Monipuolista työkyvyn tukea Pirkanmaan hyvinvointialueen mallilla

Monipuolista työkyvyn tukea Pirkanmaan hyvinvointialueen mallilla

Tampere on ollut jo pitkään edelläkävijä työttömien ja heikossa työmarkkinatilanteessa olevien sekä työkyvyn haasteita kohtaavien asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin hoitamisessa ja tukemisessa. Nyt palvelut ovat laajentuneet koko Pirkanmaan hyvinvointialueelle.

Palveluissa on huomioitu erilaiset palvelutarpeet: terveydentila ja työkyky sekä niiden ylläpito, palauttaminen ja ongelmien ehkäiseminen tai työkyvyttömyyden toteaminen vaativat kukin eritasoista tukea ja eritasoisia selvittelyitä. Tämän vuoksi palvelut on keskitetty erilaisiin palvelutarpeisiin vastaaviin yksiköihin ja tiimeihin. Millaisia nämä palvelut Pirkanmaan hyvinvointialueella ovat?

Työkyvyn tuen tiimit sosiaali- ja terveysasemilla

Työkyvyn arvioinnin ja tuen palvelut on tarkoitettu kaikille Pirkanmaan hyvinvointialueen asukkaille: työkyvyn tuen tiimiltä asiakas saa ohjausta ja tukea työllistymiseen, työelämässä pysymiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen erityisesti silloin, kun terveysongelmat alentavat työkykyä tai työtön tarvitsee tukea hyvinvointiinsa.

Työkyvyn tuen tiimit työskentelevät sosiaali- ja terveysasemilla: Minun tiimini -mallia otetaan parasta aikaa vaiheittain käyttöön. Mallin tavoite on, että asukas saa tarpeidensa mukaista moniammatillista tukea terveyteen, työkykyyn, psyykkiseen tai sosiaaliseen hyvinvointiin. Tiimiin voi kuulua esimerkiksi terveydenhoitaja, sosiaaliohjaaja, omavalmentaja, liikuntaneuvoja tai lääkäri, asiakkaan tarpeitten mukaan.

Työttömän terveystarkastus

Työttömällä on lakisääteinen oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen, joka järjestetään terveydenhoitajan vastaanotolla. Pirkanmaan hyvinvointialueella työttömäksi jääneellä tai toistuvasti lyhytaikaisissa työsuhteissa olevalla on mahdollisuus hakeutua maksuttomaan terveystarkastukseen omatoimisesti. Asiakas voidaan ohjata terveystarkastukseen myös esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaalitoimesta tai työttömille palveluja tarjoavalta taholta. Terveystarkastuksen tarkoituksena on edistää asiakkaan terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä.

Terveystarkastukseen kuuluvat tarvittaessa laboratoriokokeet, keuhkojen toimintaa mittaavat kokeet, pituuden, painon ja verenpaineen mittaaminen, alkoholin käyttöä ja diabeteksen riskiä mittaavat testit sekä mielialakysely. Tarkastuksessa tehdään myös elämäntapahaastattelu. Tarpeen vaatiessa asiakas voidaan ohjata kertaluontoiselle maksuttomalle lääkärikäynnille. Lisäksi asiakas saa tarvittaessa jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteen tehosteen.

Kuntoutustutkimus yliopistollisessa sairaalassa

Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata terveyskeskuksen, työterveyshuollon, yksityisen lääkärin tai sairaalan poliklinikan lähetteellä Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS:iin asiakkaalle maksuttomaan kuntoutustutkimukseen, jossa selvitetään asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Asiakkaan tavoitteena voi olla työelämässä pysyminen tai työelämään paluu, koulutukseen tai työelämään johtavan polun suunnittelu, arjessa pärjäämisen parantaminen tai työkyvyttömyyden tai osatyökykyisyyden arvioiminen.

