
Kaikukortti on palvelu, joka mahdollistaa vähävaraisille henkilöille osallistumisen ilmaisiin Kaikukortti-verkoston kulttuuritapahtumiin ja liikuntapalveluihin. Kaikukortilla voi päästä valtakunnallisesti maksutta museoihin, teattereihin, konsertteihin, festivaaleille tai vaikkapa uimahalleihin. Kaikukortti-paikkoja on rajoitettu määrä.
Kaikukortteja voivat saada Kaikukortti-verkostoon kuuluvien sosiaali- ja terveyshuollon (sote) tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) toimijoiden sekä joidenkin järjestöjen asiakkaat. Asiakkuus edellyttää vähintään 16 vuoden ikää ja tiukkaa taloudellista rahatilannetta. Kaikukortti on aina henkilökohtainen. Kaikukorttia käyttävän on pyydettäessä esitettävä henkilöllisyytensä.
Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia lippuja myös omille alle 18-vuotiaille lapsille, lapsenlapsille tai uusperheen lapsille samaan tilaisuuteen, johon itsekin osallistuu. Alaikäisten lasten määrä merkitään Kaikukortin myöntämisen yhteydessä sekä Kaikukorttiin että Kaikukortti-rekisteriin eli Kaikukantaan. Kaikukannasta kulttuuri- tai liikuntapalvelun tarjoaja voi tarkistaa lippuun oikeutetun henkilöllisyyden sekä kyseiseen korttiin ilmoitettujen lasten määrän.
Kaikukannassa on tällä hetkellä yli 20 000 voimassa olevaa Kaikukorttia. Kaikukantaa voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Kaikukortti täyttää tänä vuonna 10 vuotta!
Kulttuuria kaikille -palvelu aloitti toimintansa vuonna 2003 kulttuurialan yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vuonna 2010 palvelu selvitti, millaisilla keinoilla voitaisiin työskennellä vahvemmin taloudellisen ja sosiaalisen saavutettavuuden edistämiseksi. Erityisesti palvelu halusi selvittää mahdollisuuksia turvata tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevien henkilöiden oikeuksia osallistua kulttuuripalveluihin hyvin edullisesti tai jopa maksutta.
Kaikukortin kehitys käynnistyi Kulttuuripassin pilottihankkeella Espoosta 2014 ja jatkona Kainuusta 2015 (9/2014–12/2015). Ensimmäisessä vaiheessa oli monien valtakunnallisten köyhyysasiantuntijoiden muassa Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri Juha Keränen. Hän oli mukana myös hankkeen myöhemmissä kehityshankkeissa, kuten Kaikukanta-jatkohankkeiden ohjausryhmissä (Kaikukanta 2.0, OKM, 2022–2023 sekä Kaikukortti vaikuttaa, STM, 2022–2024).

Kaikukortin käyttö
Kaikukortteja rekisteröitiin vuonna 2015 yhteensä 1000 kpl. Vuoteen 2024 mennessä määrä on kasvaut 20 090 voimassa olevaan käyttäjään. Verkostossa olevien kuntien lukumäärä kasvoi vuoden 2015 Espoosta vuoteen 2025 mennessä yli 100 kuntaan. Kattava luettelo Kaikukortin piirissä olevista kulttuuri- ja liikuntapalveluista löytyy Kaikukortin omilta verkkosivuilta.
Kaikukanta
Kaikukanta kehitettiin Kulttuuria kaikille -palvelun uusimman projektin tuotteena. Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelu on kansallinen Kaikukanta, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2021. Kantaa laajennetaan uuteen Kaikukanta 2.0 -versioon alkuvuodesta 2025. Kantaan tulee uusina ominaisuuksina mm. mobiilisovellus OmaKaiku. Mobiili-Kaikukortin aplikkaatio toimii Android- ja iOS (Applen iPhone) -ympäristöissä.
Mobiili-Kaikukortti on luotu pahvisen Kaikukortin rinnalle. OmaKaiku-portaali eli verkkosivuversio Kaikukortista mahdollistaa Kaikukortin haltijan seurata oman Kaikukortin käyttöä sekä selata Kaikukortti-kohteiden tiedottamia tapahtumia. Portaalilla voi antaa myös palautetta palvelusta sekä saada muistutuksia lunastamiensa lippujen käytöstä.
Kaikukannassa oli vuonna 2021 rekisteröityneenä yhteensä 10 575 jaettua korttia. Kaikukorttia olivat aikuiset käyttäneet Kaikukannan rekisterin mukaan vuosina 2021–2025 yhteensä 164 000 kertaa. Lasten käyttöaste oli yli 32 000 käyttökertaa.

