Työvoimapoliittiset sanktiot toimivat pahimmillaan tarkoitustaan vastaan

Veera Luoto. Sosiaalipalveluohjaaja, Terveydeksi-hanke

Karenssi tarkoittaa, että työnhakija menettää työttömyysetuuden määräaikaisesti, koska on menetellyt työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Työvoimapoliittisin perustein annettuja sanktioita ja niiden seurauksia ei ole juurikaan tutkittu Suomessa.

Lainsäädännössä karenssista käytetään termiä korvaukseton määräaika. Karenssin pituus vaihtelee 15 päivästä 90 päivään sen perusteesta riippuen. Yleisimmät karenssin syyt ovat työstä eroaminen, haastattelusta tai työllistymissuunnitelman teosta pois jääminen, palveluista kieltäytyminen tai keskeyttäminen tai muu moitittava menettely.

Karensseja määrättiin vuonna 2018 keskimäärin 6232 kuukaudessa eli noin 74 784 vuodessa. Tämä on melkoinen määrä, kun työttömiä työnhakijoita oli yhteensä keskimäärin 260 000.

Sähköiset palvelut ja kasvottomuus tuottavat ongelmia

TE-toimistot ovat siirtyneet sähköiseen asiointiin. Verkkopalvelu tuli käyttöön vuoden 2015 alusta. Karenssi määrättiin vuonna 2018 noin 6200 kertaa sen vuoksi, että työtön laiminlöi työvoimatoimiston kanssa laaditun työllisyyssuunnitelman eli ei esimerkiksi päivittänyt omaa CV:tään nettiin sovitussa ajassa.

TE-palvelut lähettävät haettavista työpaikoista tietoa sähköpostitse. Kaikilla työttömillä ei ole tietokoneita eikä älypuhelimia, eikä näin ollen edes mahdollisuutta käyttää sähköistä asiointia. Kaikilla ei myöskään ole riittäviä taitoja: tietokoneen tai internetin käyttötaidot voivat olla olemattomat. TE-palveluiden sivujen käytössä tapahtuneet näppäilyvirheet aiheuttavat ongelmia nämä taidot omaavallekin. Digitaalinen eriarvoisuus ja kasvottoman kohtaamisen puute näkyy selvästi sähköisissä viranomaispalveluissa.

Työvoimapoliittisesta päätöksestä ei saa valittaa

”Työvoimapoliittisesta päätöksestä ei voi valittaa”. Tämä teksti on tuttu monille palveluiden käyttäjille. Vaikka olisikin tapahtunut virhe, joka johtuu esimerkiksi sähköisten palveluiden käytön hankaluudesta tai vaikkapa tahattomasta erehdyksestä, on päätös annettu ja valittaminen kielletty.

TE-toimisto tutkii työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa etuuden maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon. Maksaja, eli Kela tai työttömyyskassa, tutkii muut etuuden saamisen edellytykset.

Valituksen voi kuitenkin tehdä työttömyyskassan tai Kelan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella antamasta päätöksestä, mutta valituksen käsittelyssä voi mennä useita kuukausia.

Tässäkin sellaiset ihmiset, jotka osaavat vaatia asiansa käsittelyä, pääsevät usein helpommalla. Epävirallisesti mahdollisen virheensä saattaa voida selvittää, jos sattuu saamaan oman TE-asiantuntijansa langan päähän ja neuvoteltua tilanteesta. Tämä ei tietenkään ole virallinen menettelytapa, ja moni tyytyy tiedon tai voimien puutteessa työttömyysetuuden epäävään lausuntoon, ja menettää tulonsa jopa useiksi kuukausiksi.

On myös varsin yleinen tilanne, että ihminen on irtisanonut itsensä terveyden pettäessä tai esimerkiksi työpaikkakiusaamisen ja siitä seuranneiden psyykkisten oireiden takia. Edes lääkärin lausunto tilanteesta ja kykenemättömyydestä työtehtävään ei riitä kumoamaan karenssia.

Se, miten TE-palvelujen viranomaistoiminnassa ei esimerkiksi puutteellisten tietojen osalta lähetetä lisäselvityspyyntöä asiakkaalle, eikä päätösestä myöskään voi valittaa, on yksilön kannalta kohtuutonta, eikä täytä hyvän hallinnon vaatimuksia.

Karenssien vaikutuksesta ihmisen talouteen

Karenssin ajan moni sinnittelee täysin nollatuloilla tai asumistuella tai toimeentulotuella. Kaikista haavoittuvammassa asemassa olevien ihmisten osalta riskinä on myös toimeentulotuen perusosan alentaminen, joka sekin on lisääntynyt Kela-siirron myötä.

Toimeentulotuen perusosan suuruus on esimerkiksi yksinasuvalle 497,29 euroa. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20–40 prosenttia. Alentaminen tehdään enintään kahden kuukauden määräajaksi, jos tuen saajan katsotaan kieltäytyvän työn vastaanottamisesta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Todellisuudessa näitä kahden kuukauden määräaikoja voidaan ketjuttaa eli asettaa uusi määräaikainen perusosan alennus edellisen perään.

Toimeentulotukilain mukaan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että ”alentaminen ei vaaranna ihmis-arvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana”. Tätä ei kuitenkaan riittävästi huomioida Kelassa, vaikka se on kirjattu sekä perustuslakiin että toimeentulotukilakiin.

Palveluista syrjäytyminen viranomaispelon vuoksi

Huonojen kokemusten aiheuttama jo valmiiksi niukan toimeentulon epäämisen pelko saa osan palvelun käyttäjistä välttelemään TE-palveluja. Erityisen huolestuttavaksi tilanne on muuttunut niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat alkaneet kohtuuttoman sanktion pelossa vältellä myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällöin luottamus kaikkiin viranomaispalveluihin voi olla hyvinkin heikko. Ihmisiä, jotka ovat jääneet paitsi kaikista tai osasta näistä palveluista voidaan tavata esimerkiksi ruokajaoissa.

Terveydeksi-hankkeessa on havaittu, että korkea verenpaine on varsin yleistä, noin joka viidennellä tavatuista on kiire saada lääkehoitoa, jos verenpaine pysyy seurannassa yhtä korkealla kuin se on mitattaessa. Seurantaa ja mahdollista lääkehoitoa vaatisi noin neljäsosa tavatuista. Köyhyyden lisäämät ongelmat, kuten kova stressi, alakulo, toivottomuuden tunne ja näköalattomuus ovat hankkeessa tavattujen kertoman mukaan yleisiä. Moni on myös pahoissa velkaongelmissa, kun rahat eivät velkaantumatta riitä elämiseen.

TE-palveluiden vähäiset resurssit, kasvottomuus ja ankarat karenssit ovat huono yhdistelmä, vaikka tarkoitus lienee eri, ne työntävät joitain ihmisiä yhä syvemmälle ongelmiin, jolloin voimavaroja työllistymiseen tähtäävään toimintaan on yhä vähemmän. Pahimmillaan kova stressi voi aiheuttaa jopa vakavia mielenterveysongelmia. Millä resursseilla näistä kuiluista kiivetään ylös, jos Finsote2018 mukaan 46 % sosiaalipalveluja tarvinneista raportoi, että ei saa niitä riittävästi?

Lue lisää Terveydeksi-hankkeesta