Kannanotto
10.12.2024Kuntavaalit 2025 – työttömien teesit

Työttömät haluavat töihin. Työllisyyspalvelut ja työttömien hyvinvointi ovat olennainen osa kuntien toiminnan ja talouden onnistumista. Työttömien palvelutarpeet on tunnistettava. Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut on turvattava. Tähän tarvitaan riittävästi henkilökuntaa ja laaja-alaista ammattitaitoa. Byrokratia ei saa estää työllistymistä eikä työllistymiseen tarvittavan osaamisen ja koulutuksen hankintaa.
Kuntapäättäjä – näin tuet työllisyyttä
- Tue kuntasi monipalvelupisteitä ja ota järjestöt sekä yritykset mukaan työllisyyspalveluiden tarjoajiksi
- Luo saavutettavat palvelut ja tarjoa tietoteknistä neuvontaa, suunnittele toimivaa ja riittävän edullista julkista liikennettä
- Vaadi palkkatuen tai kuntien työllisyystoimien (etenkin kuntalisä) käyttöä sekä kehittämistä
- Kehitä työllisyyspoliittiselle avustukselle uusi malli työllisyysalueellenne
- Tarkista, että kuntasi käyttää sosiaalisia kriteereitä palveluhankinnoissa
- Varmista työllisyysalueesi OMA-valmentajat, työkykykoordinaattorit ja työkyvyn tuen tiimit
- Tarkista köyhyysstrategianne: ovatko erityisesti liikunta- ja kulttuuripalvelut kaikkien saatavilla (Kaiku-kortti)
- Tutustu HYTE-kertoimeen – se on valtion rahoitusta toimivasta yhteistyöstä
- Varmista kuntouttavan työtoiminnan toimintaedellytykset
- Keskustele säännöllisesti eri alojen työllisyyden asiantuntijoiden kanssa, Työttömien Keskusjärjestön jäsenistöä voi hakea täältä.
- Hyödynnä monipuolisesti eri palveluiden tarjoajia ja uusia keinoja kuten esimerkiksi työ-sib
Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja toimeentuloturvan vahvistaminen on yhteiskuntarauhan turvaamista!
1. Järjestöjen työllisyyspalvelut ja osaaminen tulee hyödyntää
Työllisyydenhoidon asiantuntijoina järjestöt ovat TE24-uudistuksen kriittinen resurssi, koska kunnat ja kaupungit eivät yksin pysty täyttämään työttömien moninaisia tuen ja palveluiden tarpeita. Usea järjestö ja yhdistys on ensi vuoden rahoituksesta epätietoinen ja siksi on tärkeää, että verkosto otetaan mahdollisimman nopeasti käyttöön työllisyysalueilla.
Yhdistykset ovat kohtaamispaikkoja, jotka tarjoavat kuntalaisille monipuolisesti toimintaa, tietoa ja verkostoja. Ne tukevat työllistymistä, hyvinvointia ja terveyttä, sekä järjestävät ruokalatoimintaa ja työpajatoimintaa sekä edistävät kiertotaloutta. Ne koordinoivat vapaaehtoistyötä ja järjestävät ruokajakelua. “Puolet alueellisista järjestöistä on tarjonnut kahden viime vuoden aikana työllistymismahdollisuuksia tai työllistymistä edistäviä toimia heikossa työmarkkina-asemassa oleville” Sosten Järjestöbarometri 2024.
2. Jokaisella on oikeus saada tarvitsemansa työllisyyspalvelut
Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ensi vuonna ja kasvu jatkuu myös vuodelle 2026. Kunnat, kaupungit ja tuoreet työllisyysalueet aloittavat työnsä merkittävästi heikentyneessä tilanteessa. Kuntapäättäjien on varmistettava, että työttömien oikeus tarvitsemiinsa laadukkaisiin ja oikea-aikaisiin työllisyyspalveluihin toteutuu.
Työllisyysalueiden väliset rajat eivät saa muodostaa estettä sille, että työttömät pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin. Digipalveluiden tulee olla saavutettavia. Niiden esteettömyyttä tukee muun muassa kirjastojen ja järjestöjen palveluverkko. Palvelujen saavutettavuus edellyttää julkisen liikenteen kattavuutta ja edullisuutta.
3. Pitkäaikaistyöttömyys on estettävä
Kaikille ei riitä työpaikkoja. Eniten tukea ja palveluita tarvitsevat pitkäaikaistyöttömät. Pitkäaikaistyöttömien suurimmat työllistymisen esteet ovat heikko terveydentila, ajantasaisen koulutuksen puute, sekä ikäsyrjintä työmarkkinoilla. OMA-valmentajien sekä työkykykoordinaattoreiden tehtävänä on tunnistaa työttömien yksilökohtaiset palvelutarpeet ja tarjota ohjaus tarpeita vastaaviin palveluihin. Tämä asiantuntemus tulee tarjota työttömille aikaisemmassa vaiheessa. Lisäksi palveluvalikoima tulee muotoilla niin, ettei palveluiden välille tule pitkiä katkoja.
4. Kuntien tulee tarjota pitkäaikaistyöttömille työtakuu
OECD:n Suomea koskevan selvityksen mukaan aktiivinen työvoimapolitiikka on edistänyt työttömien työllistymistä. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoihin ovat kuuluneet muun muassa kuntien velvoitetyöllistyminen, palkkatuki, työkokeilu, omaehtoinen opiskelu sekä työvoimakoulutus. Hyötyjä osallistumisesta tulee tarkastella pitkällä, yli neljän vuoden tarkastelujaksolla.
Tarvitsemme pitkäkestoisen tuen mallin, jonka avulla on mahdollista työllistyä ilman katkoja. Palkkatuki on ollut monen pitkäaikaistyöttömän ainoa keino työllistyä. Kunnan tai kaupungin tulee taata työttömälle työpaikka viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen.
5. Työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä
Työllisyysalueiden tehtävänä on tukea työttömien lakisääteisen terveyspalveluiden ja oikeuksien toteutumista hyvinvointialueilla. Työttömillä on esimerkiksi oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen.
Pitkäaikaistyöttömien joukosta on tärkeä huomioida niiden työttömien tilanne, joiden terveys ei salli työllistymistä. Heidän kohdallaan asetetut velvoitteet työllistymisestä ovat vahingollisia. Pääsääntöisesti 300 arkipäivän sairauspäivärahakauden jälkeen tulee päästä joko kuntoutukseen tai työkyvyttömyyseläkkeelle, ei joutua takaisin työttömäksi. Työllisyystoimet voivat olla tehokkaita vain, kun ne kohdistetaan niihin, joilla on työkykyä.
Lisätiedot ja yhteydenotot
Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja
jukka.haapakoski@tyottomat.fi, 050 577 2580
Irma Hirsjärvi, hallituksen puheenjohtaja
irma.hirsjarvi@tyottomat.fi, 050 591 5461