Ketkä voivat saada Kaikukortin?
Kaikukortin saamiseen vaikuttaa ensisijaisesti Kaikukortin verkosto. Oheisesta kartasta käy ilmi, millä paikkakunnilla Kaikukortti jo on. Voihan olla, että Kaikukortti olisi tulossa jo omalle kunnallesi, vaikka sitä ei vielä kartasta löydy. Lisäksi kortin hakijan tulee olla kortteja jakavan sosiaali- ja terveysalan tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alan toimijan tai tiettyjen järjestöjen asiakas. Kortin saajan tulee olla vähintään 16-vuotias ja olla tiukassa rahatilanteessa.
Jos Kaikukortti vanhenee, sen voi uusia vain kortin jakaneessa toimipisteessä. Uusimisen ehtona on, että hakija on yhä tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kaikukortti on voimassa vuoden kerrallaan.
Kaikukortti käy tällä hetkellä Hämeessä, Kainuussa, Lapissa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Savossa, Uudellamaalla sekä mm. Ruotsissa Haaparannassa. Helsinki ja Vantaa tekivät Pop Up -kokeiluja Kaikukortin kanssa vuonna 2024 ja ne jatkuvat vuoden 2025 puolelle.
Kulttuurikaveri
Jos osallistuminen pienryhmässä tai kahdestaan Kaikukortteja jakavan työntekijän kanssa kiinnostaa, asiaa kannattaa tiedustella kortteja jakavalta taholta. Kaikukorttia jakavat tahot käyttävä yhteisökorttia, jolla osallistuminen onnistuu yhdessä.
Joillakin alueilla on vapaaehtoisia kulttuurikavereita, jotka voivat lähteä mielellään mukaan kulttuuritapahtumiin. Kulttuurikavereita eli -luotseja on yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Kulttuurikavereista pitäisi löytyä lisätietoa kunkin paikkakunnan kulttuurikaveritoiminnasta. Toiminta ulottuu laajemmallekin kuin vain Kaikukortti-toimintaan. On olemassa myös luontokavereita tai esim. Tampereella liikuntaluotsi. Parasta kulttuurikaveritoiminnassa on, että kunta saa toiminnalla kasvatettua omaa hyte-kerrointaan, jolloin kunta voi myös taloudellisesti hyötyä toiminnasta.
Kulttuurikalveita mainostavat verkkosivuillaan mm. Espoo, Helsinki, Kauhava, Keuruu, Nivala, Nokia, Orivesi, Parainen, Pietarsaari, Pohjanmaan kumppanuusverkosto, Rovaniemi, Satakunta, Seinäjoki, Suomen Punainen Risti, Vaasa, Ylivieska, Lähellä.fi sekä muutamat kulttuuria tarjoavat tahot.
Teksti: Juha Keränen, Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri

Lähteet:
- Kaikukortin kotisivut: https://kaikukortti.fi/
- Kaikukortin esittelyvideo: https://kaikukortti.fi/euroopan-komissio-suomessa-on-julkaissut-videon-kaikukortista/
- Kulttuuria kaikille -palvelun kotisivut: https://www.kulttuuriakaikille.fi
- TVYtter #2/2015: https://tyottomat.fi/images/tvytter/tvytter-2015-2.pdf#page=29

