Terveydeksi-hankkeen tavoitteet ja tulokset 2016-2020

1. Tavoite on parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ohjautumista sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin ja sitä kautta vahvistaa heidän osallisuuttaan, elämänhallintaansa sekä työ- ja toimintakykyään.

Hankkeen aikana tehtiin 205 käyntiä yli 60 paikkakunnalle. Hankkeeseen osallistui 598 pitkäaikaistyötöntä, jotka saivat henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ohjauksen tukena sekä puheeksioton välineinä käytettiin mm. Kykyviisari-kyselyä ja verenpaineenmittausta.

Arviolta 40 % tavatuista työttömistä hakeutui terveystarkastukseen palveluohjaajan tapaamisen jälkeen.

Tieto työttömän oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen saavutti hankeosallistujien lisäksi yli 2000 työtöntä. Tietoa levitettiin palveluohjauksen lisäksi avoimissa infotilaisuuksissa, joita järjestettiin osana hankekäyntejä. Tilaisuuksissa tavoitettiin työttömien lisäksi yhdistysväkeä sekä paikallisia yhteistyö- ja sote-toimijoita, jotka välittivät tietoa edelleen omissa verkostoissaan.

 

Hankkeen työ numeroina

Hankkeen määrälliset tavoitteet olivat 636 asiakasta ja 145 hankekäyntiä. Käyntejä kertyi 212 kpl ja asiakkaita 598. Todellisuudessa palveluohjausta annettiin huomattavasti useammalle, mutta kaikki eivät halua antaa henkilötietojaan tai osallistua hankkeeseen virallisesti.

 

Terveydeksi-hankkeen käynnit 8/2016-01/2020 2016 2017 2018 2019 2020 Yhteensä
Työttömien yhdistyksiin 6 44 48 33 4 135
EHYTin toimipaikkoihin 1 20 16 14 3 54
Muihin (esim. diakoniatyö) 9 14 23
Käynnit yhteensä 7 64 73 61 7 212

 

Hankekäynneistä 46 tehtiin ruokajakeluihin.

2. Tavoite on kehittää malli, jossa kansalaisjärjestöjä voidaan hyödyntää terveystarkastuksista ja sosiaalipalveluista tiedottamisessa ja niihin ohjaamisessa sekä elämänmuutoksiin kannustamisessa.

Malli ja toimintatapa muotoutui kolmitasoiseksi yhdistysten toiminnan, tavoitteiden ja resurssien kannalta.

Toimintamalli Info + palveluohjaus. Info on kaikille yhteinen, vapaamuotoisesti ja tilanteen mukaan muokattava tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jonka aiheina ovat työttömien terveystarkastus, (paikalliset) sosiaali- ja terveyspalvelut, niihin hakeutuminen ja pääsy, mahdolliset solmukohdat tai ongelmat niissä sekä asiakasmaksulaki (§ 11). Tilaisuuden jälkeen halukkailla on mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluohjaukseen hanketyötekijän kanssa. Palveluohjauksen tukena käytetään Kykyviisari-kyselyä.

Hankkeen käynneistä 155 toteutettiin tällä mallilla, joka osoittautui erittäin toimivaksi, eikä vaadi suurta panostusta yhdistykseltä.

Ns. edistyneemmän mallin Info + palveluohjaus + koulutus tavoite on, että toimipaikat saavat tietoa ja tukea jatkaakseen kävijöidensä tukemista itsenäisesti. Koulutus on vuonna 2018 hankkeessa laadittu diasarja + luento puheeksiotosta ja palveluihin opastamisesta. Koulutus kehitettiin ja pilotoitiin yhteistyössä toimipaikkojen kanssa. Koulutus on kestoltaan yhden iltapäivän mittainen, ja se räätälöidään ja sisältöä painotetaan toimipaikan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Koulutuksia järjestettiin yhteensä 23 kertaa.

Laajimmassa mallissa Info + palveluohjaus + koulutus + verkostotapaamiset kutsutaan saman pöydän ääreen työttömien yhdistyksen edustajien kanssa paikallisia sote-toimijoita ja viranomaisia (terveydenhoito, sosiaalityö, TYP, Kela, TE-palvelut…). Tapaamisissa tullaan tutuiksi, tarkastellaan yhdessä paikallisia työttömän palvelutarjontaa ja -polkuja sekä mahdollisia ongelmakohtia ja yhteistyön mahdollisuuksia niiden poistamiseksi. Verkostotapaamiset alkoivat vuonna 2018 ja niitä tehtiin yhteensä 15 kertaa 10 eri paikkakunnalla.

Mallien läpiviennin kesto vaihtelee; info + palveluohjaus toteutetaan yhdellä hankekäynnillä, muut edellyttävät pidempää ajanjaksoa ja/tai useampia tapaamisia.

3. Tavoite on kehittää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välillä.

Tapaamisia järjestettiin ja yhteistyötä suunniteltiin verkostokokouksissa kymmenellä eri paikkakunnalla. Lisäksi paikallisia viranomaisia / sote-henkilöstöä pyydettiin usein osallistumaan hankkeen käynnille ja tutustumaan yhdistyksen toimintaan sekä kertomaan omista palveluistaan. Näitä mukaantuloja on pidetty poikkeuksetta antoisina, ja usein sekä yhdistykset että viranomaiset ovat kertoneet yhteydenoton ja yhteistyön kynnyksen madaltuneen. Ennakkoasenteet ja epäluulo voivat siten olla molemmin puolisia. Samalla työttömän asiakkaan kynnys kohdata viranomainen madaltuu – on helpompaa keskustella omista asioistaan tai ongelmistaan yhdistyksen tiloissa kuin viranhaltijan toimistolla tai vastaanotolla.

