Esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta, TYP HE 24 4 2014

Lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, TYP HE 24 4 2014

 

TVY ry pitää työllistymistä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun laajentamista 15 TE-toimistoalueelle hyvänä kehityssuuntana. Kansaneläkelaitoksen roolin vahvistaminen yhteispalvelussa on myös tärkeää.

Voimakasta huolta herättää tämän päätöksen yhteydessä tehdyt valtion leikkaukset työmarkkinatuen rahoituksesta, jolla säästetään 150 miljoonaa euroa valtion kassasta. Kuntien kokonaistaloustilanne on heikko. Esitetyllä rahoitusmallilla moniammatillisten yhteispalveluiden valtakunnallistaminen tullaan kunnissa hoitamaan eri intensiteeteillä, joten työvoimapalveluiden saatavuuden näkökulmasta, työnhakijat tulevat olemaan yhä eriarvoisemmassa asemassa eri alueilla.

Kolmas sektori on jätetty esityksessä ulkopuolelle, mutta toimijoidemme kokemuksen mukaan moniammatillisten yhteispalveluiden asiakkaita tarjotaan paljon työttömien yhdistyksille. Nykyinen työmarkkinatuen rahoitusehdotus tarjoaa kunnille keppiä, mutta missä ovat kuntien ja järjestöjen porkkanat tarjota työllistämiseen ja palveluihin parempia ratkaisuja?

TVY ry:n esitys:

  1. Valtion 150 miljoonan euron säästö työmarkkinatuen maksatuksissa on käytettävä työpaikkojen luomiseen.
  2. Moniammatillisissa yhteispalveluissa on turvattava asiakaslähtöisyys
  3. Moniammatillisen yhteispalvelun rahoitusmalli ei saa asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan eri alueilla.

 

  1. Valtion 150 miljoonan euron säästö työmarkkinatuen maksatuksissa on käytettävä työpaikkojen luomiseen.

Hallituksen esityksen työmarkkinatukiuudistuksessa sitoutetaan kunnat maksamaan työmarkkinatuesta puolet 300 päivän jälkeen ja 70 prosenttia 1000 päivän työttömyyden jälkeen. Tällä kannuksella pyritään vahvistamaan työllisyyspalveluiden monipuolisuutta sitouttamalla kunnat vahvemmin ja aiemmin työllisyydenhoitoon. Arvioidaan, että tämä tuo valtiolle 150 miljoonan euron säästöt.

Tavoitteena aiempi palvelu on hyvä, mutta missä ovat kuntien ja järjestöjen työllistämisresurssit yhä vaikeammassa taloustilanteessa sekä kasvavan työttömyyden aikana? Moniammatillisten yhteispalveluiden asiakkaita vyörytetään järjestöjen työllistettäväksi. Valtion työllistämismäärärahoja on vähennetty. Järjestöiltä on viety resursseja mm. vähentämällä työvoimapoliittista avustusta ja osoittamalla käytettävissä olevia varoja kuntakokeiluun sekä nuorten yhteiskuntatakuuseen. Yli 50-vuotiaille työttömille on todella vähän työllistämisresursseja käytettävissä.

Koska hallituksen esityksen lähtökohta ei ole säästäminen työllisyyspolitiikassa, on johdonmukaista, että rahat käytetään työllisyyden edistämiseen. Työvoimapoliittista avustusta tulee lisätä sekä kunnille, että järjestöille. Palkkatukipaikkojen laatu on turvattava ja laajennettava. Työhönvalmennustoimintaa tulee edelleen kehittää.

 

  1. Moniammatillisissa yhteispalveluissa on turvattava asiakaslähtöisyys

Moniammatillisten yhteispalveluiden palvelutarpeeseen perustuva asiakaslähtökohta on erinomainen. Palvelun vapaaehtoisuus (ilman sanktioita kieltäytymisestä) on turvattava jatkossakin.

Yhteistyön laajentaminen kansaneläkelaitoksen kanssa on hyvää kehitystä, jotta asiakkaan palvelutarve saadaan paremmin määriteltyä yksilöllisesti. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että myös esim. työpaikkoja tarjoavien toimijoiden on tärkeää tietää, mistä lähtökohdista työnhakija tulee – onko rikostaustaa, päihde- tai mielenterveysongelmia, joista on syytä tietää, jotta osataan tarjota oikeita palveluita ja huomioida kaikkien työntekijöiden turvallisuus.

Käytännössä on kiinnitettävä huomiota siihen, missä tiloissa moniammatillisia yhteispalveluja tarjotaan. TVY:n jäsenjärjestöt raportoivat asiakastilanteista, joissa on ollut muitakin henkilöitä läsnä kuin virkasalaisuuden alla toimivat virkailijat. Seinättömät tilat eivät ole hyviä.

Henkilökohtainen vastuuvirkailija on koettu hyväksi. Vastuuvirkailijan vaihtamisen mahdollisuus on tarjottava

Kriittistä asiakaspalautetta on tullut siitä, ettei yhteispalvelupisteissä voi hoitaa myös sosiaaliturvaan liittyviä palvelutarpeita.

 

  1. Moniammatillisen yhteispalvelun rahoitusmalli ei saa asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan eri alueilla

Moniammatillisen yhteispalvelun rahoitusmallissa kunnat maksavat puolet kustannuksista. Valtio osallistuu vastaavalla kustannuksella, mitä kunnat yhteispalveluun panostavat. Pallo on kunnilla, miten kunnat jyvittävät toimintaan resursseja.

Tämän mallin heikkous on, että kunnilla ei ole velvollisuutta kehittää palveluita palvelutarpeen perusteella. Työvoimapolitiikka nähdään kunnissa liian usein kapeana sektorina, ja sen kehittämiseen ei panosteta riittävästi. Tällä rahoitusmallilla palvelutarve jäänee alimitoitetuksi ja työnhakijat jäävät alueellisesti eriarvoiseen asemaan.

Pehmeä tapa edistää moniammatillisten yhteispalveluiden mitoitusta vastaamaan palvelutarvetta olisi arvioida kunnissa työllistämispolitiikan yhteyttä sosiaali-, terveys-, ja koulutuspolitiikkaan. Työllä on merkittävä perheiden hyvinvointia lisäävä vaikutus paikallisten taloudellisten vaikutusten lisäksi. Tämän yhteyden esiin kaivaminen mm. konkreettisina säästöinä tulisi tehdä ilmeisemmäksi (esim. huostaanottojen väheneminen kunnassa, kun vanhemmat ovat töissä).

 

TVY ry:n puolesta,
Jukka Haapakoski
Puheenjohtaja

nuoli