Terveystarkastus on palvelu, jota käyttää edelleen vain pieni osa työttömistä

Yhä useampi työtön tietää, että hänelle on tarjolla oman hyvinvointialueen maksuton terveystarkastus, mutta ei silti mene sinne, Terveyttä työttömille -toimintakoordinaattori Katriina Lehtovaara kertoo.

Katriina Lehtovaaran mukaan idea työttömien terveyttä ja työkykyä tukevasta Terveydeksi-hankkeesta sai alkunsa Pohjois-Karjalan työttömien yhdistyksissä, joissa työttömyys ja korkea sairastavuus olivat jo pitkään olleet ongelmia. Laki työttömien oikeudesta saada maksuton terveystarkastus oli tullut voimaan vuonna 2011.

– Hanketta varten selvitettiin Pohjois-Karjalan yhdistyksistä, miten huonosti tarkastusten mahdollisuudesta tiedotettiin. Havahduttiin siihen, että monet työttömät ovat tosi sairaita eivätkä tiedä palveluista, jotka heille kuuluisivat. Todettiin, että yksilön ja kansanterveyden tasolla tähän asiaan on tärkeä puuttua. Työttömät ja sairaat käyttävät tutkitusti paljon vähemmän palveluita kuin työikäinen väestö keskimäärin. Usein ne, jotka palveluita eniten tarvitsisivat, käyttävät niitä vähemmän.

Luottamuksen rakentaminen on toiminnan perusta

Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi-hanke käynnistyi Euroopan Sosiaalirahaston tukemana vuonna 2016 ja jatkui vuonna 2020 nimellä Terveydeksi 2.0. Nyt toiminnan nimeksi on vakiintunut Terveyttä työttömille. Katriina Lehtovaara aloitti hankepäällikkönä joulukuussa 2017. Tällä hetkellä hän työskentelee toimintakoordinaattorina tiimissä, jonka työntekijät, terveydenhoitaja Ulla-Maija Kopra ja sosiaalityöntekijä Veera Luoto, käyvät muun muassa Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistyksissä ja Ehkäisevä päihdetyö Ehytin kohtaamispaikoissa tapaamassa työttömiä, ohjaamassa heitä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä tiedottamassa työttömien oikeudesta terveystarkastukseen.

Lehtovaaran mukaan luottamus työntekijöiden ja heidän kohtaamiensa työttömien välillä on rakentunut pikkuhiljaa vuosien varrella. Aluksi hankkeessa jouduttiin kertomaan juurta jaksain, miksi työtä tehdään, mutta nykyisin Terveyttä työttömille -toiminta ja sen työntekijät tunnetaan Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistyksissä jo hyvin, mikä lisää luottamusta. Tärkeä osa toimintaa on työttömän mahdollisuus kahdenkeskiseen luottamukselliseen keskusteluun, jossa hänen tilannettaan kartoitetaan.

– Toimintamme ei korvaa viranomaistyötä, vaan meillä on välittäjän rooli: neuvomme, konsultoimme ja ohjaamme palveluihin. Luottamuksen rakentaminen on ollut tosi iso juttu. On tärkeää, että ihmiset voivat luottaa siihen, että tämä on aidosti luottamuksellista ja tässä mennään asiakkaan etu edellä. Jos työttömällä on huonoja kokemuksia ja päähän potkittu olo, niin luottamus voi olla tosi tiukassa, Lehtovaara muistuttaa.

Voimavaroja verkostoitumisesta

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt on ollut alusta alkaen tiiviisti mukana Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskus STEA:n rahoittamassa Tervettä työttömille -toiminnassa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet myös muun muassa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Sydänliitto, keuhkoterveyttä edistävä Filha, Takuusäätiö ja Kuntoutussäätiö. Terveyttä työttömille on ollut lisäksi mukana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokrassa.

– Kuntoutussäätiön kanssa toteutimme yhdistystoimijoille työkykykoordinaattorikoulutuksia. Halusimme vahvistaa yhdistysten osaamista ja toimijuutta, että he osaisivat ohjata kävijöitään paremmin.

Lehtovaaran mielestä kokonaisvaltainen ihmisen kohtaaminen on tärkeää: kun työttömän terveys paranee, hänen toimintakykynsä vahvistuu, hän kokee voivansa osallistua aktiivisemmin yhteiskunnan toimintaan ja myös voimavarat työn hakemiseen lisääntyvät.

