavoittavuus. Tiedottaminen, palveluihin ohjautuminen ja yhteistyö työllisyyspalvelujen kanssa jäivät usein puutteellisiksi.

Työttömien Keskusjärjestön hanketoiminta on madaltanut kynnystä hakeutua terveystarkastuksiin ja lisännyt tietoisuutta palveluista. Samalla ne ovat korostaneet matalan kynnyksen, luottamuksellisen ja asiakaslähtöisen työotteen merkitystä. Näiden rinnalla myös valtakunnallinen hanketoiminta ja ohjeistus ovat tukeneet palvelun kehittämistä ja yhtenäistämistä.

2020-luvulla painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin työkyvyn arviointiin ja työllistymisen tukemiseen. Monialainen yhteistyö sote-palvelujen, työllisyyspalvelujen ja Kelan välillä nähdään keskeisenä, mutta sen toteutuminen edellyttää toimivia rakenteita ja selkeää vastuunjakoa. STM:n vuonna 2023 julkaisema ohjeistus sekä sote-uudistus vahvistivat hyvinvointialueiden roolia ja korostivat palvelujen vaikuttavuutta ja yhdenvertaista saavutettavuutta.

Digitaaliset ratkaisut ovat vakiintuneet osaksi terveystarkastuksia erityisesti riskien esiseulonnassa, mutta ne eivät korvaa ammattilaisen tekemää kokonaisarviota. Tutkimusten mukaan toimivin ratkaisu on yhdistelmämalli, jossa digitaalinen arviointi tukee ammattilaisen tekemää työkyvyn ja terveydentilan arviointia.

Työttömien terveystarkastus, nykytila ja kehittämisen suunta

Suomalainen tutkimus osoittaa johdonmukaisesti, että työttömien terveys‑ ja työkykyongelmat kasautuvat ja jäävät helposti tunnistamatta. Terveyspalvelujen käyttö vähenee usein heti työttömyyden alkaessa, eikä julkinen palvelujärjestelmä automaattisesti paikkaa työterveyshuollon menetystä. Tämä tekee työttömien terveystarkastuksista kriittisen nivelvaiheen palvelun.

Vuosina 2026–2028 toteutettava valtakunnallinen ESR+ -hanke Työttömän palvelupolut näkyviksi pyrkii vahvistamaan vaikeasti työllistyvien henkilöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä tukevien palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Hankkeen päätoteuttajana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja osatoteuttajana Työterveyslaitos yhteistyössä Terveydenhoitajaliiton ja Työttömien Keskusjärjestön kanssa. Hankkeessa tuotetaan tietoa työttömien terveystarkastuksiin osallistuvien henkilöiden palvelutarpeista sekä heidän ohjautumisestaan sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tavoitteena on kehittää palvelupolkuja yhdessä sote-ammattilaisten kanssa ja parantaa erityisesti nivelvaiheita työterveyshuollon, opiskeluterveydenhuollon, muun soten ja työllisyyspalvelujen välillä. Lisäksi hankkeessa kehitetään verkkokoulutus työttömien terveystarkastuksia tekeville ammattilaisille, työnantajille ja työttömille.

Työttömien terveystarkastus on Suomessa kehittynyt hankkeista lainsäädännön kautta osaksi vakiintuneita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja sen kehittäminen jatkuu edelleen. Keskeinen haaste ei enää ole palvelujen olemassaolo, vaan niiden vaikuttava toteutus: miten työttömät tavoitetaan ajoissa ja miten heille voidaan tarjota yhdenvertaista, monialaisesti koordinoitua tukea terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Terveystarkastuksia tehdään kuitenkin edelleen vähän suhteessa työttömien määrään.

TEKSTI: Kirsi Lappalainen – Terveystieteiden tohtori, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos