Lausunto hallituksen esityksestä perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta

Diaarinumero VN/12948/2019

Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta. Keskusjärjestö ottaa kantaa ehdotuksiin lähinnä työttömien työnhakijoiden ja vähävaraisten näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee terveydenhuoltolain muuttamista hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi ja ns. hoitotakuun tiukentamiseksi perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa.  Hoitoon pääsyä koskeva sääntely koskisi myös korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuoltoa ja vankiterveydenhuoltoa.

Esityksen mukaan perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään hoidon tarpeen arvioinnista. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräaikaan ei ehdoteta muutoksia. Hoitotakuun määräaikojen tiukennus tulisi voimaan 1.4.2023.

Työttömien Keskusjärjestö pitää hoitotakuun tiukentamista kannatettavana

Työttömien Keskusjärjestö pitää hoitotakuun tiukentamista erittäin kannatettavana. Riittävän hyvä terveys ja sen ylläpitäminen ovat työ- ja toimintakyvyn sekä koetun hyvinvoinnin perusta. Sosioekonomiset erot terveyspalveluiden laadussa ja vaikuttavuudessa ovat Suomessa kasvaneet huolestuttavasti. Huonotuloinen kuolee hyvätuloista useammin sellaisiin terveydellisiin syihin, jotka olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella ja laadukkaalla hoidolla.

Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 -hankkeen huomiot kentältä kertovat, että jo ennen koronaepidemiaa työelämän ulkopuolella olevien on ollut vaikeaa päästä lakisääteiseen työttömien terveystarkastukseen, terveyspalveluihin, suun terveydenhuoltoon tai ennalta ehkäiseviin palveluihin. Monet hankkeessa tavatuista kärsivät huolestuttavan korkeasta verenpaineesta, alihoidetuista perussairauksista sekä tutkimuksia vaativista oireista.

Koronaepidemia on hankaloittanut työttömien ja vähävaraisten tilannetta, koska perusterveydenhuollon resurssit ovat olleet pitkälti koronan hoidossa. Hoitotakuun tiukentaminen ja hoitoon pääsyn varmentaminen tukee työttömien ja vähävaraisten terveyden edistämistä ja parantaa siten myös heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Työttömien pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin hoitotakuun puitteissa on huomioitava hoitotakuussa.

Kuntoutukseen pääsy lisättävä hoitotakuun piiriin

Työttömin Keskusjärjestön mielestä on tärkeää, että myös kuntoutukseen pääsy lisätään hoitotakuun piiriin. Nyt se ollaan jättämässä lain ulkopuolelle. Kuntoutus on liitettävä vahvemmaksi osaksi hoitoketjua, koska moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta ja sosiaali- ja terveysongelmien kasautumista.

Digitaalinen kehitys mm. varausjärjestelmissä ei saa olla palvelun saannin esteenä tai hidasteena. Kaikilla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta ja kykyä toimia vain älylaitteiden ja tietokoneiden avulla.

Työttömien Keskusjärjestö korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saa olla este hoitoon pääsylle, hoidon saamiselle ja kuntoutukselle. Myös työttömillä ja vähävaraisilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yhtä viiveettä kuin muidenkin kansalaisten.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen taloudellisiin- ja henkilöstöresursseihin tulee kiinnittää huomiota siten, että hoitotakuu toimii myös käytännössä, eikä kariudu esimerkiksi henkilöstöpulaan. Jos kunta/hyvinvointialue ei pysty itse tuottamaan palveluita sitä tarvitsevalle asiakkaalle, on palvelu hankittava ja osoitettava määräajassa ostopalveluna.

Jotta hoitotakuu toteutuu käytännössä, asiakkaiden hoitoon pääsylle ja hoidon toteutumiselle tulee laatia selkeät seurantamittarit, jotka ovat julkisesti nähtävissä ja arvioitavissa.

Mikäli kunta/hyvinvointialue ei kykene täyttämään hoitotakuun ehtoja ja mittareita, on lain toteutumiseksi kehitettävä neuvottelumenettely, johon kunnan/hyvinvointialueen valtuutettujen on osallistuttava.

Valtiovallan ohjauksessa ja laajalla toimeenpanevalla mandaatilla oleva elin ottaisi keskusteluun kunnan/hyvinvointialueen valtuutetut sekä asiantuntijat ja hakisi yhdessä ratkaisut tilanteelle, jotta hoitotakuu voi lain ehtojen mukaan toteutua jokaisen sosiaali- tai terveyspalvelua tarvitsevan asiakkaan kohdalla.

Jukka Haapakoski

Toiminnanjohtaja

Työttömien Keskusjärjestö ry

 

nuoli