Hallituksen peruttava työttömiin kohdistuvat sosiaaliturvaleikkaukset

Jukka Haapakoski. Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry

Työttömien Keskusjärjestö järjesti yhdessä Tatsi ry:n, EAPN-finin ja Klubitalot ry:n kanssa Ei julmia leikkauksia -mielenilmauksen 12.10.2023. Ennen mielenosoitusta kysyimme työttömiltä, miten he kokevat hallituksen suunnittelemat miljarditason sosiaaliturvaleikkaukset. Tässä esimerkkivastaus: ”Oma tilanteeni tulee olemaan totaalisen katastrofaalinen, mikäli suunnitellut heikennykset toteutuvat… olen työkyvytön työtön… taloudellinen stressi on jo nyt valtava… se tekee mahdollisen kuntoutumisen mahdottomaksi. Minulla ei ole MITÄÄN keinoja parantaa tilannettani.”

Leikkauspolitiikka ei takaa työtä

Työpaikkoja ei synny lisää leikkaamalla sosiaaliturvaa. Saamassamme palautteessa kuvaillaan seuraavasti: ”…jatkuva stressi omasta toimeentulosta ei luo yhtäkään työpaikkaa, auta ketään työllistymään tai tee kenestäkään työkykyisempää.” Moni kertoo siitä, että on opiskellut ja tehnyt töitä, mutta silti työttömyys tai terveyden pettäminen on osunut omalle kohdalle. Moni kertoo myös, että säästää jo nyt omasta ruuasta ja lääkkeistä, kunhan lapsille tai lähiomaisille olisi jotain.

Tosiasia on, että töitä ei ole kaikille – eikä Pääministeri Petteri Orpon hallitus edes leikkauspolitiikallaan tavoittele täyttä työllisyyttä. Leikkauspolitiikan työllisyysvaikutukset perustuvat olettamuksiin, mutta sen taloudelliset vaikutukset köyhyysrajan alla oleviin suomalaisin ovat todelliset ja purevat nopeasti.

Toimeentulotuella olevien määrää ei tule kasvattaa

Toimeentulotuki säästyi hallituksen indeksileikkurilta. Toimeentulotuki ei kuitenkaan turvaa pienituloisten työttömien taloutta, kun muut etuudet pienenevät. Toimeentulotuen normi ei täytä tällä hetkellä esimerkiksi THL:n tutkiman viitebudjetin minimiä inhimilliselle elämiselle. Olemme Työttömien Keskusjärjestössä tulkinneet, että Suomi rikkoo jo nyt Perustuslain 19 §, jossa todetaan ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Euroopan neuvosto on kolme kertaa antanut Suomelle Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaisen ”ratkaisun”, jossa moititaan Suomea liian alhaisesta perusturvan tasosta. Ruokajonot puhuvat omaa karua kieltään ihmisten taloudellisesta hädästä Suomessa.

Sosiaaliturvaleikkausten toteuttaminen ajaisi SOSTEn laskelmien mukaan 47 000 uutta ihmistä väliaikaiseksi tarkoitetulle ja riittämättömäksi todetulle toimeentulotuelle. Vielä on hallituksella aikaa peruuttaa ja harkita uudelleen leikkausten kohdentamista valtion talouden tasapainottamiseksi. Niin kuin eräs työtön kirjoitti ”Nyt mennään todella pelottavaan suuntaan, enkä olisi tätä halunnut eläessäni todistaa.”

Lähteet:

THL:n viitebudjetti: ” Mitä ihmisarvoinen elämä maksaa Suomessa?: Viitebudjettimenetelmään perustuvat laskelmat vuonna 2022

Grahn, Anna; Kuusela, Anna; Mäkinen, Lauri; Sarpila, Outi; Mukkila, Susanna (2023) https://www.julkari.fi/handle/10024/146028

SOSTEn lausunto: https://www.soste.fi/lausunto/indeksijaadytykset-ja-muut-sosiaaliturvan-leikkaukset-osuvat-kohtuuttomasti-pienituloisiin/

Perustuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/sosiaalisten-oikeuksien-komitealta-ratkaisu-suomen-sosiaaliturvan-tasosta

HS: ” Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymis­riskissä
Sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos että Euroopan neuvoston komitea ovat todenneet, että Suomen perusturva on osin riittämätön.” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009476805.html