Buusti (2016–2018)

Hankkeen nimi

Buusti – työttömien innovatiiviset ja tavoitteelliset toimintatavat

Hanketta jatkojalostettiin Community Development -nimisenä hankkeena. Laihoin tuloksin.

Hankkeen ajankohta

2016–2018

Hankkeen rahoitus

Rahoitusta haettiin Raha-automaattiyhdistys RAY. Budjetti: 162 597 € (2016), 160 346 € (2017), 162 639 € (2018). Henkilöstökulut (2 htv): 112 435 € (2016), 114 684 € (2017), 116 977 € (2018).

Hankkeen käyttötarkoitus

Avustusta haetaan työttömien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekö yhteisöllisen toiminnan vahvistamiseen (community development).

Toiminnan sisältö ja toteutus

Hankkeessa toimivat yhteisöpedagogi sekä hankekoordinaattori. Yhteisöpedagogi vastaa yhteisövalmennuksesta – ryhmien muodostamisesta, ohjaamisesta sekä asiantuntijakysymyksistä. Yhteisöpedagogi on hankkeen Seneca ja ideanikkari, jolla aja pedagoginen osaaminen ja kokemus yhteisövalmennuksen eri menetelmistä. Yhteisöpedagogi toimii yhteisön tukipilarina ja& tarjoaa tilanteeseen sopivia menetelmiä. Hankekoordinaattori vastaa hankkeen yleisestä raportoinnista, käytännön asioista, viestinnästä ja markkinoinnista sekä tukee yhteisöpedagogia yhteisöjen vaihtelevissa tarpeissa, jotka vaativat nykyaikaisen työyhteisön asiantuntemusta – mm. hankkeistaminen ja konsultointi sekä mahdolliset viestinnän tarpeet (mm. verkkoviestinnän työkalut, sosiaalinen media jne.). Mahdollisuuksien ja kiinostuksen mukaan toteutetaan verkkoyhteisövalmennus. Hanketta tarjotaan yleishyödyllisesti ensisijaisesti kaikille paikallisen alueen työttömille. Lisäksi yhteisöille pyritään saamaan vapaaehtoisia sekä viranomaiskummeja.

Tavoitteena on, että työttömien yhteisö ei olisi pelkästään omiensa joukossa, vaan esimerkiksi kuntien sosiaaliviranomaiset, kirkon diakoniatyöntekijät ja TE­-hallinnon virkamiehet, paikalliset yrittäjät, asukkaat, liikunnan- tai kulttuurin osaajat olisivat myös harkinnanvaraisesti kutsuttu mukaan. ldeaali ryhmäkoko on 12 henkilöä per ryhmä (eli emme odota koko kaupunkia mukaan – mutta tarkoitamme, että liittokohtaisesti työttömien lisäksi voi olla muitakin mukana). Työttömille ilmainen ruoka ja mahdollisten matkakustannusten kattaminen on ihan olennainen pohja, että voidaan lähteä rakentamaan yhteisötoimintaa.

Yhteisövalmennus lähtee tunnustellen yksilön lähtökohdista liikkeelle. Jokainen kertoo omin sanoin oman elämänkertansa. Näin yksilö pääsee reflektoimaa omaa elämäänsä ja yhteisön jäsenet tutustuvat toisiinsa. Seuraavaksi havannoidaan ympäristöä, mitä kukin siellä näkee ja kokee? Tavoitteena on tunnistaa, mitä yhteisö on, ja miten itse määrittelee siinä oman paikkansa.

Muiden yhteisön jäsenten sekä yhteisövalmentajan kokemus auttaa näkemään ympärillä olevassa yhteisössä asioita, joita yksilö ei näe. Tämä tukee mahdollista yksilön muutosprosessia. Henkilö muuttuu yhteisövalmennuksen avulla hiljalleen objeklista subjekliksi sekä tunnistaa oman minänsä ja kansalaisuutensa. Oman minakuvan vahvistuminen tukee hyvinvointia ja torjuu lamaannusta. Ympärillä olevan yhteisön vahvistuminen tukee prosessia. Yksilöt määrittelevät omia tavoitteitaan – samalla tunnistetaan miten yhteisö voi palvella omia tarpeita kun yhteinen sävel löytyy. Alkuun jäsenet voivat olla hyvin eripuraisia keskenään. Yhteisövalmentaja tukee ristiriitaistenkin näkemysten käsittelyä. Yhteisövalmentajan tavoitteena on, että yhteisö lähtee aktiivisesti määrittelemään tavoitteitaan ja käynnistää toimintaa, joka vie kohti näitä tavoitteita. Onnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa vahvistavat yhteisöä ja näin hyvän kehän prosessi on saanut lähtölaukaisun ja prosessin itsenäiselle jatkuvuudelle on hyvät mahdollisuudet. Epäonnistumisen käsittelyyn on yhteisövalmentajien tuki. Yhteisövalmentajan tyokalupaketissa voi olla laaja kirjo eri tyokaluja, käsiteltaviä teemoja, joilla pureudutaan yhteisön dynaamiikkaan, jotta yhteinen pohja löytyy. Yhteisovalmennuksen tyokalujen jakamiseen muiden lähipaikkakuntien mahdollisille vetäjille on varattu rahaa. Yhteisovalmennuksen vaiheita dokumentoidaan.

Jaetuista elämänkerroista jää dokumentti. Yhteisön tavoitteet kirjataan. Yhteisöpedagogi tekee tiivistelmän lähtötasosta sekä syntyneistä päämääristä ja välitavoitteista kohti päämäärää. Vuodessa tavoitteena on tarjota minimissään neljän eri paikkakunnan yhteisöille yhteisövalmenusta.

Yhteisövalmennuksilla tavoitetaan noin 12 henkilön ryhmäkokoa. Nämä ryhmät kokoontuvat 10 kertaa – noin 8 tunnin mittaisiin sessiohin. Mikäli osa ryhmäläisistä ei voi sitoutua 8 tunnin mittaiseen sessioon, niin tarjotaan mahdollisuutta myös toteuttaa osa-aikaisesti omaa osallistumistaan – tietysti ryhmädynamiikan kannalta parasta olisi, jos kaikki voisivat sitoutua täysipainoisesti. Yhteisöpedagogilta ja hankepäällikölta saatetaan vaatia yöpymisiä – näissä tapauksissa voi olla myös joskus järkevää toteuttaa intensiivipäiväjaksoja, jos se onnistuu. Mitoituksesta täytyy sopia ltarkemmin vetäjien ja ryhmäläisten kanssa sekä TVY:n jäsenyhdistysten kanssa. TVY:n jäsenyhdistykset järjestavät tilat kokoontumisille. Pääkaupunkiseudulla on mahdollista toteuttaa useampia valmennuksia – määrä tarkistetaan resurssien mukaan. Lisäksi kehitetään mahdollisuus verkkopohjaiseen yhleisövalmennukseen ja pilotoidaan sitä. Verkkopohjaisessa yhleisövalmennuksessa on mahdollista muodostaa todellinen valtakunnallinen yhteisö – sekä lukea etenkin korkeakoulutettuja työttömiä.

Yhleisövalmennuksesta löytyy paljon jäsenneltyä tutkimustietoa. Alla on linkki Katri Valveen yhteenveto Helsingin Diakonnissalailoksen toteuttaman työyhteisöjen kehittämiseen suunnitellusta hankkeesta: https://www.theseus.fi/handle/10024/39140

Lopputulema

Hanke katsottiin kehityskeloiseksi, mutta avustuspäätös oli kielteinen.