PUHEENJOHTAJAN PALSTA
Tilannekuva suomalaisten sote- ja pelastuspalveluiden tarpeista, mahdollisuuksista ja talouskriisistä selkenee päivä päivältä. Hyvä uutinen on, että hyvinvointialueilla on jo leveämmät hartiat kantaa vastuuta. Se tuntuu jo nyt, kun yhteistyötä on harjoiteltu puolitoista vuotta. Jotain on kuitenkin pahasti pielessä hyvinvointialueiden rahoituksessa.
Hyvinvointialueiden talouskriisi johtuu uudistuksen liian kireän aikataulun lisäksi kuntien alibudjetoinnin siirtymisestä hyvinvointialueille huonokuntoisine rakennuksineen ja lomapalkkavelkoineen. Korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, materiaalipula, inflaatio ja henkilökuntapula aiheuttivat lisää talousongelmia. Vaikka työntekijät, se tärkein resurssi, tekevät jatkuvasti erinomaista työtä, se nähdään jopa talousrasitteena.
Alibudjetointi aiheuttaa ongelmia hyvinvointialueilla
Sote-palveluiden alibudjetointia ei tee nyt kunta, vaan valtio. Valtiovarainministeriön pyytämät ”realistiset budjetit” tehtiin, mutta ne kuitattiin saman tien liian suuriksi. Riittävän rahoituksen ja siirtymäajan vaatiminen onkin hyvinvointialueiden tärkein edunvalvontatehtävä. Tavoitteena budjettien rajulle leikkaukselle voi olla alueiden yhdistely edelleen. Yleisesti kuitenkin nähdään, että työntekijät eivät tule heti kestämään uusia rakennemuutoksia.
Tietyt kustannusylitykset ovat ymmärrettäviä, jotkut järjettömiä. Keski-Suomessa lääkäreiden ostopalveluihin meni vuonna 2023 reilusti yli 10 miljoonaa euroa – hoitajien ostopalveluille riitti pari miljoonaa. Tilojen kanssa ollaan naimisissa vielä pari vuotta. Kilpailutukset vaatisivat huomattavasti kehittämistä, sillä nyt tulee näkyviin sen aiemmin jopa paikoin vaatimaton seuranta. Moni asia vaatii fiksaamista.
Huolestuttavinta on, että hallituksen leikkaukset kriisiyttävät hyvinvointialueen palveluita tulevan talven aikana. Suurella joukolla pienituloisia suomalaisia syvenevät toimeentulo-ongelmat erityisesti ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ja palkkatuen leikkausten vuoksi. Ne näkyvät jo nyt nousevina velkalukuina, häätöinä ja mielenterveyden ongelmina. Leikkauspolitiikka ja hyvinvointialueiden perustuslakiin nojaavat hoivan ja huolenpidon velvoitteet ovat törmäyskurssilla.
Perinpohjainen vaikuttavuusarviointi on kriittinen osa kehitystä ja kustannusten hallintaa
Tavoitteet ovat yhteisiä, poliittisesti ohjatut keinot määrittyvät eri tavoin. Mediassa korostetaan alueiden kriisiä poliittisin tarkoitusperin, vaikka voimakkaassa paineessa on edetty ja saatu myös tuloksia. Kesän lopulla käyty voimakas julkisen terveydenhuollon palveluiden moittimiskampanja mediassa peitti alleen muun muassa hoitotakuun ja hoitajamitoituksen tavoitteiden saavuttamisia.
Vaikuttavuusarviointi on ydinkysymys. Ilman sitä emme tiedä mitä teemme ja miksi. Ehkä selkein esimerkki puutteellisesta vaikuttavuusarvioinnista oli hallituksen yksityisen sektorin KELA-korvauksiin suuntaama 500 miljoonaa. Se tehtiin asiantuntijalausunnoista huolimatta. Seurannan mukaan summa siirtyi suoraan pois julkisen sektorin rahoituksesta yritysten tulokseen, jonoja lyhentämättä.
Moitittu julkinen terveydenhoito saa jatkuvasti korkeita arvosanoja, ja jatkuvuus muutoksessa on pystytty turvaamaan. Tämä siitä huolimatta, että henkilökunnan jaksaminen oli todella kriisissä monella alueella valmistelun ja ensimmäisen toimintavuoden aikana. Esimerkiksi Keski-Suomessa keväällä 2024 paljastunut merkittävä lomapalkkavelka kertoi tuplavuoroista, ylitöistä ja pitkään pitämättömistä lomista.
Kehitys kulkee monessa asiassa parempaan suuntaan hyvinvointialueilla
Paljon hyvää, selkeyttävää ja järkevää on tekeillä. Vaikka Keski-Suomen kohdalla digipalveluista ei olla saatu nopeita säästöjä, työttömien terveystarkastuksissa niistä on saatu hyvää palautetta. Työttömien terveyspalveluiden, diagnoosien sekä sairauslomien ja eläkepapereiden hoitaminen on hahmotettu ja se paranee. Moni asia etenee, mutta nyt tehdään monella alueella paniikkileikkauksia. Keski-Suomen neljäs YT-menettely aloitettiin juuri!
HYTE-kerroin on tärkeä houkutin ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ruohonjuuritason toimintoihin ja kaikenlaiseen rajapintayhteistyöhön. Keski-Suomessa perustimme siksi kuntien ja HYVAKSin yhteisen tarkastuslautakuntien puheenjohtajien verkoston, ja käymme läpi erityisesti HYTE-kertoimen toimia. Tänä talvena työttömien terveystarkastukset ja kuntouttava työtoiminta ovat erityiskatseen alla.
Järjestöjen asema palveluntuotannossa on turvattava
Merkittävä kriisi voi HYTE-painotuksista huolimatta seurata potilas-, vammais- ja muiden järjestöjen katoamisesta palveluistamme. Ne ovat olleet vuosia leikkurin kohteena kunnissa, hyvinvointialueilla ja seuraavaksi sote-järjestöjen valtionavustusten kautta. Koska niiden kustannushyödyt eivät näy kunta- ja hyvinvointialuebudjeteissa kuin pieninä avustusmenoina, niitä ei ymmärretä vaikuttavuudeltaan elintärkeiksi talouden onnistumisen kannalta. Ei ole olemassa sellaista rahamäärää, jolla järjestöjen tuottama tuki voitaisiin tehdä viranhaltijatyönä. Yhteistyö on siinäkin avainsana.
Teksti: Irma Hirsjärvi, FT – Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja, Hyvaks-valtuutettu
