Pohjois-Savon hyvinvointialueella panostetaan työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden kehittämiseen

Työllisyyden edistämisen ekosysteemi on kokenut muutoksia useiden, lähes samanaikaisten palvelujärjestelmäuudistusten vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden muutosvaihe on edelleen käynnissä, minkä lisäksi TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2025 alussa kunnille. Pohjois-Savon alueelle muodostui kolme työllisyysaluetta: Ylä-Savo, Kuopio ja Keski-Savo. 

Pohjois-Savossa työkyvyttömyys- ja sairastavuusindeksit ovat maan korkeimpia. Sairastavuuden osalta erityisesti mielenterveyden häiriöiden sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien esiintyvyys on korkeaa. Lisäksi osassa Pohjois-Savon kunnista työttömyydessä korostuu korkea pitkäaikaistyöttömien määrä ja nuorten työttömyyden kasvu.

Pohjois-Savon hyvinvointialueelle myönnettiin vuosiksi 2023–2024 valtionavustusta (Suomen kestävän kasvun ohjelma) maakunnan asukkaiden työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden ja yhdyspintatyön toimintamallien kehittämiseen. Osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta pilotoitiin monialaista työkyvyn tuen tiimin toimintamallia sekä IPS-työhönvalmennusta.

IPS-työhönvalmennus (IPS Sijoita ja valmenna! – toimintamalli, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3) | Innokylä) toiminta jatkui pilotoinnin jälkeen osana hyvinvointialueen aikuispsykiatrian palveluita. Työkyvyn tuen tiimin toimintamallin pilotointia on laajennettu koko hyvinvointialueen kattavaksi kuluneen vuoden aikana sisäisen kehittämisprojektin kautta.

Monialainen työkyvyn tuen tiimi nopeuttaa asiakkaiden palveluprosesseja sekä ammattilaisten välistä yhteistyötä

Monialaisen työkyvyn tuen tiimin tavoitteena on toimia verkostomaisesti asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaten. Vuosina 2023–2024 toteutusta pilotista saatiin Nordic Healthcare Groupin laatimassa vaikuttavuusarvioinnissa viitteitä muun muassa parantuneesta yhteistyöstä sekä asiakashyödyistä monialaisesti toteutetuissa ja asiakaslähtöisissä palveluissa.

Hyvinvointialueen sisäisesti toimintamallista koettiin hyötyä erityisesti työikäisten sosiaalipalveluiden sekä perusterveydenhuollon välisten palveluiden yhteensovittamisen kohentumisena. Työkykykoordinaattorin tai terveydenhoitajan keräämien esitietojen sekä lääkäriresurssin ja osaamisen keskittämisellä pystytään mahdollisesti tehostamaan perusterveydenhuollon lääkäriresurssin käyttöä ja vähentämään niin sanottua häiriökysyntää, mikä on toimintamallin vaikuttavuutta lisäävä tekijä.

Voit lukea toimintamallista sekä sen vaikutuksista tarkemmin: Työkyvyn tuen tiimi, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3) | Innokylä

Työkykykoordinaattori viitoittaa nuorten kuntoutuspolkuja

Tämän vuoden jatkokehittämisessä asiakaskohderyhmänä ovat nuoret aikuiset (18–35-vuotiaat), jotka ovat työelämän ulkopuolella, mutta joiden työ- ja toimintakyvyssä on edellytyksiä kohentumiseen – kohti kuntoutumista ja/tai työelämää. Työkykykoordinaattorin vastaanotolle ohjautuvat erityisesti nuoret aikuiset, joiden kuntoutumisen polulla tarvitaan palveluiden yhteensovittamista. Kehitystyössä tarkastellaan myös työkyvyn tuen tiimin ja työkykykoordinaattoreiden roolia osana lakisääteistä työllistymisen monialaisen edistämisen prosessia, eli TYM-yhteistoimintamallia.

Työkykykoordinaattori laatii arvion asiakkaan työkyvyn nykytilasta ja muodostaa yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelman työelämään suuntautuvasta kuntoutuspolusta. Työkykykoordinaattorin arvio perustuu keskusteluihin, itsearviointimittareihin sekä aiempiin asiakirjoihin, kuten koulutodistuksiin ja työllisyys- sekä sosiaalipalveluissa laadittuihin arvioihin ja suunnitelmiin. Työkyvyn tuen tiimiin kuuluu lisäksi työttömien terveystarkastuksia suorittava ammattilainen sekä kuntoutukseen perehtynyt lääkäri. Lääkäri on tarvittaessa mukana kuntoutussuunnitelman sekä mahdollisten lausuntojen laatimisessa.

Työkykykoordinaattori voi nopeuttaa asiakkaiden palvelupolkuja merkittävästi, kun lääkärin vastaanotolla on käytettävissä kattavat esitiedot ja työkyvyn tuen tarve on määritetty tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi nuorten ammatillisen kuntoutuksen kohdalla on tunnistettu, että lääkärinlausuntoa voidaan joutua odottamaan perusterveydenhuollon jonossa kuukausia, vaikka tiettyjä palveluita voidaan myöntää ilman lääketieteellistä lausuntoa.

Vastaanottotyön lisäksi työkykykoordinaattoreita voidaan konsultoida työkyvyn tuen asioissa. Merkittävin osa konsultaatioista tehdään kuntien työllisyyspalveluista, työikäisten sosiaalipalveluista sekä perusterveydenhuollosta. Työkykykoordinaattori toimii asiakkaan palveluprosessissa myös asiakasvastaavana, kooten asiakkaan tarvelähtöisesti monialaisen ammattilaisverkoston edistämään asiakkaan työkyvyn tuen ja työllistymisen polkua.

Työkyvyn tuen tiimien tulevaisuuden näkymät

Työkyvyn tuen tiimin ja työkykykoordinaattorin työtehtävän pilotoinnin jälkeinen tulevaisuus on hyvinvointialueellamme vielä määrittämättä. Hyvinvointialueiden tiukka taloustilanne luo haasteet uusien työtehtävien perustamiseen.

Hyötyjä on kuitenkin nähtävissä. Kuten aiemmin todettiin, työkyvyn tuen tiimeillä ja työkykykoordinaattoritoiminnalla voidaan kohentaa niin yhdyspintojen kuin hyvinvointialueen sisäistä palveluiden yhteensovittamista. Työkyvyn tuen tiimin moniammatillisella ja -alaisella yhteistyöllä pystytään nopeuttamaan asiakkaiden palvelupolkuja, kohti työelämää sekä työkykyä edistäviä kuntouttavia palveluita. Huomioitavaa on, että monialainen verkostotyöskentely vaatii toteutuakseen maakunnan työllisyyden edistämisen yhdyspintojen tiivistä yhteistyötä yhteisten asiakkaiden palveluprosesseissa.

Teksti:

Kalle Onnela, projektipäällikkö

Veera Kaija, projektisuunnittelija – työkykykoordinaattori

Kirjoittajat työskentelevät Pohjois-Savon hyvinvointialueella työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden kehittämisessä, osana peruspalveluiden Työkyvyn tuen tiimin laajentaminen -projektia.