Yhteistyön ja tietoisuuden lisäämiseksi hanke esittäytyi ja osallistui muiden järjestöjen  seminaareihin ja työkokouksiin useasti sekä järjesti kaksi omaa seminaaria: Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa -seminaari Helsingissä 21.2.2019 sekä Työkaluja työttömien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen -seminaari 14.3.2019 Joensuussa.

4. Vahvistaa Työttömien Keskusjärjestön ja EHYTin paikallisten toimijoiden osaamista ja tietoisuutta kohderyhmäläisten ohjaamisessa terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä elämänmuutoksiin kannustamisessa

Hankkeen puheeksiotto-koulutus valmistui vuonna 2018, ja sitä järjestettiin yhteensä 23 kertaa. Siihen liittyvä, mutta myös itsenäisesti käytettävä käsikirja Ota huoli puheeksi ja opasta palveluihin julkaistiin keväällä 2019.  Käsikirja on laadittu yhteistyössä yhdistystoimijoiden kanssa avuksi kävijöiden kohtaamisessa, tukemisessa ja opastamisessa. Painettuja käsikirjoja jaetaan työttömien yhdistyksiin ja EHYT ry:n Elokoloihin ja Kohtaamispaikkoihin sekä pyynnöstä muille sosiaalialan toimijoille.

Palvelukooste auttaa yhdistystoimijoita hahmottamaan oman kunnan ja alueen palveluita ja opastamaan niihin. Palvelukooste on hankkeen palveluohjaajien ennen hankekäyntiä kokoama vihkonen, johon on eri verkkosivuilta kerätty tiedot alueen sote- ym. palveluista yhteystietoineen. Palvelukooste osoittautui erinomaiseksi työvälineeksi hanketyöntekijöille sekä yhdistyksille hankekäynnin jälkeen.

Yhdistysten tarpeet ovat hyvin erilaisia riippuen resursseista, valmiuksista  ja toiminnan luonteesta. Joissain toimipaikoissa työttömien tukipalvelut tai sote-yhteistyö ovat hyvin organisoituja ja vakiintuneita, ja toisissa yhdistyksissä tarvitaan ohjausta tai tukea paikallisen verkoston rakentamiseen. Jossain toimipaikoissa aloitettiin puheeksioton ja opastamisen perusteista.

Hanketyöntekijät antoivat yhdistystoimijoille myös henkilökohtaista tukea muun muassa puhelimitse.

5. Tavoitteena on aktivoida ne kunnat, jotka eivät vielä tiedota työttömien oikeudesta terveystarkastuksiin, tiedottamaan terveystarkastuksista. Lisäksi tavoitteena on raportoida kunnille niistä puutteista, joita havaitaan työttömien terveystarkastuksista tiedottamisessa ja ohjautumisessa.

Kuntia, joissa hankekäyntejä järjestettiin, informoitiin havaituista puutteista työttömien terveystarkastuksista tiedottamisessa ja palveluihin ohjautumisessa. Yleisimmin tieto terveystarkastuksesta puuttui kokonaan verkkosivuilta tai oli hyvin vaikeasti löydettävissä. Terveyskeskuksen ajanvarauksessakaan ei aina tiedetä terveystarkastukseen liittyvistä käytännöistä. Lisäksi tieto asiakasmaksulaista (§ 11) ja sen soveltamisesta puuttui usean kunnan verkkosivuilta. Tavallista oli myös, että alennus tai palvelun maksuttomuus myönnetään vain sotaveteraaneille, vaikka lain mukaan alennus tulee myöntää kaikille, joiden kohdalla asiakasmaksulain ehdot perustoimeentulon heikkenemisestä täyttyvät.

Puutteet huomattiin yleensä hankekäyntiä valmisteltaessa tai asiakkaan puolesta ajanvarausta tehdessä. Viesti puutteesta annettiin useimmiten terveydenhuollon tai sosiaalitoimen työntekijöille puhelimitse (esim. terveydenhoitaja, ajanvaraaja, ylihoitaja, sosiaalityöntekijä) asiakkaan asian hoitamisen yhteydessä. Monesti tällaisen yhteydenoton jälkeen huomattiin, että tieto ja ohjeistus terveystarkastuksesta tai asiakasmaksusta oli nostettu verkkosivuilla näkyvämmin esiin.

Lisäksi hanke solmi kontakteja kuntien sote-toimijoihin sekä työllistämishankkeisiin tavoitteena lisätä tietoisuutta terveystarkastuksista kunnissa. Kuntatoimijoita kutsuttiin myös hankkeen infotilaisuuksiin. Hanketyöntekijät tapasivat eri alueiden TYP-toimijoita ja -verkostoja keskustellen paikallisista työttömien palvelupoluista. Hanke on jakanut havaintojaan myös Kuntaliitolle sekä TE- palveluihin.

Hankkeen loppupuolella alkanut yhteistyö Sydänliiton kanssa liittyy myös tähän tavoitteeseen. Työttömien terveystarkastuksia kunnissa tekevät terveydenhoitajat ovat avainhenkilöitä, jotka tekevät terveystarkastuksia näkyväksi ja vievät tietoa ja työttömän kohtaamisen hyviä käytäntöjä eteenpäin terveyskeskuksessaan ja alueellaan.  Hankkeen ja Sydänliiton havainnot kertovat, että työttömien terveystarkastukset on järjestetty hyvin eri tavoin eri osissa maata. Moni terveydenhoitaja on kovin yksin tehtävässään ja tarve tuelle ja verkostoitumiselle on suuri. Hanke ja Sydänliitto järjestivät yhteistyössä terveydenhoitajien verkostoitumis- ja koulutuspäivän, jota pidettiin hyvin tarpeellisena ja jolle suunnitellaan jatkoa.

nuoli