”Minkälaiseen ihmiskäsitykseen tämän ajan puhe pohjautuu?”

Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä on huolissaan siitä, että Suomessa köyhyys ymmärretään usein yksilöstä johtuvaksi ongelmaksi, ja se vaikuttaa suoraan poliittiseen päätöksentekoon. Tuloerot ovat koko ajan kasvaneet ja keskustelukulttuuri kärjistynyt. Kun valtiontaloutta laitetaan kuntoon, tehtävien toimien vaikutukset tulee Särkelän mukaan aina arvioida huolellisesti etukäteen.

Ensi- ja turvakotien liitto pyrkii vaikuttamaan lapsiperheköyhyyteen ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Riitta Särkelä toimii erilaisissa verkostoissa, tapaa päättäjiä ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden järjestöjen ja 31 jäsenyhdistyksensä kanssa.

– Liittomme näkee köyhyyden yhteiskuntapoliittisena ja rakenteellisena kysymyksenä, emme yksilön ongelmana tai laiskuutena niin kuin se näyttää joidenkin päättäjien mielessä piirtyvän. Juurisyy kasvavalle köyhyydelle ei ole ihmisten laiskuus, pääsihteeri painottaa.

Tuloerot ovat kasvaneet pikkuhiljaa. Kokemusmaailmat hyvin toimeentulevien ja niiden ihmisten välillä, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa, eroavat niin paljon, etteivät hyvin pärjäävät pysty ymmärtämään vaikeuksissa olevien arjen haasteita.

– Minkälaiseen ihmiskäsitykseen tämän ajan puhe pohjautuu? Liikaa ajatellaan niin, että olemme ”me”, jotka hoidamme asiamme ja pärjäämme ja ”ne”, jotka eivät huolehdi asioistaan eivätkä lapsistaan ja vieroksuvat työtä.

Pääsihteeri muistuttaa, että kenelle tahansa voi tapahtua asioita, jotka suistavat elämän raiteiltaan. Esimerkiksi vakava sairastuminen tai vammautuminen voi johtaa köyhtymiseen.

Yhä useampi perhe on riippuvainen toimeentulotuesta

Ensi- ja turvakotien liiton uuden strategian yksi painopiste on ” Lapsen oikeudet toteutuvat ja lapsiperheiden sosiaalinen, emotionaalinen ja taloudellinen köyhyys vähenee.” Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät väistämättä lapsiperheköyhyyttä. Särkelä muistuttaa, että Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Siinä turvataan lapsen oikeus riittävään huolenpitoon ja toimeentuloon.

– Suomi on saanut huomautuksia perusturvan riittämättömästä tasosta. Lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut, ettei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja sosiaaliturvaan, jotka entisestään lisäävät lapsiperheköyhyyttä. On surullista, että etuusleikkausten kasautuvia vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Sosiaali- ja terveysministeriö teki syksyllä vaikutusten arviointia, mutta niillä ei ollut vaikutusta päättäjien ratkaisuihin, Särkelä toteaa.

Hän tuo esiin, että hyvinvointialueilla ei ole varauduttu lisääntyvään toimeentulotuen tarpeeseen. Päinvastoin: budjetit ovat alijäämäisiä ja palveluita joudutaan supistamaan. Korona-aika koetteli monen lapsiperheen toimeentuloa, jota tulevat leikkaukset edelleen huonontavat. SOSTE:n laskelmien mukaan lapsiperheköyhyys koskettaa jatkossa 17 000 lasta aiempaa enemmän.

– Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää vähintään 47 000 ihmisellä. Pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve kasvaa ja yhä useampi perhe tulee toimeentulotuesta riippuvaiseksi. Perheiden tulot eivät siitä huolimatta juurikaan kohene.

Ensi- ja turvakotien liiton laskelmien mukaan esimerkiksi peruspäivärahalla olevan ja osa-aikatyötä tekevän yhden alle 3-vuotiaan lapsen yksinhuoltajan tulot Helsingissä putoavat leikkausten seurauksena 321 euroa kuukaudessa.

Vähävaraisten perheiden lapset ovat vaarassa syrjäytyä

Särkelän mukaan vähävaraisten perheiden lapsilla on suuri riski syrjäytyä.

