Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi yleistukilain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta (VN/7747/2024)

Asia:  VN/7747/2024 

1. Yleistukilaki 

Yleinen näkemyksenne työskentely- ja asumisaikavaatimuksen asettamisesta tavanomainen yleistuen saamisen edellytykseksi 

Esityk­sessä ehdo­te­taan, “että työt­tö­myy­den perus­teella makset­tava yleis­tuki makset­tai­siin kotou­tu­mis­tu­kena sellai­selle työt­tö­mälle työn­ha­ki­jalle, joka ei täytä työt­tö­myys­tur­va­lain mukaista työs­sä­oloeh­toa ja joka on asunut Suomessa alle kolme­vuotta asumis­pe­rus­tei­sesta sosi­aa­li­tur­vasta rajat ylit­tä­vissä tilan­teissa anne­tun lain mukai­sella tavalla edel­tä­neen kymme­nen vuoden aikana.” 

Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön mielestä tämä on järkevä lähtö­kohta. On ihmi­sar­voi­sen elämän edel­ly­tys saada tukea, jos ei töitä löydy, mutta suoma­lai­sen yhteis­kun­nan tulee välit­tää viesti, että työ on parasta sosi­aa­li­tur­vaa terveille ja työky­kyi­sil­leih­mi­sille.  Jo maassa olevien ihmis­ten työvoi­ma­po­ten­ti­aa­lin hyödyn­tä­mi­nen on järke­vää yhteis­kun­ta­po­li­tiiik­kaa.  

Emme kannata sitä, että kotou­tu­mis­tu­kea kutsut­tai­siin yleis­tueksi. Jos yleis­tu­keen tulee valta­vasti erilai­sia tulo­ta­soja ja erityi­seh­toja, niin tuesta tulee sekava ja byro­kraat­ti­nen kaikille haki­joille.  

• Tavan­omai­sen yleis­tuen saami­sen edel­ly­tyk­seksi asetet­tai­siin vaati­mus työt­tö­myys­tur­va­lain mukai­sen työs­sä­oloeh­don täyt­tä­mi­sestä. Näke­myk­senne työs­ken­te­ly­vaa­ti­muk­sesta 

Työt­tö­myys­tur­va­lain mukai­sen työs­sä­oloeh­don täyt­ty­mi­nen on työt­tö­mille kansa­lai­sille myös vaati­mus. Emme näe syytä, miksei maahan­muut­ta­ja­taus­tai­silla olisi vähin­tään­kin sama tilanne.   

• Vaih­toeh­toi­sesti tavan­omai­sen yleis­tuen edel­ly­tyk­set voisi täyt­tää kolmen vuoden asumi­sella Suomessa. Näke­myk­senne asumi­sai­ka­vaa­ti­muk­sesta 

Työmark­ki­na­tuen ehtona on amma­til­li­nen koulu­tus tai korkea­kou­lu­tus. Mikäli tämä ei täyty, 21 viikon odotusa­jan jälkeen saa oikeu­den. Tähän suhteu­tet­tuna kolmen vuoden asumi­nen on pitkähkö aika. Toisaalta tätä odotusai­kaa luon­nol­li­sem­min­tu­lisi sovel­taa kansain­vä­li­siin käytän­töi­hin.  

Yleinen näkemyksenne kielitaitoa koskevista poikkeuksista työskentely- ja asumisaikavaatimuksen soveltamiseen 

Mieles­tämme perus­ta­son kieli­taito tukee Suomeen integroi­tu­mista. Sitä on kohtuul­lista vaatia. Mutta toisaalta on paljon työpaik­koja Suomes­sa­kin, jossa suomen kieltä ei tarvita. Kieli­tai­don merki­tyk­sestä työmark­ki­noilla oli esityk­sessä suhteel­li­sen­hy­vää analyy­sia. 

Kieli­taito tämän lakie­si­tyk­sen yhtey­dessä oikeut­taisi haki­jan yleis­tuen aiem­min kuin kolmen vuoden asumi­seh­don täyt­ty­mi­sen seurauk­sena. Tämä lienee yleis­tuen oikeu­tuk­sen näkö­kul­masta voima­kas kannus­tin hank­kia kieli­taito ja tässä mieles­sä­kan­na­tet­tava esitys.  

