HE 19/2014 vp. Hallituksen esitys yhdenvertaisuuslaiksi

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 19/2014 vp

Arvoisat työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan edustajat ja puheenjohtaja,

Yhdenvertaisuuslaki on merkittävä yhteiskunnan arvomaailman mittari ja tien viitoittaja laille ja käytännöille virallisessa toiminnassa sekä työelämässä. Käsillä oleva uudistus on TVY ry:n mielestä oikean suuntainen. Sitä tulee kuitenkin edelleen kehittää syrjinnän estämistä henkilön työmarkkina-aseman perusteella.

3 luku, syrjinnän ja vastatoimien kiellot 8 §

TVY ry esittää 3 luvun 8 § muuttamista siten, että siinä lukee:

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, TYÖMARKKINA-ASEMAN, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tai perheiden yhdenvertaisuutta voidaan edistää monella tapaa. Alla on neljä esimerkkiä.

Esimerkki 1. Virallinen syrjintä, Osittainen vanhempainraha KELA

Toisen aikuisen työttömyys lapsiperheessä asettaa pienen alle 9 kk lapsen vanhemmat eriarvoiseen asemaan keskenään. Kela vaatii ”osittaisen vanhempainrahahakemuksen liitteeksi kummankin puolison työsopimukset osa-aikatyöstä tai yrittäjältä luotettava selvitys työn vähentymisestä.”

Näillä selvityksillä pyritään varmistamaan, kuka on tosiasiallinen lapsen hoitaja ja määritellään palkan perusteella määräytyvät korvaukset. Mikäli toinen vanhemmista on työtön, korvaus lapsen hoitamisesta menee rutiininomaisesti työttömän tulojen mukaan. Näin rahallisesti kannustetaan työtöntä vanhempaa kokoaikaiseksi lapsen hoitajaksi perheen etujen vastaisesti.

Osittaisen vanhempainrahan tulisi tukea perhesuunnittelun kummankin vanhemman yksilöllisen taloudellisen tilanteen mukaan – ei asettamalla perheen jäsenet keskenään eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, ovatko perheenjäsenet töissä, työttömänä, sairaana tai työsuhteen laadun (toistuva, tai määräaikainen) perusteella.

Esimerkki 2. Työelämässä syrjintä, Työttömänä työnhaku

Työnhaku perustuu lähtökohtaisesti työnantajan harkintaan kuka hakijoista on paras kyseessä olevaan tehtävään. Työttömyys tai työmarkkina-asema laajemmin ei määrittele työnhakijan osaamista tai kykyjä. Tämän itsestään selvän asian vahvistaminen yhdenvertaisuuslaissa olisi tärkeä viesti työelämän toimijoille työttömien työnhakijoiden syrjinnän estämiseksi.

Esimerkki 3. Työttömien terveydenhoidossa tapahtuva syrjintä. Kirjaamattomat sairauslomat

Työttömien sairauslomat saattavat jäädä kirjaamatta, jos työtön ei osaa itse pyytää sairauslomailmoitusta. Kirjaamatta jättämisen perusteena saattaa olla, että sairausloma on pelkästään työnhakijan ja työnantajan välinen asia. Näin ei kuitenkaan ole. Sairauslomahistorialla on merkitystä mm. kuntoutukseen pääsemisen tai eläkepäätösten teossa.

Esimerkki 4. Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuva köyhyys. Julkiset palvelumaksut

Pitkäaikaistyöttömien rahallinen asema on niukka. Köyhyys eristää ihmisiä julkisista terveys-, kulttuuri- tai liikuntapalveluista, joissa vaaditaan asiakasmaksuja. Työmarkkina-aseman huomioiminen yhdenvertaisuuslaissa avaisi mahdollisuuden myös arvioida, milloin heikko työmarkkina-asema merkittävällä tavalla estää yhdenvertaisen saatavuuden toteutumisen julkisissa palveluissa.

Lopuksi on syytä huomioida, että muutoksenhakulautakuntien käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkät. Kun yhdenvertaisuuslakia laajennetaan, on syytä edelleen tarkistaa, ovatko käytettävissä olevat resurssit riittävät.

TVY ry:n puolesta,
Jukka Haapakoski
Puheenjohtaja