– Jos rahat ovat perheissä todella tiukoilla, se vie tulevaisuuden näköaloja. Lapset joutuvat kantamaan huolta esimerkiksi siitä, riittävätkö rahat ruokaan, mikä ei kuuluisi lasten vastuulle. Tiedämme tutkimuksista, että vähävaraisissa perheissä eläneillä lapsilla on muita lapsia enemmän vaikeuksia terveyden ja mielenterveyden kanssa, kouluttautumisessa ja työllistymisessä. Kaikkein vaurioittavinta on vauvaperheköyhyys, sillä vauva- ja odotusaikana vanhemman stressi vaikuttaa lapseen.

Rahanpuute sulkee monet lapset ulkopuolelle harrastuksista, lomamatkoista ja kaverisynttäreiltä. He kokevat ulkopuolisuutta ja saattavat joutua kiusatuiksi. Lasten ja heidän vanhempiensa mielenterveys- ja päihdeongelmat lisääntyvät, kun krooninen pula rahasta kiristää kaikkien pinnoja, ja riski perheväkivaltaan kasvaa. Köyhyys on vaarassa myös siirtyä sukupolvelta toiselle.

– Köyhyyden periytyminen on sosiaalista periytymistä: jos ihmisellä on alhainen tulotaso ja hän elää köyhyydessä, pystyykö hän kouluttautumaan? Tukea ja mallia ja kannustamista opiskeluun ei välttämättä silloin ole, eikä ehkä voimavarojakaan, Särkelä pohdiskelee.

Naisten ja lasten aseman turvaajana jo pian 80 vuotta

Toisen maailmansodan päättyessä Suomessa monet lapset syntyivät avioliiton ulkopuolisissa suhteissa ja myös lapsisurmia tapahtui. Ensi- ja turvakotien liitto perustettiin vuonna 1945 turvaamaan erityisesti niiden naisten asema, jotka olivat saaneet lapsen avioliiton ulkopuolella, sekä heidän lastensa oikeudet.

Alussa Ensikotien liiton nimellä toiminut järjestö teki työtä vauva- ja pikkulapsiperheiden parissa. Vuonna 1979 alettiin perustaa turvakoteja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ihmisille. 1990-luvun lopulla mukaan tuli kuntoutus sellaisille lasta odottaville ja vauvaperheille, joissa oli päihdeongelma, ja tuorein liiton toiminnan alue on apu eroperheille tarjottava apu.

Liiton eri puolilla Suomea toimivat jäsenyhdistykset tarjoavat perheille monenlaista tukea. Ne toimivat perhekeskuksissa ja muissa kohtaamispaikoissa hyvinvointialueiden kumppaneina. Ensikodeissa ja vauvaperheiden päiväryhmissä opetellaan yhdessä muun muassa vauvanhoitoa ja hyvää vuorovaikutusta vauvan kanssa sekä arkielämän taitoja ammattilaisten ja vertaisten tuella.  

– Viime vuonna yhdistysverkostomme kautta autettiin 21 691 apua tarvitsevaa ihmistä henkilökohtaisesti. Lisäksi vertaisryhmissä ja kohtaamispaikoissa oli 26 533 osallistumiskertaa. Yli 65 prosenttia yhdistystemme asiakkaista koki, että heidän hyvinvointinsa koheni asiakkuuden aikana, Särkelä mainitsee.

Pääsihteeri korostaa, että valtiontalous pitää saada kuntoon. Toimien vaikutukset pitää kuitenkin arvioida huolella etukäteen ja leikkauksia ei saa tehdä jo entuudestaan vaikeuksissa olevien ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella.

– Huonoilla sosiaaliturvan ja palvelujen leikkauksilla vain siirrämme kustannuksia toisaalle ja synnytämme suurta inhimillistä kärsimystä. Monet pohtivat, onko heille taloudellisesti mahdollista hankkia lapsia. Meillä ei ole varaa menettää yhtään vauvaa, lasta tai nuorta sen takia, että kuvittelemme heiltä leikkaamalla rakentavamme kestävämpää yhteiskuntaa. Riittävä sosiaaliturva ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kannattava investointi, eivät vain kuluerä. Talous ei ole itseisarvo, eivätkä talouden rattaat pyöri ilman hyvinvoivia ihmisiä, Särkelä muistuttaa.

Teksti: Milla Suonio, Kuva: Tiuku Pennola

Lue verkkolehdestämme myös ajankohtaiset artikkelit toimeentulotuesta: Millaisia vaikutuksia on pitkittyneellä toimeentulotuen käytöllä? ja Onko toimeentulotuki uusi normaali?