• Työs­ken­tely- ja asumi­sai­ka­vaa­ti­musta ei sovel­let­taisi henki­löön, jonka äidin­kieli on suomi, ruotsi tai saame. Näke­myk­senne tästä poik­keuk­sesta 

Hyvä, että huomioi­daan ulko­suo­ma­lais­ten tilanne. Suomen rajo­jen ulko­puo­lella elää ja kasvaa jo suuri määrä suoma­lai­sia, joita tämä voisi poten­ti­aa­li­sesti koskea. 

• Työs­ken­tely- ja asumi­sai­ka­vaa­ti­musta ei sovel­let­taisi henki­löön, joka on osoit­ta­nut riit­tä­vän suomen tai ruot­sin taidon (Euroop­pa­lai­sen viite­ke­hyk­sen mukai­nen B1.1 taso) kielen kahdella osa-alueella. Näke­myk­senne tästä­poik­keuk­sesta 

Kieli­taito tämän lakie­si­tyk­sen yhtey­dessä oikeut­taisi haki­jan yleis­tuen aiem­min kuin kolmen vuoden asumi­seh­don täyt­ty­mi­sen seurauk­sena. Tämä lienee yleis­tuen oikeu­tuk­sen näkö­kul­masta voima­kas kannus­tin hank­kia kieli­taito ja tässä mieles­sä­kan­na­tet­tava esitys. Kannus­ta­vuus ei tule olla ainoa kriteeri. On ensiar­voi­sen huomioida ihmi­sarvo ja ihmi­soi­keus­pe­rus­tei­suus. 

• Esityk­sessä on arvioitu, että suurin osa osoit­taisi kieli­tai­tonsa kotou­tu­mis­kou­lu­tuk­sesta saata­valla todis­tuk­sella. Lisäksi mahdol­lis­tet­tai­siin maksu­ton keski­ta­son YKI-tutkin­non suorit­ta­mi­nen. Näke­myk­senne kieli­tai­do­no­soit­ta­mi­sen tavoista 

Nämä esityk­set kuulos­ta­vat järke­viltä. Tärkeää on, että kotou­tu­mis­kou­lu­tusta on riit­tä­västi tarjolla.  

• Kieli­ta­don osoit­ta­mi­sen tavat määri­tet­täi­siin tarkem­min valtio­neu­vos­ton asetuk­sessa. Näke­myk­senne tätä koske­van asetuk­sen­an­to­val­tuu­den anta­mi­sesta 

Kuin­ka­han paljon suomen­kie­len vaati­muk­set vaih­tu­vat, että tätä täytyy valtio­neu­vos­ton asetuk­sessa määri­tellä tarkem­min? Jous­ta­vuus ajan tarpei­siin nähden lienee kuiten­kin perus­tel­tua.  

• Työs­ken­tely- ja asumi­sai­ka­vaa­ti­musta ei sovel­let­taisi henki­löön, joka vamman tai muun vastaa­van syyn takia voi osoit­taa kieli­tai­to­aan. Näke­myk­senne tästä poik­keuk­sesta 

Ymmär­ret­tävä poik­keus.  

• Esityk­sen toimeen­pa­noon liit­tyy sekä Kelan että työvoi­ma­vi­ran­omai­sen toimi­val­taan kuulu­via asioita. Näke­myk­senne toimeen­pa­no­pro­ses­sin toimi­vuu­desta 

Toimeen­pano toimi­nee saman­ta­soi­sesti kuin tähän­kin mennessä.  

Näkemyksenne yleistukilain 8 §:n mukaisen ulkomaalaista koskevan rajoituksen muuttamisesta tilapäisen suojelun oleskeluluvalla maassa olevien osalta 

Mieles­tämme on järke­vää hyödyn­tää ukrai­na­lais­ten työvoi­ma­po­ten­ti­aali. Suomessa on asunut jo pitkään ukrai­na­lai­sia, jotka eivät sodan pitkit­ty­neen tilan­teen vuoksi voi palata koti­maa­hansa. Mikäli tämä laki­muu­tos siihen auttaa, niin kanna­tam­me­la­ki­muu­tosta.  

