Valtion ruoka-apu: Avustukset vuosina 2025–2026

Valtion ruoka-apu on muutettu eduskunnan päätöksellä kiinteäksi 3 miljoonan euron vuosittaiseksi tueksi (vuosille 2025–2028). Tämän tuen turvin ruoka-aputoiminnalle on säädetty 1.10.2024 lähtien voimassa oleva asetus (541/2024), joka mahdollistaa muun muassa tuen maksamisen useammalle vuodelle kerrallaan tai useamman hyvinvointialueen kattavalle kokonaisuudelle. Samassa yhteydessä uudeksi jakajatahoksi päätettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

THL lanseerasi avustusta varten Ruoka-aputoiminnan määräraha -verkkosivut. Hanke avautuu marraskuun loppupuolella (viikolla 48) haeavustuksia.fi-palvelussa ja on auki noin kaksi kuukautta. Ensimmäisessä haussa avustusta haetaan kahdelle vuodelle kerrallaan eli vuosiksi 2025 ja 2026.

Uuden avustuksen käytännöistä on tiedotettu, että Sosiaali- ja terveysministeriön käyttämistä maksatuksista luovutaan ja hanke järjestetään ennakkomäärärahoina. Avustusmäärärahat maksetaan hyvinvointialueille tai avustusten kuntahakijoille ennakkoon. Näin avustus saadaan jouhevammin liikkeelle myös hanketoteuttajille.

Asetuksen mukaisesti valtionavustusta voidaan myöntää kohdennettuna yleisavustuksena lahjoitetun ruoan jakeluun ja muuhun siihen liittyvän ruoka-aputoiminnan järjestämisen kustannuksiin, lahjoitus- ja hävikkiruokapainotteisiin yhteisöruokailuihin sekä hankehallinnoijan ruoka-aputoimintaan liittyviin koordinaatiokuluihin.

Ruoka-aputoiminnan tavoitteet

Avustettavan toiminnan tavoitteena tulee tukea ruoka-aputoiminnan järjestämisen edellytyksiä, vahvistaa alueen kuntien ja siellä toimivien ruoka-aputoimijoiden tavoitteellista yhteistyötä. Lisäksi toiminnan tulee vahvistaa ruoka-aputoiminnan yhteyttä ja kiinnittymistä alueella tapahtuvaan, osallisuutta edistävään ja eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää vähentävään hyvinvointityöhön.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat ruoka-avun järjestämisestä kannalta välttämättömät

• Kuljetukseen, varastointiin ja jakeluun liittyvät vuokrat, sähkö- ja polttoainekustannukset
• Ruoan valmistuskustannukset
• Materiaalien, tarvikkeiden ja muiden vastaavien tuotteiden välittömät hankintakustannukset
• Kylmäkuljetuskalusteiden sekä jakeluautojen leasing- ja käyttökustannukset
• Alueellisten logistiikkakeskusten käyttökustannukset
• Määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi välttämättömät muut kustannukset
• Avustuksen hallinnoinnista vastaavan tahon erikseen perustellut ja määrältään kohtuulliset hankehallinnoinnista aiheutuvat hallinnolliset henkilöstökulut ja siihen liittyvät pienimuotoisen verkostoyhteisön toimintamenot

Poissuljettuja kuluja ovat itse työtä tekevän tahon (avustettavan toiminnan toteuttamiseen osallistuvan osatoteuttajan) henkilöstön palkkakulut, mikä on katsottu Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistyksissä suureksi menetykseksi sitten Eväitä Elämälle -hankkeen loppumisen.

Ruoka-apu alkoi 1990-luvun lamasta

Ruoka-aputoiminnan on katsottu alkaneen Suomessa laajamittaisesti 1990-luvun laman yhteydessä. Silloin puhutut leipäjonot monipuolistuivat ja ruokajaot vakiintuivat viimeistään 2010-luvulla. Lainsäädäntö muuttui ja kauppojen ylijäämäruokaa voitiin lahjoittaa eteenpäin kolmannelle sektorille – jaettavaksi vähävarisille avuntarvitsijoille.

Vaikka ruoka-apu on luonteeltaan kansainvälinen ilmiö, ei sen järjestämiseen ole velvoittavaa lainsäädäntöä, eikä se kuulu osaksi julkista sosiaaliturvaa. Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti vuosittaiset kertaluonteiset ruoka-apuavustukset vuonna 2016. Työttömien Keskusjärjestö oli jaoissa mukana vuosina 2019–2023. Eväitä Elämälle -avustusta jaettiin ensin 122 000 euroa, seuraavana vuonna 120 000 euroa, kolmantena 250 000 euroa ja viimeisenä 181 080 euroa.

Aineellisen avun hanke

Valtionavustuksesta on olemassa myös erillinen toinen ruoka-apurahoitus, jossa käytetään osittain Euroopan avustusrahaa: maksukorttien jakaminen. Kustannussyistä Työttömien Keskusjärjestö ei ole hakeutunut osaksi aineellisen avun hanketta. Sen sijaan oheisessa taulukossa on listattu tahot, jotka jakavat maksukortteja. Myös jotkut jäsenyhdistyksistämme ovat avustaneet liitännäistoimintojen järjestämisessä sekä saaneet jakaakseen jonkin verran maksukortteja (mm. Pohjois-Karjalassa).

Teksti: Juha Keränen – järjestösihteeri

Lue lisää: Ruoka-apuavustus