Järjestösihteeri Juha Keränen on työskennellyt Työttömien Keskusjärjestössä 12 vuotta ja tuntee suurimman osan työttömien yhdistysten toimijoista. Hän näkee työttömien puolesta puhuvan Keskusjärjestön tulevaisuuden valoisana.
Juha Keränen hakeutui kirjapainokoulutukseen syksyllä 1983.
– Tein kirjapainohommia 2000-luvun taitteeseen saakka. Kun ihmisillä rupesi olemaan omia tietokoneita, kirjapainotyöpaikat alkoivat vähentyä.
Juha oli työttömänä noin kymmenen vuoden ajan. Hän teki pienimuotoisia kirjapainotöitä, mutta niistä saatu elanto oli vähäistä. Keväällä 2012 Työttömien Keskusjärjestö haki taittajaa palkkatuella. Juha valittiin tehtävään taittamaan Karenssisanomat-lehteä, joka oli nykyisen #tyottomat-verkkolehden edeltäjä. Myöhemmin samana vuonna hänestä tuli järjestösihteeri.
”Yhdistyksissä on mielenkiintoisia ihmisiä”
Juha vastaa Työttömien Keskusjärjestön toteuttamien tilaisuuksien ja hallituksen kokousten järjestelyistä. Hän toimii myös sihteerinä hallituksen kokouksissa.
Järjestösihteeri saa säännöllisesti yhteydenottoja jäsenyhdistyksistä. Monesti Juhalta kysytään erilaisista palkkatukeen liittyvistä ongelmista, ja hän selvittää, minkälaisia ohjeistuksia on olemassa. Kun jollakin paikkakunnalla on suunnitteilla työttömien yhdistyksen perustaminen, Juha matkustaa tarvittaessa paikan päälle auttamaan sen perustamisessa. Myös silloin, kun jossakin yhdistyksessä mietitään koko toiminnan lopettamista, Juha auttaa pohtimaan, miten yhdistys voitaisiin saada pysymään pystyssä.
– Eniten tapaamisia tarvitsisivat ne yhdistykset, jotka eivät ole missään Keskusjärjestön toiminnassa mukana. Jotkut yhdistykset eivät ota meihin mitään kontaktia eivätkä ilmoita muuttuneita yhteystietojaan. Sitten yhtäkkiä saattaa tulla tieto, että yhdistystä ollaan lakkauttamassa. Hienoja onnistumisia ovat ne tilanteet, kun löytyy pieni ryhmä, joka perustaa uuden yhdistyksen jatkamaan toimintaa.
Juhalle merkityksellisiä ovat kohtaamiset jäsenyhdistyksissä toimivien ihmisten kanssa.
– Parasta työssäni on se, että kaikkien näiden vuosien jälkeen tunnen valtaosan yhdistysten toimijoista. Siellä on mielenkiintoisia ihmisiä, joiden kanssa pääsen keskustelemaan ja miettimään, minkälaista yhdistysten toiminta on ja miten se on muuttunut, Juha kiittelee.
Työttömien yhdistyksiä nousi laman keskelle kuin sieniä sateella
Tampereella perustettiin vuonna 1976 tiedotusvaliokunta, joka alkoi tiedottaa työttömyyteen liittyviä asioita ja julkaista Karenssisanomat-lehteä vuodesta 1983 alkaen. Työttömien etuja ryhtyi valvomaan Valtakunnallinen työttömien valtuuskunta. Se rekisteröityi vuonna 1992 nimellä Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry. Vuonna 2017 nimi vaihtui Työttömien Keskusjärjestöksi.
Juha Keränen kertoo, että Keskusjärjestöllä oli 1990-luvun puolivälissä hanke, jonka kautta se palkkasi lukuisia työntekijöitä vuodeksi töihin eri puolille Suomea. Hanke pisti alulle monia työttömien yhdistyksiä. Parhaimmillaan yhdistyksiä oli noin 300. Ensimmäisten ”villien vuosien” jälkeen määrä vakiintui noin 200 yhdistykseen, jotka alkoivat toteuttaa työttömille suunnattua toimintaa vakavissaan. Yhdistysten lukumäärä kääntyi laskuun 2000-luvulle tultaessa.
– Kun lama tuli vuonna 1993, työttömyys räjähti. Yhdistystoimintaan tuli mukaan paljon työttömäksi jääneitä ammattilaisia: muun muassa kirvesmiehiä, jotka rakensivat kokonaisia rakennuksia, ja keittiöihmisiä. Nämä alkoivat pyörittää työttömien yhdistyksiä ja työllistivät sillä tavoin itsensä.
Laman jälkeen työttömyysluvut laskivat tavanomaiselle tasolle, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä jäi suureksi. Työttömien Keskusjärjestön toiminnassa pitkäaikaistyöttömät ovat yhä tärkein kohderyhmä, Juha mainitsee. Mitä pitäisi tehdä, jotta heistä mahdollisimman moni työllistyisi ja pitkäaikaistyöttömyys vähenisi?
– Niille pitkäaikaistyöttömille, joita yritykset eivät halua palkata, voisi olla sellainen työllistävä polku, jossa he tekisivät yhteiskunnan toimintaa edistävää työtä ja saisivat siitä palkkaa. Joukossa on myös sellaisia ihmisiä, joille riittäisi pieni koulutus ja buustaus siihen, että he pääsisivät vapaille työmarkkinoille.
Mikä on yhdistysten tulevaisuus?
Tällä hetkellä Suomessa toimivien työttömien yhdistysten määrä on vakiintunut noin 60 yhdistykseen. Pudotus on valtava huippuvuosiin verrattuna.
– Lait muuttuvat jatkuvasti ja hallitus kiristää työttömien oloja koko ajan enemmän ja enemmän. Koronan jälkeen kuntien rahat ovat vähentyneet, eivätkä ne enää pysty tukemaan yhdistyksiä samalla tavalla kuin aiemmin. Yhdistykset pyörivät aina vaan pienemmällä ihmismäärällä. Kun nuoret eivät enää halua lähteä vapaaehtoistoimintaan, yhdistysten vetäjät ikääntyvät, ja sen seurauksena yhdistyksiä lopetetaan, Juha harmittelee.
Hiljattain 60-vuotispäiviään viettänyt mies sanoo viihtyvänsä niin hyvin järjestösihteerin työssä, ettei aio hakea muita töitä ennen eläkkeelle jäämistään. Hän uskoo, että haastavista ajoista huolimatta Keskusjärjestö ei tule häviämään Suomen järjestökartalta.
– Uskon, että Työttömien Keskusjärjestö muuttuu ajan mukana niin kuin on muuttunut tähänkin asti. Verkostoidumme muiden järjestöjen kanssa. Teemme työtä työttömien eteen vielä pitkään. En näe mitään syytä sille, että toimintamme lakkaisi.
Teksti: Milla Suonio Kuva: Jouko Vatanen