Kotou­tu­mi­sen edis­tä­mi­sestä annettu laki 

Näkemyksenne palveluun pääsemisen takuuajasta 

6 kk on pitkä aika odotella palve­lua. Koke­muk­sen mukaan nuorille kolme­kin kuukautta on pitkä aika. Lisäksi täytyy huomioida kuinka pitkään on ollut muuta odotusta-aikaa ennen kuin pääsee palve­lun takuu­ajan piiriin?  

Palve­lun järjes­tä­mi­sen odotusaika tulee olla niin lyhyt kuin mahdol­lista, että järke­vää tarkoi­tuk­sen­mu­kaista palve­lua voidaan järjes­tää.  

Näkemyksenne takuuajan kuluessa tarjottavista palveluista 

Työl­li­syys­pal­ve­luista on hyötyä työl­lis­ty­mi­seen eten­kin silloin, kun on työvoi­ma­pu­laa. Taan­tu­man aikana työl­li­syys­pal­ve­luilla voi koulut­tau­tua yms. Kotou­tu­mi­sen näkö­kul­masta kaikki palvelu on arvo­kasta kieli­tai­don kartut­ta­mi­sen näkö­kul­masta. Lakie­si­tyk­sessä oli hyvin ja tiivisti kuvattu näitä vaiku­tuk­sia.  

2. Laki yleisistä kielitutkinnoista 

Näkemyksenne maksuttoman keskitason YKI-tutkinnon suorittamisen mahdollistamisesta 

Suomen­kie­len perus­taito on merkit­tävä avain työelä­mään ja yhteis­kun­nal­li­seen osal­li­suu­teen. Siksi tämä on kanna­tet­ta­vaa.  

Esityk­sen vaiku­tuk­set ja perus­te­lut 

Näkemyksenne esityksen vaikutuksista kotoutumisen kannusteisiin 

Kieli­taito tämän lakie­si­tyk­sen yhtey­dessä oikeut­taisi haki­jan yleis­tuen aiem­min kuin kolmen vuoden asumi­seh­don täyt­ty­mi­sen seurauk­sena. Tämä lienee yleis­tuen oikeu­tuk­sen näkö­kul­masta voima­kas kannus­tin hank­kia kieli­taito ja tässä mieles­sä­kan­na­tet­tava esitys. Ihmi­sar­von ja oikeu­den toteu­tu­mi­nen on kuiten­kin ensi­si­jaista. 

Suku­puol­ten eroja voisi arvioida ehkä enem­män. Suomessa molem­pien suku­puol­ten olete­taan osal­lis­tu­van työmark­ki­noille, mutta näin ei ole muualla maail­massa yhtä vahvasti. Palve­lui­den oikea-aikai­suutta voisi pohtia — esim. työl­li­syys­pal­ve­lut eivät­vält­tä­mättä sellai­se­naan ole naisille paras ratkaisu tilan­teessa, jos oletuk­sena on, että mies käy töissä ja nainen on kotona. Kuin­ka­han paljon tätä on pohdittu ja miten se huomioi­daan kotou­tu­mi­sessa? Vaadi­taanko johdon­mu­kai­sesti sekä mies­ten että­nais­ten osal­lis­tu­mista työmark­ki­noilla kult­tuu­ri­tausta riip­pu­matta? Inte­graa­tiota toki auttaisi, jos molem­mat suku­puo­let osal­lis­tui­si­vat kanta­suo­ma­lais­ten tavoin työmark­ki­noille.  

Näkemyksenne esityksen muista vaikutuksista 

Esityk­sessä ehdo­te­taan, “että työt­tö­myy­den perus­teella makset­tava yleis­tuki makset­tai­siin kotou­tu­mis­tu­kena sellai­selle työt­tö­mälle työn­ha­ki­jalle, joka ei täytä työt­tö­myys­tur­va­lain mukaista työs­sä­oloeh­toa ja, joka on asunut Suomessa alle kolme­vuotta edel­tä­neen kymme­nen vuoden aikana ja on talou­del­li­sen tuen tarpeessa. Kotou­tu­mis­tu­kena makset­tava yleis­tuki olisi 33,64 euroa päivässä (vuoden 2026 tasossa).”  