Tukea tarvitsevat työttömien lisäksi myös työttömien terveystarkastuksia tekevät terveydenhoitajat, joista moni tekee tarkastuksia muiden töidensä ohella. Heidän tuekseen syntyi muutama vuosi sitten työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkosto.

– Työttömien terveystarkastuksia tekeviltä hoitajilta oli tullut Sydänliittoon, Suomen Terveydenhoitajaliittoon sekä meille viestejä, joissa he kysyivät neuvoja ja lisätietoja sekä kertoivat olevansa aika yksin työssään. He usein ainoina henkilöinä tekevät sitä työtä eivätkä välttämättä saa siihen mistään tukea. Tältä pohjalta perustettiin terveydenhoitajien verkosto vuonna 2019. Sittemmin verkosto on laajentunut ja vahvistunut ja sen koordinointivastuu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa osana kansallista Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Yhteistyö Terveydenhoitajaliiton ja Terveyttä työttömille -toiminnan kanssa jatkuu tiiviinä, Lehtovaara kuvaa.

Resurssien niukkuus ja kirjavat käytännöt terveystarkastusten haasteena

Toimintakoordinaattorin mukaan kuntien tehtävä on ollut huolehtia työttömien terveystarkastusten järjestämisestä. Vuoden 2023 alusta alkaen vastuu siirtyi hyvinvointialueille. Kunnat ovat voineet itse määritellä esimerkiksi, miten pitkän työttömyyden jälkeen ja kuinka usein työtön on voinut käydä terveystarkastuksessa, joten käytännöt eri kunnissa ovat vaihdelleet paljon.

Tilastojen mukaan Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa asuvat työttömät käyvät erityisen ahkerasti terveystarkastuksissa. Vähiten tarkastuksissa käydään Vantaa-Keravan hyvinvointialueella, missä tarkastukseen on myös vaikea päästä pitkien jonotusaikojen takia. Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta tarkastuksista, sillä monesti tarkastusten kirjaaminen on puutteellista ja epäyhtenäistä, Lehtovaara muistuttaa.

– Kunnissa on kirjattu tietoja eri potilastietojärjestelmiin. Työttömän terveystarkastus on voitu merkitä tavalliseksi käynniksi terveydenhoitajalla. Tarkkaa tietoa on mahdoton saada, mutta terveystarkastuskäynnit vaikuttavat olevan nousussa. Tilastojenkin mukaan tarkastuksia tehdään nyt enemmän, mutta vieläkin hyvin vähän: koko maan tasolla seitsemän prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ilmestyi hiljattain terveystarkastuksen kirjaamisopas, jossa ohjeistetaan, miten tiedot kirjataan järjestelmiin. THL puhuu nyt myös siitä, kuinka paljon terveystarkastukselle pitäisi varata aikaa.

Koronaepidemian vuoksi terveystarkastukset jouduttiin lopettamaan kokonaan. Nyt on purettu epidemian aikana syntynyttä ruuhkaa ja hoitojonoja. Terveydenhuollon henkilöstöstä on edelleen pulaa.

– Korona sotki kaiken, kun terveydenhoitajat laitettiin jäljittämään ja tekemään soittoja ja terveystarkastukset menivät kokonaan jäihin. Me emme saaneet matkustaa ja myös moni yhdistys joutui laittamaan ovensa kiinni kokonaan, Lehtovaara kertoo.

Vaikka työttömien terveystarkastus on maksuton, siitä seuraa usein maksullisia jatkohoitokäyntejä lääkärille, fysioterapeutille tai ravitsemusneuvojalle. Monilla työttömillä ei ole tähän varaa. Asiakasmaksulain pykälä 11 mahdollistaa sen, että pienituloisten maksua voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää kokonaan perimättä. Lehtovaaran mukaan asiakkaat eivät kuitenkaan tunne lakia eikä sitä tunneta hyvin kunnissakaan. Ihmiset eivät myöskään osaa välttämättä kertoa rahatilanteestaan ja vaatia maksun alentamista riittävän ajoissa. Asiakasmaksulain soveltamisessa on lisäksi suuria eroja kuntien välillä.

– Työttömän ensimmäinen haaste on terveystarkastukseen pääsy ja sen jälkeen se, että hänen kohdallaan toteutuisi moniammatillinen hoito ja hän pääsisi myös jatkohoitoon sujuvasti, Lehtovaara summaa prosessin haasteita.

Teksti: Milla Suonio, Sisällöntuottaja, Työttömien Keskusjärjestö