Ruoka-avun tarve kasvaa ja toimintaympäristö on muutoksessa

Ruoka-avun tarve kasvaa samalla, kun ruoka-apuun käytet­tä­vän hävi­kin määrä vähe­nee. Tämä kehi­tys­kulku on jatku­nut aina­kin vuodesta 2020, jolloin Ruoka-apu.fi alkoi kerätä tietoa ruoka-avun toimi­joilta tilan­ne­kat­saus­ky­se­lyillä.

Viimei­sin kysely koski vuotta 2024, ja siihen vastasi yhteensä 286 Ruoka-apu.fi-verkkopalveluun rekis­te­röi­ty­nyttä ruoka-aputoi­mi­jaa. Vastaa­jat edus­ti­vat järjes­töjä, seura­kun­tia, kuntia, hyvin­voin­tia­lueita ja hävik­ki­ter­mi­naa­leja, ja vastauk­set kattoi­vat arviolta noin kolmas­osan Suomen ruoka-apuken­tän toimi­joista.

Suurin osa (65 %) kyse­lyn ruoka-aputoi­mi­joista jakaa ns. ruoka­kas­seja. Noin puolet järjes­tä­vät yhtei­sö­ruo­kai­luja ja 38 prosent­tia vastaa­jista jakaa aineel­li­sen avun 40 euron arvoi­sia ESR+-maksukortteja ruoka­kaup­poi­hin.

Avuntarvitsijoiden määrä kasvaa ja hävikki vähenee

73 prosent­tia vastaa­jista kertoi asia­kas­mää­riensä kasva­neen vuoden 2024 aikana. Erityi­sesti ruoka-avun tarpeen kasvua kerrot­tiin tapah­tu­neen lapsi­per­hei­den, Ukrai­nasta paen­nei­den ja muiden maahan­muut­ta­nei­den joukossa. Ruoka-apuun turvau­tu­mi­sen taus­talla vaikut­ti­vat muun muassa halli­tuk­sen leik­kauk­set sosi­aa­li­tur­vaan, työt­tö­myy­den kasvu, elin­kus­tan­nus­ten nousu sekä lomau­tuk­set.

Suurin osa Suomessa jaet­ta­vasta ruoka-avusta on hävikki- ja ylijää­mä­ruo­kaa, jonka saata­vuus heiken­tyi edel­lis­vuo­sien tapaan: 63 prosent­tia vastaa­jista kertoi jaet­ta­van ruoan vähen­ty­neen vuoden 2024 aikana. Vähen­ty­mistä on ollut erityi­sesti kaupoista saata­van hävi­kin määrässä. Vähen­ty­nyttä kaup­pa­hä­vi­kin määrää onnis­tut­tiin osit­tain paik­kaa­maan koulu­jen ja keskus­keit­tiöi­den ylijää­mä­ruo­alla. Koulu­jen ylijää­mä­ruo­kaa jakoi 22 prosent­tia vastaa­jista. Hävi­kin vähen­ty­mi­nen on johta­nut mm. siihen, että ruoka-avussa jaet­tava ruoka on yksi­puo­lis­tu­nut, eikä se paikoin riitä kaikille avun­tar­vit­si­joille.

Ruoka-apu.fi:ssä ilmoi­tet­tiin vuonna 2024 yli 43 000 tapah­tu­maa, ja rapor­toi­tu­jen tieto­jen perus­teella ruoka-aputa­pah­tu­missa oli vuonna 2024 aina­kin 375 926 kohtaa­mista. Todel­li­suu­dessa kohtaa­mi­sia oli vielä­kin enem­män, sillä järjes­te­tyistä tapah­tu­mista rapor­toi­tiin vain pieni osa. Ruoka-apu on useim­mi­ten anonyy­mia apua, joten ruoka-avussa kohdat­tu­jen eri henki­löi­den määrää ei tiedetä, ja tavoi­tet­tu­jen henki­löi­den luku­määrä on kohtaa­mi­sia pienempi.

Ruoka-avun rahoitus ja muut toimintaedellytykset

Ruoka-aputoi­mi­joi­den toimin­tae­del­ly­tyk­siä vahvis­tet­tiin loka­kuussa 2024 anne­tulla valtio­neu­vos­ton asetuk­sella ruoka-avun rahoi­tuk­sesta. Vuodelle 2025 ruoka-avun valtio­na­pua hallin­noi ensim­mäistä kertaa Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos, ja rahoi­tus jaet­tiin hyvin­voin­tia­lue­koh­tai­sesti hake­mus­ten ja asukas­lu­vun mukaan järjes­tö­jen ja seura­kun­tien järjes­tä­män ruoka-avun rahoit­ta­mi­seksi.  Hyvin­voin­tia­luei­den tai keskus­kun­tien koor­di­noi­maa ruoka-avun rahoi­tuk­sen mallia testat­tiin jo vuonna 2024. Tänä vuonna hank­keita on jokai­sella hyvin­voin­tia­lu­eella sekä Helsin­gissä, ja mallin tarkoi­tus on vahvis­taa ruoka-aputoi­mi­joi­den ja kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den palve­lui­den välistä yhteyttä.

Ruoka-aputoi­min­nan järjes­tä­mi­sen rahoi­tusta vahvis­tet­tiin valtio­na­se­tuk­sen myötä, mutta monet muut kehi­tys­ku­lut aiheut­ti­vat epävar­muutta ruoka-avun kentällä. Muun muassa muutok­set järjes­tö­toi­min­nan rahoi­tuk­sessa hyvin­voin­tia­lueilla, järjes­töi­hin kohdis­tu­neet leik­kauk­set valta­kun­nal­li­sella tasolla sekä muutok­set palk­ka­tu­ki­toi­min­nassa haas­toi­vat ruoka-aputoi­mi­joita viime vuoden aikana. Hyvin­voin­tia­luei­den vaiku­tus toimin­taan oli vaih­te­le­vaa – osalla alueista yhteis­työ toimi, toisilla rahoi­tus ja työl­lis­tä­mis­mah­dol­li­suu­det heiken­tyi­vät. Ruoka-aputoi­mi­jat kaipa­si­vat lisää resurs­seja toimin­nan kehit­tä­mi­seen ja vapaa­eh­tois­työn koor­di­noin­tiin, jotta tärkeää työtä ihmis­ten kohtaa­mi­sen, ruuan tarjoa­mi­sen, yhtei­söl­li­syy­den ja monen­lai­sen muun tuen anta­mi­sen parissa voitai­siin jatkaa.

Aina­kin osassa hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien koor­di­noi­mia valtio­na­pu­hank­keita on alettu kehit­tää ruoka-avun verkos­toja ja ruoka-aputoi­mi­joi­den ja julki­sen sekto­rin välistä yhteis­työtä. Järjes­tö­jen ja muiden ruoka-aputoi­mi­joi­den ja julki­sen sekto­rin onkin hyvä käydä yhteistä vuoro­pu­he­lua eri tasoilla ruoka-avun ja julkis­ten palve­lui­den saavu­tet­ta­vuu­den kehit­tä­mi­seksi.

Ruoka-avun tilan­ne­kat­saus nro 6

Teksti: Laura Kumpu­niemi — hanke­pääl­likkö, Ruoka-apu.fi sekä Kirk­ko­pal­velu ry