Yhdenvertaiset terveyspalvelut ovat työttömien perusoikeus

Vuoden 2025 alusta lähtien TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille ja samalla valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautettiin. Uudistuksen myötä TE-palveluista tuli osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja sitä kautta osa jokaisen kunnan peruspalveluja. Uudistuksen tavoitteena on muodostaa palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä. Lisäksi tavoitteena on lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Työllistyminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman riittävää terveyttä ja työkykyä. Tämä asettaa hyvinvointialueiden tarjoamat terveyspalvelut kriittiseksi osaksi kuntien työllisyystyötä.

Työelämässä työntekijältä edellytetään riittävän hyvää terveyttä selviytyä annetuista työtehtävistään. Mikäli työ- ja toimintakyvyssä on jotakin sellaista huomioitavaa, joka mahdollisesti vaikuttaa työtehtävissä selviytymisessä, on tukena useimmiten työterveyshuollon tiimi. On hyvä kiinnittää entistä enemmän huomiota myös työttömän työnhakijan työ- ja toimintakyvyn riittävään arviointiin ja mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin, jotta hän omalta osaltaan kykenisi vastaamaan avoimien työmarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, mikäli terveydentilassa on sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat työtehtävistä suoriutumisessa.

Moni työtön on kokenut tutkimustenkin mukaan vaikeuksia päästä terveyspalveluiden piiriin (Rinne yms, 2023). Lisäksi terveyskeskusteluihin ja ohjeistuksiin sekä jatkopolkujen suunnitteluun toivotaan enemmän aikaa ja tukea. Hyvinvointialueilla on ratkaiseva rooli siinä, että jokainen työtön saa tarvitsemansa tuen ja mahdollisuuden oman työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessissa. Työkyvyn tuen tiimin toimintamalleja on kehitetty Työkykyohjelmassa ja Työkykyohjelman laajennuksessa ympäri Suomen, mutta vielä tarvitaan mallien juurruttamista käytännön toimintaan.

Terveyspalvelut ovat perusoikeus

Terveyspalvelujen tulisi olla kaikkien saavutettavissa yhdenvertaisesti, riippumatta henkilön työmarkkina-asemasta. Hyvinvointialueiden palvelujärjestelmässä ja eri palveluista tiedottamisessa esiintyy vaihtelevuutta. Esimerkiksi työttömien terveystarkastusten ajanvarauksesta ja tarkastusten sisällöstä on vaihtelevia käytäntöjä. Myös tarkastusten toteutustavassa on erilaisia käytäntöjä, ja niitä toteutetaan erilaisin keinoin, kuten lähivastaanotoilla, etävastaanotoilla sekä puhelimitse.

Työttömien terveystarkastukset, mielenterveyspalvelut ja kuntoutus ovat keskeisiä tukipalveluja, jotka edistävät sekä yksilön hyvinvointia että hänen mahdollisuuksiaan palata työelämään. Näiden palvelujen kehittäminen ja jo olemassa olevien palveluiden vahvistaminen ovat tärkeitä askelia kohti yhdenvertaisempaa terveydenhuoltoa ja yhteiskunnallista osallisuutta.

Työttömien tarpeet ovat yksilöllisiä, ja siksi myös tarjottujen palveluiden tulisi olla räätälöityjä. Terveyspalveluiden tulee kytkeytyä saumattomasti kuntien työllisyyspalveluihin, jolloin työtön saa monialaisten palveluiden valikoimatarjottimelta tukea työllistymiseensä. Esimerkiksi mielenterveys- ja/tai akuutin päihdeongelman hoito ja mahdollinen kuntoutus tulee olla ensisijaista toimintaa, ennen kuin työllistymistä voidaan tehokkaasti edistää.

Työllisyys ja hyvinvointi käsikädessä

Hyvä terveys on edellytys työelämään palaamiselle, ja työ voi puolestaan tukea yksilön hyvinvointia. Tästä syystä ennaltaehkäisevien ja jatkuvien palveluiden merkitys on erityisen suuri. Varhainen tuki voi estää tilanteiden pahenemisen ja samalla pienentää hyvinvointialueiden pitkäaikaisia kustannuksia.

Yhteistyö eri toimijoiden, kuntien työllisyyspalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kolmannen sektorin välillä on tärkeää. Yhteiset tavoitteet ja toimintamallit voivat varmistaa, että palvelut vastaavat yksilön tarpeisiin ja tukevat hänen matkaansa kohti työllistymistä.

Tulevaisuuden ratkaisut hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus toimia edelläkävijöinä yhdenvertaisten terveyspalveluiden ja selkeiden jatkopolkujen rakentamisessa. Innovatiiviset ratkaisut, kuten digitaalinen ohjaus, monialaiset palvelukokonaisuudet ja yksilön aktiivinen osallistaminen, voivat tuoda uudenlaista tehokkuutta ja vaikuttavuutta palveluihin. On kuitenkin huomioitava palveluiden tavoitettavuus, niiden logistinen sijainti sekä myös ihmisten valmiudet käyttää esimerkiksi digitaalisia terveyspalveluita. Kun työttömät ohjautuvat tasavertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, on se yksilön hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Lisäksi se on myös hyvinvointialueen sekä työllisyysalueen etu.

Lähteet:

Rinne, H. & Blomgren, J. 2023. Use of outpatient healthcare services before and after the onset of unemployment: A register-based propensity score matched study from Finland.

Työkykyohjelman laajentaminen. 2024.

Ohje tukee työttömien terveystarkastusten toteuttamista. 2023. Sosiaali- ja terveysministeriö.