Aluevaalit 2025 – työttömien teesit

Terveyspalvelujen on oltava saavutettavia työttömille, jotka muodostavat merkittävän julkisen terveydenhuollon asiakasryhmän.  Tällä hetkellä ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa eri hyvinvointialueilla niin palveluihin pääsyn kuin työkyky- ja eläkeselvittelyyn liittyvän ammatillisen osaamisen ja resurssien suhteen. Vähävaraiselle kohtuuttoman suuret asiakasmaksut eivät saisi johtaa velkaantumiseen. 

1. Kaikilla on oikeus terveyspalveluihin  

Sosioekonominen eriarvoisuus näkyy sekä työelämän ulkopuolella olevien terveydentilassa että terveyspalvelujen käytössä. Terveysrajoitteet ovat yleinen työllistymisen este. Osalla työttömistä on paljon täyttämätöntä palveluntarvetta, mutta he ovat jääneet palveluiden ulkopuolelle. Sosioekonomiset erot näkyvät myös suun terveydenhuollossa. Suomalaisten hyvinvointi 2022, Tulotason mukaiset terveyserot 2017, Suomen hammaslääkäriseura 

Terveydenhuoltolain perusteella hyvinvointialueen on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset työttömille. Tarkastukset toteutuvat vaihtelevasti: vuonna 2023 työttömistä pääsi terveystarkastukseen hyvinvointialueesta riippuen 2–46 % (SoteKuva-palvelu). Terveystarkastuksen rooli on merkittävä, sillä sen tavoitteena on ennaltaehkäistä terveysriskejä, tukea työ- ja toimintakykyä ja ohjata tarvittaviin jatkopalveluihin. Esimerkki terveystarkastusten avulla säästetyistä kustannuksista. 

Palvelujen yhdenvertaisuutta voidaan lisätä alentamalla palvelujen hintaa, huomioimalla ettei kaikilla ole mahdollisuutta tai taitoa käyttää digipalveluita sekä huomioimalla palvelujen riittävän läheinen sijainti ja saavutettavuus. THL: hyvinvointi- ja terveyserot 

2. Asiakasmaksut eivät saa estää hoitoon hakeutumista 

Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kohtuuttoman korkeita vähävaraisille. Vaikka asiakasmaksujen sallittu enimmäismäärä nousee vuoden 2025 alusta, hyvinvointialueiden ei ole pakko korottaa maksuja. THL:n Terve Suomi –tutkimuksen mukaan työikäisistä jopa neljännes joutui jo 2022–23 tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynnistä rahanpuutteen vuoksi. 2024 toimeentulovaikeudet ovat edelleen lisääntyneet (Sosten selvitys). THL:n laatima viitebudjetti kertoo, mitä ihmisarvoinen elämä maksaa Suomessa.  

Vuonna 2023 ulosottoon meni yli 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksua (Sosten selvitys). On kohtuutonta, jos terveydelle välttämättömien palveluiden käytöstä joutuu velkakierteeseen. Maksujen perinnän ulkoistaminen yrityksille on lopetettava.    

Asiakasmaksulain 11 § käyttöä tulisi automatisoida tulorekisterin avulla ja ulottaa myös tasasuuruisiin maksuihin. Asiakasmaksulain 11 § velvoittaa, että maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentuloa. STM:n ohjeistus asiakasmaksuista Asiakasmaksun alentamisen hakeminen jää yleensä asiakkaan omalle vastuulle ja on monimutkaista. Asiakasmaksulaki koskee vain tulojen mukaan määräytyviä terveydenhuollon maksuja. Vain harva hyvinvointialue on ulottanut maksujen alentamisen myös tasasuuruisiin maksuihin kuten terveyskeskuskäynteihin. 

3. Yhdistysten rooli hyvinvointialueiden kumppanina on tunnistettava ja sitä on tuettava 

Kuntouttavan työtoiminnan rooli on tärkeä. Se on tarkoitettu niille henkilöille, jotka työ- ja toimintakykynsä rajoitusten vuoksi eivät voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Toiminnan tavoitteena on tukea asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä. Yhdistyksissä järjestetyssä kuntouttavassa työtoiminnassa voidaan tarjota yksilöllistä tukea ja ohjausta asiakkaan valmiudet huomioiden, turvallisessa ympäristössä. 

Yhdistysten matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat tuen ja tiedon tarjoajia sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjiä. Yhdistyksissä järjestetään monipuolista toimintaa sekä jaetaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa ja ohjataan tarvittaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja muiden järjestötoimijoiden palveluihin. Esimerkki: https://tyottomat.fi/lehti/tanne-voi-tulla-taalla-on-ystava-aina/   

Lisätiedot ja yhteydenotot

Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja

jukka.haapakoski@tyottomat.fi, 050 577 2580

Irma Hirsjärvi, hallituksen puheenjohtaja

irma.hirsjarvi@tyottomat.fi, 050 591 5461

Heli Niromaa, terveyden edistämisen koordinaattori

heli.niromaa@tyottomat.fi, 044 544 3613