TAYS:in kuntoutumistutkimuksessa kartoitetaan asiakkaan terveydentilaa, yksilöllisiä vahvuuksia ja elinympäristön vaikutusta työ- ja toimintakykyyn. Lisäksi selvitetään, millainen kuntoutus asiakkaalle soveltuisi. Asiakkaan kanssa laaditaan kuntoutussuunnitelma työ- ja toimintakyvyn kohentamiseksi tarvittavien toimenpiteiden avulla. Tarvittaessa mukaan otetaan esimerkiksi Kelan tai työllisyyspalveluiden ammattilaiset. Asiakasta tuetaan myös itse kuntoutukseen hakeutumisessa ja lomakkeiden täyttämisessä.

Pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittely hyvinvointialueella

Pirkanmaan Hyvinvointialue järjestää asiakkaalle maksutonta eläkeselvittelypalvelua. Eläkeselvittelyn palvelut ovat suunnattu pitkäaikaistyöttömille, joilla on vaikeuksia selviytyä terveydentilan ja toimintakyvyn rajoitteiden takia työelämässä. Eläkeselvittelyn tehtävänä on selvittää ja arvioida työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutuksen ja eläkkeen saamisen mahdollisuuksia. Tämä vaatii yleensä useita vastaanottokäyntejä. Osana eläkeselvittelyä tehdään terveystarkastus, laboratoriokokeita, sosiaalisen tilanteen kartoitusta sekä tarvittaessa psykologisia tutkimuksia tai kuvantamisia.

Lääkäri arvioi työ- ja toimintakykyä ja sen rajoitteita sekä kuntoutusedellytyksiä työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten. Asiakkaan työkykyselvityksen etenemisen seuranta ja jatkotoimenpiteisiin ohjaaminen on myös yksikön vastuulla.

Eläkeselvittelyyn pääsee sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden, asumisyksiköiden ohjaajien tai kolmannen sektorin toimijoiden tekemällä lähetteellä. Arviointi eläkeselvittelyiden aloittamisen tarpeesta tehdään lähetteen ja potilastietojen perusteella.

Suomi tarvitsee parempaa työkyvyn ylläpitoa

Ikärakenteen muuttuessa ja väestön vanhetessa Suomi tarvitsee yhä enemmän työkykyistä väestöä. Suomella ei ole varaa menettää työvoimaa, joten laadukas työkyvyn tukeminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen pitäisi saada ympäri Suomen osaksi peruspalveluja.

Työkyvyn tuki tarkoittaa toisaalta kaikkia niitä palveluja ja keinoja, joilla voidaan tukea henkilön työllistymistä, kuntoutumista ja työhön paluuta, että myös työkyvyn puheeksi ottamista peruspalveluissa ja varhaista puuttumista työkyvyn ongelmiin.

Lue lisää aiheesta:

Kerätär, R., Oivo, T. (2018) Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet: Selvityshenkilöiden raportti.

Koskenvuo, K., Laaksonen, M., Blomgren, J., Pösö, R., Seppänen-Järvelä, R., & Näsi, E. (2021). Selvitys kuntoutustukea saaneista: Aiempi tutkimus ja rekisteriseuranta vuonna 2015 kuntoutustuen aloittaneistaKela.

Normia-Ahlsten, Leena; Riisalo-Mäntynen, Tuuli; Karjalainen, Jarno; Turkia, Tiina; Sahrio, Anne; Salmi, Sanna-Maria; Pitkäranta, Sanna (2023). Työkyvyn ja työllistymisen tuki hyvinvointialueilla: suositukset toimintamallien käyttöönottoon.

Perhoniemi R, Blomgren J, Laaksonen M. (2024) Vain hyvin harva työkyvyttömistä työttömistä pääsee kiinni vakiintuneeseen työhön. Kelan tutkimusblogi.

STT. 2024. Väitös: Sosioekonomiset tekijät ja mielenterveyspalvelut vaikuttavat merkittävästi työkyvyttömyyseläköitymiseen Suomessa.

Vinho, T., Luoto, R. (2024) Kelan asiantuntijalääkärit: lääkärinlausuntojen puutteet vaikeuttavat ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arviointia. Kelan tutkimusblogi.

nuoli