Vastaa­vasti esityk­sessä lukee: “Yleis­tuki ei perustu työs­ken­te­lyyn, vaan se on työt­tö­män vähim­mäis­toi­meen­tu­lon turvaa­mi­seksi sosi­aa­li­sin perus­tein suori­tet­tava syype­rus­tei­nen tuki, joka on kestol­taan rajoit­ta­ma­ton. Täysi yleis­tuki on 37,21 euroa päivässä ja noin 800 euroa kuukau­dessa (vuoden 2026 tasossa).” 

33, 64 euroa päivässä on pienempi korvaus, kuin nykyi­nen työmark­ki­na­tuki tuleva yleis­tuki 37,21 euroa päivässä. Miten maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sille riit­täisi vähempi kuin “työt­tö­män vähim­mäis­toi­meen­tu­lo­tuki?” Maahan­muut­ta­ja­taus­tai­silla on toden­nä­köi­sesti kanta­suo­ma­lai­sia vähäi­sem­mät sosi­aa­li­set verkos­tot, joiden varaan he voivat kään­tyä.  

Suomessa on todettu esimer­kiksi ravin­tola-alalla, marjan­poi­min­nassa tai raken­nusa­lalla suora­naista riis­toa ja hyväk­si­käyt­töä, kun maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten syrjäy­ty­mistä yhteis­kun­nasta on hyväk­si­käy­tetty. Alus­ta­ta­lou­dessa on todettu myös­mer­kit­tä­vää hyväk­si­käyt­töä. Mm. Wolt­tia on käytetty Ylen uuti­sen mukaan väärin esimer­kiksi alivuo­kraa­malla tunnuk­sia, jotka ovat johta­neet parin euron tunti­palk­koi­hin… Alhai­nen sosi­aa­li­tur­van taso ja puut­tu­vat työl­li­syys­mah­dol­li­suu­det avoi­mil­la­mark­ki­noilla altis­ta­vat riis­tolle, mikä ei ole pitkässä juok­sussa kansan­ta­lou­den näkö­kul­masta hyvä asia. Vero­tu­lot jäävät saamatta ja hyväk­si­käyttö aiheut­taa nega­tii­vi­sia sosi­aa­li­sia ja tervey­del­li­siä vaiku­tuk­sia yhteis­kun­nassa.  

Mieles­tämme alhai­sen sosi­aa­li­tur­van tason merki­tystä aliar­vioi­daan lakie­si­tyk­sessä . Alhai­silla tulo­ta­soilla jokai­nen euro menee kulu­tuk­seen. Työt­tö­mät ovat tulleet esille näke­myk­sillä, että rahat eivät riitä ruokaan, lääk­kei­siin tai sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­mak­sui­hin.  

Näkemyksenne esityksen suhteesta perustuslakiin sekä EU-lainsäädännön ja muiden kansainvälisten velvoitteiden vaatimuksiin 

Jussi Tervola ym. ovat tutki­neet toimeen­tu­lo­tuen riit­tä­vyyttä ja toden­neet eten­kin yksi­na­su­vien kohdalla toimeen­tu­lo­tuen olevan riit­tä­mä­tön täyt­tä­mään ihmi­sar­voi­sen elämän viite­bud­je­tin mukai­set tarpeet. Tämä tutki­mus on tehty on ennen kuin­hal­li­tus on tehnyt leik­kauk­sensa mm. korvat­ta­vaan asumis­nor­miin. Euroo­pan neuvos­tolle on tehty jo useampi kantelu, jossa perus­tur­van tasoa on Suomessa pidetty EU:n normeja alit­ta­vana.  

Tässä yhtey­dessä toteamme, että esitetty yleis­tuen taso ei toden­nä­köi­sesti täytä kansain­vä­li­siä tai koti­mai­sia normeja ja on riit­tä­mä­tön inhi­mil­li­sen elämän turvaa­mi­seksi. Tähän asiaan tulee kiin­nit­tää jatko­työs­ken­te­lyssä huomiota ja on paljo­no­leel­li­sempi kuin kannus­tin­nä­kö­kul­mat.  

https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/1ecd479d-56ae-4a23-839a-e1727be09da6/content

Jukka Haapa­koski
Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö ry