Laadukkaat ja oikea-aikaiset kuntoutuspalvelut ovat kustannustehokkaita

Hyvinvointialueiden perustehtävä on edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. Yksi työkalu tähän ovat kuntoutuspalvelut: ne ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmäämme. Kuntoutuspalvelut auttavat ihmisiä palauttamaan tai ylläpitämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä. Näiden palveluiden merkitys korostuu erityisesti ikääntyvän väestön ja työelämän lisääntyvien vaatimusten myötä.

Kuntoutuspalvelujen sisältöä ohjaa erityisesti terveydenhuoltolaki, vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki sekä useat erityislait, jotka määrittävät kuntoutuksen järjestämisen vähimmäisvelvoitteet hyvinvointialueella. Esimerkkeinä työikäisten kuntoutuspalveluista ovat lääkinnällinen kuntoutus (esimerkiksi fysioterapia ja toimintaterapia) sekä sosiaalinen- ja psykososiaalinen kuntoutus. Työkykyä tukeva kuntoutuspolku vaatii työkykyselvityksen ja sen perusteella tarjottavan kuntoutuskokonaisuuden- ja polun. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Tampereen malli, josta olemme kirjoittaneet aiemmin verkkolehdessä.

Kuntoutus ei ole vain yksilön hyvinvoinnin tukemista, vaan se vaikuttaa myös laajemmin yhteiskuntaan ja terveydenhuollon kustannuksiin. Hyvin suunnitellut kuntoutuspalvelut ja palvelupolut voivat vähentää hoitokustannuksia, parantaa ihmisen elämänlaatua ja tukea ihmisten osallistumista yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Järjestöillä on tärkeä rooli sekä palveluja täydentävänä toimijana, kumppanina että palveluntarjoajana.

Kuntoutuspalvelujen rooli terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä

Työikäisten kuntoutus on tärkeä osa työkyvyn ylläpitämistä ja parantamista. Useimmat kohtaavat elämänsä aikana fyysisiä ja psyykkisiä vastoinkäymisiä, vammautumisia ja sairauksia, jotka voivat heikentää heidän työ- ja toimintakykyään. Kuntoutuspalvelut auttavat ehkäisemään tai vähentämään työ- ja toimintakyvyn haasteita ja tukevat työelämässä jaksamista tai sinne palaamista. Kuntoutus voi myös nopeuttaa työkyvyn palautumista esimerkiksi sairausloman jälkeen.

Hyvinvointialueilla kuntoutuspalveluiden saatavuus ja laatu ovat ratkaisevia tekijöitä väestön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntoutus voi olla myös erilaisten palveluiden yhdistelmä, kuten fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja sosiaalista kuntoutusta. Myös digitalisaation keinojen hyödyntäminen voi parantaa palveluiden saavutettavuutta ja mahdollistaa joustavampia ratkaisuja, kuten etäkuntoutusta niille, joille etäpalvelu sopii.

Kuntoutus palvelujärjestelmän kustannustehokkuuden lisääjänä

Kuntoutuspalvelut eivät ole ainoastaan yksilön hyvinvointia tukevia, vaan niillä on myös merkittävä rooli terveydenhuoltojärjestelmän kustannustehokkuuden parantamisessa. Laadukkaasti ja oikea-aikaisesti toteutetut kuntoutuspalvelut voivat vähentää pitkäaikaishoitojen ja sairaalahoitojen tarvetta. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus voi vähentää leikkausten ja muiden kalliiden toimenpiteiden tarvetta, kun taas mielenterveyspalveluiden kuntoutus voi estää pitkäaikaisten mielenterveysongelmien ja jopa työkyvyttömyyden kehittymisen.

Hyvinvointialueiden resurssit ovat rajalliset, joten kuntoutuspalveluiden tehokas käyttö vapauttaa resursseja muille sektoreille ja voi vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Tämä tekee kuntoutuspalveluista taloudellisesti järkevän investoinnin, joka maksaa itsensä takaisin asukkaiden parantuneen terveyden ja työ- ja toimintakyvyn muodossa.

Saatavuus ja kohdentuminen haasteena hyvinvointialueilla

Kuntoutuspalveluiden järjestämiseen liittyy kuitenkin myös haasteita. Yksi keskeisistä haasteista on palvelujen saatavuuden epätasaisuus eri alueilla. Hyvinvointialueilla tulisikin pyrkiä varmistamaan, että kuntoutuspalvelut ovat tasapuolisesti saatavilla ja saavutettavissa sekä eri alueilla että eri sosioekonomisissa ryhmissä, ja että niiden laatu on yhtenäinen.

Palveluiden kehittämiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kuntien, hyvinvointialueiden, työ- ja perusterveydenhuollon sekä kolmannen sektorin välillä. Integroitu palvelumalli, jossa eri toimijat tekevät yhteistyötä, parantaa kuntoutuksen laatua ja saatavuutta sekä saavutettavuutta.

Teksti: Veera Luoto – sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori

Osa 2 – Järjestöt hyvinvointialueen kumppanina kuntoutumisessa