Työttömien Keskusjärjestö: Palveluohjaajat kohtaavat hoitovajeen seuraukset

Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että terveydenhuollon resursseja tulee suunnata työttömien- ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien terveydenhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Pitkäaikaistyöttömät ovat ihmisiä, jotka ovat kärsineet poikkeuksellisesta koronapandemia-ajasta erityisen paljon. Tutkimusten mukaan heidän terveydentilansa on keskimäärin työssäkäyviä heikompi, mutta he saavat kaikista vähiten hoitoa.

Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 -hankkeen sosiaali- ja terveyspalveluohjaaja ovat koronarokotusten edettyä aloittaneet jälleen jalkautumisen kansalaisyhdistysten toimitiloihin ja kohtaamispaikkoihin. Jalkautuessaan hanketyöntekijät ovat törmänneet hyvin huolestuttavaan ilmiöön: työelämän ulkopuolella olevat ihmiset kertovat tapaamisissa eri kaupungeissa samaa viestiä: ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, kuten terveystarkastuksissa ei olla käyty. Samoin omien ei-akuuteiksi arvioitujen oireiden takia ei haluta hakeutua terveyskeskuksiin, koska koetaan, että perusterveydenhuollon resurssit on sidottu koronan hoitamiseen.

Terveyspalvelujen tarve ja hoitovaje näyttäytyy hankkeen asiakaskunnassa selvänä. Tämä on tullut esille hankekäynneillä saadusta palautteesta. Monet tavatuista kärsivät huolestuttavan korkeasta verenpaineesta ja alihoidetuista perussairauksista sekä lääketieteellistä tutkimusta vaativista oireista. Terveydenhuoltoon ei olla kuitenkaan hakeuduttu tai päästy.

Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon vaikea päästä

Pitkäaikaistyöttömät kertovat, että eivät hakeudu ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon muun muassa koronatilanteen vuoksi. Moni kokee myös, että työttömänä heidän on vaikea saada perusterveydenhoitoa ja etenkin ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Vähäiset resurssit suunnataan näiden ihmisten kertoman mukaan työelämässä oleville, opiskelijoille ja vanhuksille. Työttömien terveyshuolia ei oteta riittävän tosissaan tai tutkita kunnolla.

Monet hankekäynneillä tavatuista työttömistä kokevat, että palvelujärjestelmä on hankala ja liian monivaiheinen. Ajanvarauksessa on koronapandemian myötä pitkät jonot. Monet palvelut ovat siirtyneet digitaalisiksi, mutta kaikilla ei ole riittäviä digitaitoja niiden käyttöön, eikä tietokonetta tai nettiä käytössään.

Havaintojen mukaan tiedon saanti työttömille kuuluvasta lakisääteisestä maksuttomasta terveystarkastuksesta on helpottunut. Monet kunnat- ja kuntayhtymät ovat lisänneet ohjeet tarkastuksiin hakeutumiseen verkkosivuilleen. Mutta tämä palvelee vain digitaitoisia ihmisiä. Osassa kuntia työttömien terveystarkastuksia ei ole toteutettu lähes koko pandemian keston aikana.

Lisätietoja

Ulla-Maija Kopra, terveyspalveluohjaaja, Terveydeksi 2.0 -hanke, 045 699 5393, ulla-maija.kopra@tyottomat.fi

Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja Työttömien Keskusjärjestö ry, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Leena Valkonen, viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi

nuoli