Työttömien työkyvyn arvioinnissa tarvitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) toimijoiden yhteistyötä. Tiedetään, että työkyvyn heikentyminen voi olla seurausta monisyisistä terveydellisistä, sosiaalisista ja taloudellisista tekijöistä ja juuri siksi sen arviointi tarvitsee kokonaisvaltaista, moniammatillista otetta. Työllisyysalueilla tapahtuvan työn ja hyvinvointialueiden tarjoamien palveluiden välinen sujuva yhteys on ratkaisevassa asemassa työttömien kokonaisvaltaisessa työkyvyn arvioinnissa. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen edellyttää, että työkyvyn arviointi linkittyy osaksi vaikuttavaa ja saumattomasti etenevää palvelupolkua.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole pelkkää ennaltaehkäisyä, sillä se liittyy myös aktiivisesti palveluihin, joilla tuetaan ihmisiä takaisin työelämään tai osallisuuden piiriin. Työkyvyn arviointi voi olla käännekohta työttömälle, mutta vain, jos se tehdään yhteistyössä ja yksilöllinen tilanne huomioiden. Hyvinvointialueiden, kuntien, työllisyyspalveluiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö on usein katkonaista. Tarvitsemme enemmän yhteisiä rakenteita, selkeitä vastuita ja ymmärrystä eri tahojen rooleista työkyvyn arvioinnissa.
Yhdyspinnat kuntoon – työttömien palvelupolun ei tulisi katketa rajapintoihin
Palvelujärjestelmässä niin sanotut yhdyspinnat, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden, työllisyyspalveluiden ja järjestöjen väliset kohtaamiset voivat jäädä epäselviksi tai toimimattomiksi. Työttömän näkökulmasta tämä tarkoittaa usein viivästyksiä, epätietoisuutta tai jopa palveluiden ulkopuolelle jäämistä. Jotta yhdyspintatyö olisi tarkoituksenmukaista ja sillä olisi suotuisa vaikutus henkilön työllistymiseen, tarvitaan yhtenäisiä arviointimalleja ja toimintatapoja sekä toimivia tiedonvaihdon rakenteita ja suostumuskäytäntöjä.
Asiakkaan ollessa palvelujärjestelmän keskiössä, edellyttää yhdyspintatyö selkeää koordinointia, toimivaa palveluohjausta sekä katkeamatonta palvelupolkua esimerkiksi työkykykoordinaattorin tuella. Yksilöllisyys ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä arvioinnin kulmakiviä, kun tavoitteena on aidosti asiakaslähtöinen toimintatapa.
Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää, koska asiakas tarvitsee tiedon siitä, mitä arvioidaan, miksi, ja miten tuloksia käytetään. Tähän liittyy suoraan myös salassapidon merkitys. Tiedonvaihtoon ja arviointiprosessiin tarvitaan asiakkaan suostumus, mutta myös luottamus siihen, että tietoja käytetään yksinomaan hänen tilanteensa tukemiseen. Työllistymistä edistävässä monialaisessa palveluissa (TYM) asiakkaan suostumusta ei toisaalta tarvita ja palveluissa on oma tietojärjestelmä, jossa asiakkaat tiedot kulkevat palveluiden välillä.
Kehittäen kohti sujuvampia työttömien palveluja
Monialaiset arviointitiimit, jotka yhdistävät sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyyspalveluiden osaamisen, muodostavat perustan asiakaslähtöiselle työkyvyn arvioinnille. Arviointi rakentuu yhteiselle suunnitelmalle, joka laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa, hänen tarpeensa ja tavoitteensa huomioiden. Tiedonsiirron sujuvuus ja tietosuojan varmistaminen edellyttävät selkeitä toimintakäytäntöjä sekä turvallista sähköistä yhteistyöalustaa. Yhteisen ymmärryksen ja toimintakulttuurin vahvistamiseksi tarvitaan koulutusta ja työpajoja, joissa toimijat voivat kehittää yhteistä kieltä ja tavoitteita. Lisäksi työkykykoordinaattorin roolin vahvistaminen niin hyvinvointialueilla kuin järjestöissä on keskeistä palvelupolkujen jatkuvuuden ja tuen varmistamiseksi.
Yhteistä vastuunottoa tarvitaan
Työkyvyn arviointi ei ole vain hallinnollinen prosessi, sillä parhaimmillaan se on tuki ihmisen rinnalla kulkemiseen ja uuden suunnan löytymiseen. Hyvinvointialueiden, työllisyystoimijoiden ja järjestöjen yhteinen vastuu on varmistaa, että yksikään työtön ei jää väliinputoajaksi palvelujärjestelmän rajapinnoilla.
Hyte-yhteistyö voi olla ratkaiseva tekijä siinä, kuinka monen ihmisen elämässä suunta muuttuu. Jokainen kohtaaminen, jokainen arviointi ja jokainen yhteinen suunnitelma on mahdollisuus rakentaa luottamusta ja osallisuutta. Nyt on oikea aika kirkastaa roolit, vahvistaa yhdyspintoja ja luoda rakenteita, jotka tekevät yhteistyöstä sujuvaa työttömän ollessa palveluiden keskiössä.
Teksti: Ulla-Maija Kopra, terveyspalveluiden asiantuntija ja työkykykoordinaattori
Lähteet:
